Lapsen väkivaltainen käytös

Aggressio on tunne, jota esiintyy kaikilla. Sen tarkoituksena on esimerkiksi saada lapsi puolustamaan itseään.

• Aggressiivinen käytös on aggressiontunteen herättämää toimintaa. Se voi olla impulsiivista ja tahatonta.
• Väkivalta tarkoittaa sitä, että voimakeinoja käytetään tahallisesti itseä tai toista kohtaan.

Lapsen väkivaltainen käytös on usein aggressiivista käytöstä. Lapset kuitenkin käyttävät väkivaltaa myös tarkoituksellisesti.

Lapsen käyttämä väkivalta voi olla:

• fyysistä, kuten lyömistä, potkimista tai puremista
• henkistä, kuten toisen mitätöimistä, alistamista tai huomiotta jättämistä

Aggressio on osa lapsen kehitystä

Pienellä lapsella aggressiivinen reagointi on tavallista. Lapsi voi esimerkiksi lyödä toista, jos häneltä viedään lelu kädestä. Lapsi kuitenkin löytää parempia toimintatapoja esimerkiksi sosiaalisten sääntöjen oppimisen ja käyttäytymisen säätelyn kehittymisen myötä.

Uhmaiän aggressiivisuus

Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu vaiheita, jotka voivat näkyä lapsen käytöksessä voimakkaana uhmakkuutena ja kiukkuna.

Tyypillinen tällainen vaihe on uhmaikä, jolloin lapsi opettelee oman tahdon ilmaisemista ja hallintaa. Raivoavan lapsen on vielä vaikeaa säädellä itseään, joten lapsi ilmaisee kiukkuaan aggressiivisella käyttäytymisellä.

Tavallisesti lapsi kohdistaa vastustelevaa käytöstä ja aggressiota enemmän vanhempiinsa ja sisaruksiinsa kuin perheen ulkopuolisiin. Aggressiivinen käytös vähenee tavallisesti kouluikään mennessä.

Miten suhtautua lapsen aggressioon?

Aikuisen tehtävä on auttaa lasta aggression haltuun ottamisessa asettamalla selkeitä rajoja ja osoittamalla, että kiukuntunteista selvitään yhdessä. Raivokohtaus on lapselle hallitsematon ja hämmentävä kokemus. Tämän vuoksi aikuisen turvallinen tuki myös raivokohtauksen jälkeen on tarpeen.

Jos lapsen aggression ilmaiseminen on voimakasta ja pitkäkestoista, on tärkeää pysähtyä miettimään, mitä käytöksen taustalla on.

Mistä lapsen väkivaltainen käytös johtuu?

Aggression hallinnan oppimiseen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät.

Lapsen väkivaltaisen käytöksen taustalla on usein kehityksellisiä haasteita tai muita pulmia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• impulsiivisuus
• voimakas tarve välittömälle tarpeen tyydytykselle
• huomion kiinnittyminen helposti ympäristön uhkakuviin
• vaikeus havainnoida sosiaalisen ympäristön viestejä
• sosiaalisten taitojen harjaantumattomuus
• heikot taidot sietää ja säädellä negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja häpeää
• arvomaailman ja moraalin itsekeskeisyys ja konkreettisuus
• mielenterveyshäiriö, kuten käytöshäiriö, tai jokin neuropsykiatrinen häiriö

Joskus myös lapsen altistuminen traumaattisille kokemuksille voi näkyä väkivaltaisena käyttäytymisenä.

Mallioppimisen vaikutus

Lapsi oppii aggression ilmaisemisen ja säätelyn keinoja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mallioppimisen kautta lapsi oppii myös haitallisia toimintatapoja lähiympäristöstään. Tämän vuoksi lapsen lähiaikuisten tunteidensäätelykeinot ovat merkityksellisiä.

Julmuus eläimiä kohtaan

Pienet lapset saattavat kohdella eläimiä kovakouraisesti, sillä heidän on vaikeaa säädellä omaa käyttäytymistään ja ymmärtää, miltä eläimestä tuntuu. Uteliaisuus voi saada vanhemmankin lapsen kokeilemaan, miten eläin reagoi.

Aikuisen pitää opettaa lapselle, että eläinkin tuntee pelkoa ja kipua. Siksi eläimiä täytyy kohdella hyvin ja kunnioittavasti.

Toiminta, jossa lapsi tarkoituksellisesti pyrkii vahingoittamaan eläintä, on aina pysähtymisen paikka.

Miten lasta voi tukea?

On tärkeää viestiä lapselle, että kaikkia tunteita saa tuntea ja ilmaista. Aikuisten tehtävä on opettaa lapselle hyväksyttyjä tapoja, joilla aggressiota voi ilmaista.

Aikuisen toiminta

Lapsen arkeen osallistuvien aikuisten johdonmukainen toiminta auttaa lasta. Aikuinen vastaa turvallisuudesta ja riittävästä määrästä rajoja. Lapsen on tärkeää tietää käyttäytymisen säännöt eli se, mitä häneltä odotetaan ja mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.

Vanhemman näyttämä malli kiukun- ja vihantunteiden ilmaisemisessa on tärkeää. Vanhemman onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten itse ilmaisee tunteitaan ja säätelee käytöstään haastavissa tilanteissa.

Lapsen kokema kuormitus

Pysähdy miettimään lapsen kuormituksen määrää arjessa. Joskus kuormituksen vähentäminen voi tuoda helpotusta lapsen tilanteeseen ja vähentää väkivaltaista käytöstä.

Taitojen opettaminen

Lapsen kanssa kannattaa keskustella erilaisista tunteista ja harjoitella tunnetaitoja. Lapsen kanssa voi etsiä keinoja, joilla kiukkua ja aggressiota voi ilmaista. Lapselle voi opettaa rauhoittumisen taitoja, kuten yhdessä syvään hengittämistä. Myös pettymyksen sietämistä voi opetella yhdessä.

Taitojen harjoittelu tapahtuu asteittain. Ensin opetellaan väkivaltaisen ja tuhoavan käytöksen hallintaa. Sen jälkeen harjoitellaan kielenkäyttöä.

Luo turvaa ja kannusta

Jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti, on tilanteeseen puututtava välittömästi. Lasta tulee estää satuttamasta itseään tai muita tai rikkomasta tavaroita. Aikuisen on tärkeää pysyä rauhallisena ja pyrkiä turvaamaan tilanne.

Aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi tarvitsee paljon myönteistä palautetta ja kannustamista hyvästä käytöksestä. Lapselle on tärkeää viestiä, että hän on hyvä, vaikka hän ei vielä hallitse aggression ilmaisemista. Palkitse ja kehu lasta aina silloin, kun hän käyttäytyy toivotusti.