Perustietoa ahdistuksesta

Jokainen meistä tuntee joskus ahdistusta tai pelkoa. Se on normaali ja luonnollinen tunnereaktio.

Ahdistuneisuushäiriössä keho ja mieli valmistautuvat taistelemaan ja pakenemaan, vaikka mitään todellista uhkaa ei olisikaan.

Miltä ahdistus tuntuu?

Ahdistus voi tuntua

• epämääräisenä jännittämisen tunteena
• erilaisina pelkoina tulevaisuudesta
• hengitysvaikeuksina
• keskittymisvaikeutena ja levottomuutena 
• uniongelmina
• sydämen tykytyksenä, vapinana, hikoiluna tai huimauksena
• rintakipuina, vatsakipuina tai lihasjännityksenä

Miten ahdistuneisuushäiriö syntyy?

Murehtiminen alkaa yleensä konkreettisesta huolesta, että jotain pahaa voi tapahtua. Joku on huolissaan, ettei selviä suuresta työmäärästään. Toinen pelkää läheisensä joutuvan onnettomuuteen.

Yleistynyttä ahdistuneisuutta ei aiheuta mikään yksittäinen tekijä, vaan sen taustalla on aina monia eri tekijöitä.

• Perinnölliset tekijät altistavat erilaisille ahdistus- ja mielialahäiriöille.
• Ympäristö vaikuttaa häiriön oirekuvaan ja siihen, kehittyykö alttiuden pohjalta psyykkistä häiriötä.

Miten ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan?

Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan psykoterapeuttisilla hoitomenetelmillä ja tarvittaessa lääkityksellä, joka lievittää oireita.

Psykoterapeuttisista hoidoista etenkin kognitiiviset käyttäytymisterapiat sekä erilaiset mindfulnessiin ja rentoutumiseen perustuvat hoitomuodot ovat tehokkaita.

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa painotetaan toistuvien huolien ja pelkojen sekä epävarmuuden tunteiden käsittelyä. Hoidossa keskitytään siihen, miten ajatuksia, tunteita ja toimintaa pystytään muokkaamaan juuri tässä hetkessä.