Keskittymistaitojen tunti – ohjeet opettajalle

Osallistavilla oppitunneilla käydään läpi keskittymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia keinoja keskittymisen tukemiseen oppitunneilla ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi paneudutaan opiskelutekniikoihin, jotka tukevat keskittymistä.

Oppituntien kulku

Alta löydät oppituntien rakenteen sekä ohjeet ja sanoitukset.

Ennakkovalmistelut

• Tulosta tämän sivun lopusta bingolaput ja opettajan bingoliuska sekä värityskuvia netistä.
• Leikkaa opettajan bingolappu osiin, jotta voit nostaa yhden kerrallaan oppilaille.
• Kerää fidgetit, stressilelut, valkoiset ja värilliset paperit, värikynät ja lyijykynät kasaan ja jaa tarvikkeet valmiiksi pulpeteille.
• Lataa PowerPoint-esitys valmiiksi koneelle ja testaa, että se aukeaa ongelmitta.
• Avaa koneelle valmiiksi PDF-tiedosto Vinkkilista oppilaille (sivun lopussa).
• Tarkista, että huoneessa on toimiva näyttö/projektori esitystä varten.

Ennen oppitunnin alkua

• Kerää oppilaiden puhelimet.
• Näytä oppilaille dia 2 Oppituntien rakenne.
• Älä ohjeista oppilaita käyttämään pöydille jaettuja tavaroita, vaan anna heidän toimia oma-aloitteisesti.

1. Oppitunti:

Alkumotivointi

Dia 3 (5 min)

• Näytä oppilaille dialta väittämiä yksi kohta kerrallaan. Ohjeista nostamaan toista värillistä paperia kyllä-vastaukseksi ja toista ei-vastaukseksi.
• Tehtävän jälkeen voitte yhdessä miettiä, miten nämä kysymykset liittyvät keskittymiseen.
• Oppilaat voivat laskea omien ei-vastausten määrän halutessaan.

Opettajan puheenvuoro

Dioista 4-6 keskittymisestä ja puhelimen vaikutuksesta (15 min).

• Ensimmäinen puheenvuoro on tarkoituksella suunniteltu hieman pidemmäksi, jotta oppilaat ehtivät kokeilla keskittymistä tukevia välineitä.

Dia 4:

• Keskittyminen on tarkkaavuuden pitämistä halutussa asiassa. Silloin kiinnitetään huomiota vain toiminnan kannalta olennaisiin asioihin ja jätetään muut huomiotta. Esimerkiksi taskulampun valokeila korostaa meille halutun asian, mutta jättää ulkopuolelle muut asiat. (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö [YTHS], n.d.; Paavilainen, 2016; Virta & Salakari, 2018)
• Tarkkaavuutta voi suunnata tarkoituksella tai se voi siirtyä tahattomasti. Voimme päättää että kuuntelemme, kun kaveri puhuu meille. Jos ulkoa kuitenkin kuuluu kova paukahdus, suuntautuu huomiomme siihen. Ihanteellisessa tilanteessa ihminen pystyy kiinnittämään huomionsa haluamaansa asiaan ja siirtämään sitä tarvittaessa helposti. (Mielenterveystalo, n.d.; Paavilainen, 2016; Virta & Salakari, 2018)
• Joillekin keskittyminen on vaikeampaa kuin toisille. On myös normaalia, että joskus keskittyminen tuntuu vaikeammalta. Keskittymiseen vaikuttavat monet asiat, kuten miten nukuin viime yönä, olenko syönyt hyvin, olenko stressaantunut, kiinnostaako asia, onko minulla murheita tai millaisessa ympäristössä olen. Pystymme siis itse vaikuttamaan myös keskittymiseemme (Mielenterveystalo, n.d.; Virta & Salakari, 2018; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö [YTHS], n.d.)
• Keskittyminen on taito, jota voi opetella. Ihminen ei pysty keskittymään loputtomiin, vaikka kaikki yllä olevat asiat olisivatkin hyvin. Esimerkiksi opiskellessa 10–15 minuuttia on monesti jo riittävä aika kerralla, ja sitten on hyvä pitää pieni palauttava tauko.

Dia 5:

• Sähköinen media voi vaikuttaa keskittymisen haasteisiin. Erityisesti nuorilla kun aivot ovat herkässä kehitysiässä. Koska keskittymistaito vasta kehittyy, voi jatkuva puhelimen käyttö vaikuttaa tähän kehitykseen. (Haidt, 2024; ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus, 2025)
• Puhelimet, pelit ja sovellukset on luotu koukuttamaan ja aiheuttamaan riippuvuutta. Yhtiöt kilpailevat siitä, kenen ohjelma on kaikista koukuttavin, ja miten ihmiset saadaan käyttämään niitä mahdollisimman pitkiä aikoja ja palaamaan aina uudestaan. On siis ymmärrettävää, jos tuntuu siltä, että puhelin tekee mieli jatkuvasti kaivaa esille, ja siitä on vaikea irrottautua. (Haidt, 2024)
• Yksi tapa, jolla puhelimet ja sovellukset yrittävät houkutella meitä käyttämään niitä, on ilmoitukset. Kuten aiemmin sanoinkin, tarkkaavaisuutta pystyy suuntaamaan tarkoituksellisesti, mutta se saattaa myös siirtyä tahattomasti. Puhelimen viestiääni tai tärinä kääntää huomiomme meneillään olevasta asiasta puhelimeen. Vaikka taistelisimme, ja emme ottaisikaan puhelinta esiin, on ajatuksemme jo harhaantunut. Siksi onkin tärkeää pitää puhelimet kokonaan poissa opiskellessa tai muissa keskittymistä vaativissa tehtävissä. (Haidt, 2024; ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus, 2025)
• Puhelimella vietetty aika vaikuttaa myös epäsuorasti keskittymiskykyyn. Ruutumedian runsas käyttö ja käyttö etenkin illalla on huomattu olevan yhteydessä nukkumisen haasteisiin. Liian vähäinen uni tai huono unen laatu taas vaikuttaa keskittymiskykyymme ja jaksamiseemme. (Haidt, 2024; ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus, 2025)

Dia 6:

• Kuuntelit nyt opetusta aiheesta, joka ei ehkä ollut juuri sinun mielestäsi maailman kiinnostavinta. Mitä teit kun keskittymisesi alkoi herpaantua? Miksi teit mitä teit?
• Miksi pitkään kuuntelu sitten on vaikeaa? Koulussa opetuksen kuuntelu on yleensä aika passiivista tekemistä. Tämänlaisessa toiminnassa aivojen aktiivisuustaso laskee. Kun aktiivisuustaso laskee, keskittyminen herpaantuu. (Virta & Salakari, 2018)
• Yksi tapa korjata aktiivisuustasoa on lisäämällä stimulaatiota. Hyvä tapa lisätä stimulaatiota oppitunnilla on esimerkiksi näpertää käsillä fidgettiä, sinitarraa tai stressilelua.
• Yleensä useamman asian tekeminen samaan aikaa ei ole tehokasta, eikä hyväksi aivoillemme. Joskus kuitenkin kahden erilaisen mutta helpon tekemisen yhdistäminen onnistuu. Esimerkiksi juuri kuunteleminen ja värittäminen saattavat toimia hyvin yhteen, sillä niissä on käytössä eri aistit, ja värittäminen on monille helppoa. Jos kuitenkin pohtii kovin paljon, mitä värejä käyttäisi värityskuvaansa tai esimerkiksi yrittää värittää heikommalla kädellään, ei kuuntelu ehkä enää onnistukkaan. (Paavilainen, 2016).
• Mitkään aivot eivät kuitenkaan jaksa kuunnella loputtomiin. On myös opettajien tehtävä tauottaa opetusta ja vaihdella erilaisia opetustyylejä. Näin keskittyminen pysyy kaikilla paremmin opiskeltavassa asiassa.

Paritehtävä

Dia 7 (10 min)

• Jaa luokka pareihin.
• Tee tehtävä ohjeiden mukaisesti.
• Tehtävän purku käymällä läpi parien tuotokset.
• Näytä Oppilaiden vinkkilista -PDF.

Mielenterveyden käsi

Dia 8 (5 min)

• Muistatko vielä ensimmäisen tehtävän? Mitä enemmän vastasit kysymyksiin ei, sitä huonommat mahdollisuudet sinulla on tällä hetkellä keskittyä hyvin. Jotta keskittyminen voi onnistua on perusasioiden, eli kaikkien näiden sormissa olevien asioiden oltava kunnossa.
• Mitä useampi osa-alue puuttuu tai ei ole kunnossa, sitä vaikeampaa keskittyminen on.
• Omilla valinnoilla on merkitystä! Lähes kaikkiin näistä kohdista voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa.
• Ruutuaikaa voi hahmottaa tämän esimerkin kautta: se on kuin sormus sormessa. Jos se on valtavan iso, se vaikuttaa myös keskittymiskykyyn.

Palauttava tauko

Dia 9 (5 min)

• Pyydä luokkaa jakautumaan kolmeen eri ryhmään heidän olotilansa perusteella: väsyneet, levottomat ja he joilla mieli harhailee. Kun luokka on jakautunut ryhmiin, näytä diasta ohjeet, miten tauko suoritetaan.
• Jos oppituntia on pitämässä useampi aikuinen, aikuiset jakautuvat pitämään eri taukotehtävää.
• Jos opettaja on yksin, ohjeista ensin ”väsynyt” ja ”levoton” ryhmä ja päästä heidät tekemään harjoitusta ja sitten ohjatusti vedä ”mieli harhailee” harjoitus.

2. Oppitunti:

Opettajan puheenvuoro: Miksi on hyvä käyttää erilaisia oppimistyylejä?

Dia 10 (10 min)

• Oppiminen on tehokasta, jos siihen voi käyttää monia tiedon vastaanottamisen kanavia: kuuleminen, näkeminen ja tekeminen. Jokainen erilainen esitystapa nivoo tietoa osaksi aivojen hermoverkkoa ja liittää uuden tiedon jo opittuun. (Huotilainen 2019)
• Opittava asia kannattaa pilkkoa osiin. Kertaamalla asiat siirtyvät pala palalta pitkäkestoiseen muistiin. (Huotilainen, 2019)
• Monipuolinen opiskelu ja opiskeltavan asian pilkkominen tukee keskittymistä ja tehostaa oppimista.
• Erityisesti liikunta yhdistettynä oppimiseen lisää muistialueiden kapasiteettiä, keskittymistä ja helpottaa kaikkea tulevaa oppimista. (Huotilainen, 2019)

Opiskelutekniikka -bingo

Dia 11 (5-10 min)

• Opettaja kertoo bingon säännöt.
• Oppilaille jaetaan bingolaput, johon on kerätty erilaisia opiskelutekniikoita. Opettaja nostaa "bingokoneesta” lapun kerrallaan. Pelataan haluttu aika. Ensin yksi rivi jne.
• Tavoitteena tutustua erilaisiin opiskelutekniikoihin.

Opettajan puheenvuoro jatkuu

Dia 12 (10 min)

• Näytä oppilaiden vinkkilista -PDF ja käykää läpi pomodoro-tekniikka ja luku-muistitekniikat yleisellä tasolla.   
• Jaa tiedosto oppilaille tunnin jälkeen, jotta he voivat tutustua siihen paremmin kotona.

Taitoharjoitus

Diat 13-14 (10 min)

• Ota oppilaista jako kolmeen. Tehtävä tehdään itsenäisesti, mutta tarjolla on kolme eri tehtävää.
• Taululle laitetaan teksti oppitunneilla opituista asioista (dia 14) ja oppilaiden tehtävänä on seurata oman numeronsa ohjeita.
• Ykköset tekevät harjoituksen 1, kakkoset tekevät harjoituksen 2 ja kolmoset tekevät harjoituksen 3.
• Harjoituksen 3 tehneet voivat halutessaan esittää tuotokset ryhmälle.

Lopetus ja tehtävä kotiin

Dia 15 (5min)

• Jaa oppilaiden vinkkilista oppilaille haluamallasi tavalla, joko paperisena tai linkkinä.
• Ohjeista oppilasta seuraavalla kerralla kokeeseen lukiessa viemään puhelin toiseen huoneeseen ja käyttämään opiskelussa pomodoro-tekniikkaa
• Lisäksi ohjeista valitsemaan yksi luku tai muistitekniikka, jota oppilas harjoittelee seuraavan viikon aikana.

Materiaalit