Siirry pääsisältöön

Lasten unihäiriöt

Erilaiset unihäiriöt ovat lapsilla yleisiä. Suurin osa lasten unihäiriöistä on suhteellisen lieviä ja helppohoitoisia.

Riittävä uni on lapsille tärkeää hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen kannalta. Erityisesti varhaislapsuudessa tapahtuu suuria muutoksia unirytmissä, unentarpeessa ja unen rakenteessa.  

Erilaiset unihäiriöt ovat yleisiä läpi koko lapsuusiän. Niistä kärsii noin 20–30 % lapsista. Suurin osa lasten unihäiriöistä on suhteellisen lieväasteisia ja helposti hoidettavissa.

Millaisia unihäiriöitä lapsilla on? 

Vuorokausirytmin häiriöt 

Vuorokausirytmin häiriössä lapsen uni ajoittuu haastavasti suhteessa perheen arkeen. Unirytmi voi olla viivästynyt, aikaistunut tai liian epäsäännöllinen.

  • Viivästynyt unijakso: Lapsi nukahtaa liian myöhään. Hänen voi olla vaikea saada unenpäästä kiinni. Yöuni voi jäädä liian lyhyeksi, jolloin lapsi on päivisin väsynyt.
  • Aikaistunut unijakso: Lapsi herää liian aikaisin eikä pysty nukahtamaan uudelleen. Illalla lapsi on väsynyt ja nukahtaa aikaisin yöunille. Nukahtamisessa ei yleensä ole vaikeutta.
  • Epäsäännöllinen unirytmi: Nukahtamisaika, heräämisaika ja päiväunet ovat epäsäännöllisiä, mikä heikentää unen laatua.

Vuorokausirytmin häiriöt ovat tavallisia varsinkin koulu- ja nuoruusiässä. Niitä voi kuitenkin ilmetä jo kuuden kuukauden iästä alkaen.

Pienillä lapsilla on useimmiten kyse siitä, että vuorokausirytmin kehitys viivästyy. Isommilla lapsilla unirytmi voi olla liian epäsäännöllinen tai perheen elämäntilanteeseen nähden liian aikainen tai myöhäinen.  Häiriöön auttaa unirytmin asteittainen korjaaminen.

Unettomuus 

Unettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen on vaikea nukahtaa illalla tai yöllä tai hän heräilee öisin. Joskus uni vaikuttaa virkistämättömältä ja lapsi on väsynyt aamuisin tai päivisin.

Unettomuudesta kärsivä lapsi ei saa unenpäästä kiinni, vaikka haluaisi. Unettomuuteen liittyy usein huolia ja ahdistuneisuutta. Unettomuus yleistyy kouluiässä.

Lapsen unitottumuksien ja iltarutiinien muokkaaminen voi auttaa unettomuuteen. Apua voi saada myös kognitiivisen terapian keinoista.

Nukkumaan asettautumisen ongelmat

Leikki-ikäisillä lapsilla voi esiintyä vaikeutta asettua nukkumaan. Lapsi ei tahdo käydä nukkumaan tarpeeksi ajoissa. Hän pyrkii pitkittämään iltaa keksimällä uusia leikkejä tai pyytämällä lisää iltasatuja. Tällöin unirytmi viivästyy, ja nukahtaminen onnistuu vasta myöhään.   

Tehokkain apu ovat selkeät, rauhoittumista tukevat iltatoimet, jotka toistuvat säännöllisesti. Jos samanaikaisesti lapsen unirytmi on viivästynyt, se pitää huomioida iltarutiineja suunnitellessa.

Nukahtamisen tapoihin liittyvät ongelmat

Nukahtamisen tapoihin liittyviä ongelmia esiintyy yleisimmin 6–18 kuukauden ikäisillä lapsilla. Ne voivat kuitenkin jatkua myös pidempään. 

Pienillä lapsilla unettomuuden takana voi olla vaikeus nukahtaa itse. Lapsen voi olla vaikea nukahtaa ilman jotain tiettyä tapaa tai tottumusta.

Lapsi voi tarvita aina nukahtaakseen esimerkiksi imettämistä, tuttipulloa tai sylissä heijaamista. Tämä ei sinänsä ole negatiivinen asia. Se voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, jos lapsi heräilee öisin ja herättää vanhempansa pystyäkseen nukahtamaan uudelleen.

Nukahtamisen tapoihin liittyviä vaikeuksia hoidetaan etsimällä uudenlaisia tapoja nukahtaa. Vanhempiensa tuella lapsi voi asteittain opetella nukahtamaan itsekseen. 

Unenaikaiset hengityshäiriöt 

Unenaikaisten hengityshäiriöiden oireena on kuorsausta, hengityskatkoksia tai hengityksen äänekkyyttä. 

Pienten lasten hengityshäiriöiden hoito kuuluu lastenlääkärille. Isompia lapsia arvioi yleensä korvalääkäri.

Miten voin auttaa lastani nukkumaan paremmin? 

  • Tarjoa lapselle päiväsaikaan sopivasti ulkoilua ja tekemistä. 
  • Huolehdi säännöllisestä vuorokausirytmistä sekä arkisin että viikonloppuisin. 
  • Suunnittele selkeä iltarutiini, joka auttaa lasta nukahtamaan iltaisin. 
  • Sovi yhdessä lapsen kanssa nukkumaan menemiseen liittyvistä säännöistä. 
  • Vältä television katselua, tietokonepelejä ja puhelimen käyttöä noin pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. 
  • Auta lastasi tunnistamaan unen puutteen merkit. Lapsi voi huomata, että häntä väsyttää tai ärsyttää tai että hänen on vaikea keskittyä. 
  • Pidä huolta myös omasta levostasi ja jaksamisestasi. 

Milloin unen ongelmiin pitää hakea apua?

Unihäiriöihin kannattaa hakea apua, jos se haittaa lapsen vointia päivisin tai kuormittaa merkittävästi perheen arkea.

Mistä saa apua lasten unihäiriöihin?

Voit hakea apua esimerkiksi lastenneuvolasta tai kouluterveydenhuollosta. Jotkut kunnat järjestävät myös erityistä neuvontaa uniasioissa.

Useimmat unihäiriöt voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Joskus ne saattavat kuitenkin vaatia jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa.

Erikoissairaanhoitoa voidaan tarvita esimerkiksi silloin, jos lapsella on vaikeaa unettomuutta, joka ei reagoi hoitoon, usein toistuvaa kuorsaamista tai jostain sairaudesta johtuvia univaikeuksia.

Lue lisää lasten unihäiriöistä 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Oirekyselyt

Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.

Nettiterapiat

16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.

Sinua saattaa kiinnostaa myös