Työyhteisöön kuuluminen – sosiaalisen terveyden perusta
Tiivistelmä
- Työyhteisöön kuuluminen tarkoittaa tunnetta siitä, että on hyväksytty ja tärkeä osa porukkaa.
- Yhteisöllisyys lisää motivaatiota, sitoutumista ja jaksamista työssä.
- Vastavuoroinen, arvostava ja turvallinen ilmapiiri rohkaisee avoimuuteen ja luovuuteen.
- Kuulumisen tunne vahvistaa halua osallistua ja kantaa vastuuta yhteisestä työstä.
- Yhteisöllisyys ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa koko organisaation hyvinvointia.
Tältä sivulta löydät vinkkejä yhteisöllisyyden lisäämiseen.
Yhteisöllisyys tarkoittaa kokemusta siitä, että kuuluu työyhteisöön, jossa vallitsee keskinäinen arvostus, turvallisuus ja yhteistyö. Se ei synny sattumalta, vaan rakentuu arjessa, vuorovaikutuksessa ja teoissa.
Yhteenkuuluvuus psykologisena ja sosiaalisena perustarpeena
Yhteenkuulumisen kokemus on työhyvinvoinnin ytimessä: se antaa merkitystä, motivaatiota ja voimaa arkeen. Itsemääräämisteorian mukaan ihmiset voivat hyvin ja motivoituvat tekemiseen ja yhteistyöhön, kun kolme psykologista perustarvetta täyttyvät:
- Autonomia: kokemus siitä, että saa vaikuttaa ja tehdä itselle merkityksellisiä valintoja.
- Kyvykkyys: kokemus, että osaa asioita ja oppii uutta.
- Yhteenkuuluvuus: tunne, että on hyväksytty ja tärkeä osa joukkoa.
Yhteisöllinen ympäristö vahvistaa sisäistä motivaatiota: spontaania halua tehdä ja edistää asioita oman kiinnostuksen, arvojen ja merkityksellisyyden vuoksi. Kun tuntee kuuluvansa joukkoon, myös halu osallistua, jakaa ja kantaa vastuuta lisääntyy.
Mitä on työyhteisöön kuuluminen?
Jokainen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi, ei pelkästään suoritustensa vaan ihmisyytensä vuoksi. Arvostuksen ilmapiiri ruokkii turvallisuutta, rohkeutta ja luottamusta. Se luo tilan, jossa uskalletaan olla luovia, keskeneräisiä ja yhdessä enemmän.
Seuraavalla videolla (2:16) Maria kertoo työyhteisöön kuulumisesta sekä keinoista selvitä työyksinäisyydestä ja auttaa muita.
Hyvinvoiva työyhteisö
- Panostaa yhteisöllisyyteen, ehkäisee työyksinäisyyttä ja edistää työhyvinvointia.
- Vahvistaa yksilöllistä ja yhteistä merkityksellisyyden ja motivaation kokemusta.
- Muodostaa turvallisen yhteisön, jossa jokainen saa olla omana itsenään, tuottaa tulosta ja iloa.
Yhteisöllisyys ei ole jotain ylimääräistä töissä. Se on perusta, jolle merkityksellinen työ ja hyvä elämä rakentuvat. Yksilö kokee herkästi työyksinäisyyttä ja uupumusta, jos yhteisöllisyys kannattelee työntekijää huonosti, eikä asiaa korjata työyhteisön rakenteissa.
Roolit osana työyhteisöön kuulumista – ymmärrä näkyvä ja näkymätön vuorovaikutus
Työyhteisöön kuuluminen ei ole vain sitä, että kuuluu organisaatioon nimellisesti. Se on tunnetta siitä, että tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Jokainen meistä vaikuttaa tähän kokemukseen omalla tavallaan, ja yksi keskeinen osa sitä on rooli, jossa toimimme työssä.
Työelämässä jokainen meistä toimii monissa rooleissa, tietoisesti ja tiedostamatta. Roolit ohjaavat sitä, miten asetumme suhteessa toisiin ja miten toiset asettuvat suhteessa meihin. Ne muovaavat tapojamme olla osa yhteisöä, osallistua vuorovaikutukseen ja kokea osallisuutta.
Kun opimme tunnistamaan omia ja muiden rooleja, voimme lisätä ymmärrystä, vähentää väärinymmärryksiä ja yksinäisyyttä sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Sosiaaliset roolit – näkyvä osa työyhteisöä
Työelämässä näkyvät roolit, kuten asiantuntija, esihenkilö, tiimikaveri tai asiakaspalvelija, rakentuvat työn rakenteiden ja tehtävien mukaan. Nämä roolit auttavat jäsentämään vastuita ja yhteistyötä, mutta ne voivat myös kaventaa näkökulmaa, jos niihin takertuu liian tiukasti.
Kun roolit ovat joustavia ja niitä tarkastellaan yhdessä, syntyy yhteisö, jossa erilaiset roolit täydentävät toisiaan. Tällöin tiimissä voidaan nähdä moninaisuus vahvuutena, ei uhkana. Jokainen saa tilaa toimia omalla tavallaan ja tuoda esiin omaa osaamistaan.
Psykologiset roolit – vuorovaikutuksen piilokerros
Roolimme eivät synny vain työn rakenteista, vaan myös omasta historiastamme ja kokemuksistamme. Työpaikalla saatamme tiedostamattamme toimia meille lapsuudesta tutussa roolissa: vastuunkantajana, rauhoittelijana, tarkkailijana tai esimerkiksi haasteiden esittäjänä.
Kun nämä psykologiset roolit jäävät tunnistamatta, ne voivat aiheuttaa toistuvia ristiriitoja ja väärinymmärryksiä. Kun ne taas tunnistetaan ja niistä voidaan puhua avoimesti, vuorovaikutus muuttuu ymmärtävämmäksi ja myötätuntoisemmaksi.
Yhteisöllisyys vahvistuu, kun jokainen saa tulla näkyväksi omana itsenään, myös niiden roolien takana, joita työssä helposti otamme.
Varhaiset roolit – turvallisuuden tunne osana yhteisöä
Työyhteisössä toimiminen herättää meissä myös syviä, usein kehollisia ja varhaisiin kokemuksiin liittyviä tunteita.
Jos olemme aiemmin joutuneet selviytymään yksin, saatamme kokea helposti uhkaa tai vetäytyä, kun ympäristö muuttuu. Jos taas olemme tottuneet miellyttämään, voimme unohtaa omat rajamme.
Työyhteisön turvallinen ilmapiiri auttaa lieventämään näitä automaattisia reaktioita. Kun yhteisössä vallitsee luottamus, arvostus ja kuulluksi tulemisen kokemus, myös kehomme rauhoittuu. Tämä on yhteisöllisyyden ytimessä: turvallinen yhteisö mahdollistaa kasvun, oppimisen ja autenttisen kohtaamisen.
Arvopohjaiset roolit – yhteinen merkitys ja suunta
Aikuisuudessa vahvistuvat arvopohjaiset roolit: halu toimia arvojen mukaisesti, löytää merkitystä ja kantaa vastuuta yhteisestä hyvästä. Työelämässä tämä näkyy haluna tehdä työtä, joka tukee yhteisiä päämääriä ja jossa jokainen kokee, että oma panos on merkitsevä.
Kun työyhteisö tunnistaa ja ilmaisee yhteiset arvonsa, se vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja luottamusta. Arvojen mukainen toiminta luo merkityksellisyyttä, motivaatiota ja sitoutumista ja tekee näkyväksi sen, mikä meille on yhdessä tärkeää.
Roolien tunnistaminen vahvistaa kuulumisen tunnetta
Työelämän roolit muodostavat monikerroksisen kokonaisuuden, joka vaikuttaa siihen, miten toimimme ja koemme toisemme. Kun opimme tunnistamaan roolejamme, niin näkyviä kuin näkymättömiäkin, voimme lisätä ymmärrystä, rakentaa siltoja ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Roolien tiedostaminen tarkoittaa niiden ymmärtämistä ja joustavampaa tapaa toimia. Se auttaa meitä kohtaamaan toiset ihmiset aidommin ja luomaan työyhteisön, jossa jokainen voi tuntea: ”Minä kuulun tänne, ja minun roolini on tärkeä osa kokonaisuutta”.
Vinkkejä yhteisöllisyyden ja roolitietoisuuden vahvistamiseen
- Pysähdy oman roolisi äärelle. Pohdi, millaisissa rooleissa toimit työssäsi – mitä niistä teet tietoisesti ja mitkä syntyvät automaattisesti? Mitä vahvuuksia ja haasteita niihin liittyy?
- Tuo näkyväksi eri roolit tiimissä. Käykää yhdessä keskustelua tiimin rooleista: kuka ottaa usein vetovastuun, kuka kuuntelee, kuka sovittelee, kuka haastaa? Kun nämä tulevat näkyviksi, ne voivat muuttua joustavammiksi ja toimivammiksi.
- Harjoitelkaa kuuntelemista ja näkökulmien vaihtamista. Aito kuunteleminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Kokeilkaa esimerkiksi kierrosta, jossa jokainen saa hetken puhua ilman keskeytyksiä muiden kuunnellessa.
- Kysy ja osoita kiinnostunut. Yksinkertainen kysymys: “Miten sinulla menee tänään?” voi lisätä kuulumisen tunnetta enemmän kuin arvaamme. Kiinnostus toisten arjesta rakentaa luottamusta ja yhteenkuuluvuutta.
- Sanoita arvot ja merkitys yhdessä. Keskustelkaa siitä, mikä teille tiiminä on tärkeää. Arvot ja merkityksellisyys eivät ole ylhäältä annettuja, ne syntyvät vuorovaikutuksessa ja näkyvät teoissa arjessa.
- Luo tilaa inhimillisyydelle ja keskeneräisyydelle. Työyhteisö, jossa saa epäonnistua, pyytää apua ja olla keskeneräinen, on yhteisö, jossa syntyy oppimista, luottamusta ja luovuutta.
- Tunnista kehon viestit ja turvallisuuden tarve. Jos huomaat jännittyväsi, vetäytyväsi tai miellyttäväsi muita automaattisesti, pysähdy hetkeksi. Kehon reaktiot kertovat usein vanhoista rooleista, jotka voi tiedostamisen kautta muuttaa.
- Anna palautetta arvostavasti. Roolit muuttuvat ja kehittyvät palautteen kautta. Palaute, joka on rehellistä ja kunnioittavaa, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukee kasvua.
- Pidä yhteiset hetket merkityksellisinä. Arjen kohtaamiset, yhteiset kahvitauot, työpajat ja keskustelut eivät ole “ylimääräistä aikaa”, ne ovat yhteisön liima, joka ylläpitää luottamusta ja yhteenkuuluvuutta.
- Muista, yhteisö syntyy teoista, ei sanoista. Yhteenkuulumisen tunne ei synny juhlapuheista, vaan pienistä, toistuvista teoista. Jokainen meistä voi tänään vaikuttaa siihen, että joku muu kokee kuuluvansa joukkoon.
Lue lisää
Tämä sisältö on osa välittävän työyhteisön osallistavia työkaluja. Tutustu yhteisöllisyyttä lisääviin työkaluihin täällä:
Sinua voi kiinnostaa myös:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- työterveyshuollosta
hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.