Siirry pääsisältöön

F65 Sukupuoliset kohdehäiriöt

Tässä kerrotaan sukupuolisten kohdehäiriöiden diagnooseista ja hoidosta.

Seksuaalisissa kohdehäiriöissä eli parafilioissa tietyt asiat aiheuttavat voimakkaita eroottisia mielikuvia, seksuaalista halua tai pakonomaista seksuaalista käytöstä. 

Pakonomainen käytös aiheuttaa kärsimystä ja vahinkoa joko itselle, ympäristölle tai molemmille.  

Seksuaalisiin kohdehäiriöihin kuuluvat  

  • F65.2 Seksuaalinen paljastamishäiriö eli exhibitionismi  
  • F65.3 Seksuaalinen tirkistelyhäiriö eli voyerismi  
  • F65.4 Lapsikohteinen seksuaalihäiriö eli pedofilia 

Kriteerit 

F65.2 Seksuaalinen paljastamishäiriö eli exhibitionismi

Seksuaalisesta paljastamishäiriöstä kärsivä paljastaa itsensä toistuvasti ja pakonomaisesti tuntemattomille ihmisille. Häiriöön liittyy yleensä myös mielikuvia itsensä paljastamisesta.  

F65.3 Seksuaalinen tirkistelyhäiriö eli voyerismi

Tirkistelyhäiriöstä kärsivä etsii pakonomaisesti tilanteita, joissa hän voi salaa seurata toisen henkilön riisuutumista tai toisten ihmisten seksuaalista kanssakäymistä. 

Yleensä tirkistely kohdistuu tuntemattomiin henkilöihin. Tilanteeseen tai sen muisteluun liittyy usein myös itsetyydytys.  

F65.4 Lapsikohteinen seksuaalihäiriö eli pedofilia

Pedofiliassa aikuinen tai yli 16-vuotias nuori on seksuaalisesti kiinnostunut alle 13-vuotiaista lapsista. 

Kiinnostus voi kohdistua kaikkiin sukupuoliin. On kuitenkin yleisintä, että se kohdistuu tyttöihin. Kiinnostuksen kohteena olevat tytöt ovat tavallisesti 8–10-vuotiaita ja pojat yleensä hieman vanhempia.

Jotkut pedofiliasta kärsivät ovat lasten lisäksi kiinnostuneita normaaliin tapaan myös aikuisista. Häiriöön liittyvä käyttäytyminen voi olla  

  • lapsen riisuutumisen katsomista 
  • itsetyydytystä lapsen ollessa läsnä 
  • lapsen koskettelua ja hyväilyä 
  • suuseksiä 
  • sormien, esineiden tai peniksen työntämistä lapsen suuhun, emättimeen tai peräaukkoon

Käytöksen kohteena voivat olla esimerkiksi omat lapset, ottolapset, puolison lapset edellisestä suhteesta, sukulaislapset tai tuntemattomat lapset. 

Häiriöstä kärsivä voi esimerkiksi hakeutua perheen tuttavapiiriin tai vanhemman kumppaniksi. 

Pedofiliasta kärsivällä on tavallisesti erilaisia verukkeita omalle käyttäytymiselleen. Hän voi myös käyttää uhkauksia estääkseen paljastumisen. Pedofiliasta kärsivä pyrkii tavallisesti huolehtimaan lapsen muista tarpeista jatkaakseen suhdetta ja estääkseen paljastumisen.   

Häiriön kulku ja ennuste 

Seksuaalisista kohdehäiriöistä kärsivät ovat yleensä miehiä. 

Parafiiliset mielikuvat alkavat yleensä murrosiässä tai nuorella aikuisiällä. Parafiilinen käytös alkaa tavallisesti nuorella aikuisiällä. Iän myötä parafiiliset mielikuvat ja käytös usein vähenevät. 

Pedofilia on tyyppillisesti pitkäkestoinen häiriö, varsinkin jos halu kohdistuu poikiin.  

Satunnainen käytös ja mielikuvat

Pelkät parafiiliset mielikuvat ovat hyvinkin tavallisia. Mielikuvat tai satunnainen poikkeava seksuaalinen käytös ei ole häiriö tai sairaus. 

Milloin kyseessä on häiriö?

Jos käytös muodostuu pakonomaiseksi, sen tarkoitus on lievittää ahdistuneisuutta tai se aiheuttaa henkilölle itselleen tai muille kärsimystä tai vahinkoa, voi kyseessä olla häiriö.

Seksuaaliset kohdehäiriöt voivat johtaa siihen, että henkilö käyttäytyy muille vahingollisella tavalla. Lapsiin kohdistuva seksuaalinen käytös muodostaa merkittävän osan seksuaalirikoksista. 

Parafilioiden seurauksena myös henkilön omat sosiaaliset suhteet voivat kärsiä ja elämä kaventua.  

Seksuaalisten kohdehäiriöiden esiintyvyyttä on vaikea arvioida. On kuitenkin arvioitu, että 1–5 % aikuisista kokee seksuaalista kiinnostusta lapsiin. 

Omahoito ja hoito 

Seksuaalisista kohdehäiriöistä kärsivä joutuu usein salaamaan taipumustaan, vaikka hän ei olisikaan toiminut halujensa mukaisesti. Tämä tekee häiriöistä vapautumisen vaikeaksi. 

Jos kärsii pakonomaisista sekä itselle tai toisille kärsimystä tuottavista seksuaalisista mielikuvista tai käytöksestä, kannattaa kääntyä seksuaalisten kohdehäiriöiden hoitoon erikoistuneen psykoterapeutin tai seksuaaliterapeutin puoleen.  

Pelkkä mahdollisuus puhua ymmärtävästi suhtautuvan terapeutin kanssa voi vähentää käytöksen pakonomaisuutta. 

Psykoterapia voi olla tehokas hoitokeino. Sen tavoitteena voi olla muun muassa löytää keinoja, joilla seksuaalisuutta voi toteuttaa rakentavalla tavalla. 

Pedofilian hoito

Pedofiilinen toiminta on rikos, josta tulee tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisille tai poliisille. 

Pelkät mielikuvat tai halut eivät kuitenkaan ole rikos. Osa lapsiin kohdistuvaa seksuaalista kiinnostusta kokevista ei koskaan toimi halujensa pohjalta. 

Pedofilian hoitoa ja siihen liittyvän toiminnan ennaltaehkäisyä on kehitetty runsaasti viime vuosina. Toistuvia seksuaalisia hyökkäyksiä tehneiden pedofiilien hoidossa on jo pitkään ollut käytössä testosteronin vaikutuksia lamaavia antiandrogeenisia lääkkeitä. Lääkehoitoa voidaan edelleenkin käyttää, mutta myös psykologista hoitoa on tarjolla. 

Lapsista seksuaalisesti kiinnostuneille löytyy Mielenterveystalosta kaksi maksutonta omahoito-ohjelmaa. 

Suomessa Sexpo tarjoaa SeriE-hankkeessa maksutonta matalan kynnyksen tukipalvelua lapsiin kohdistuvaa  seksuaalista kiinnostusta kokeville.  

Mikä on diagnoosi?

Mielenterveyshäiriöihin liittyvät diagnoosit esitellään WHO:n kehittämän kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös