Ahmimisen nettiterapia

Ahmintahäiriön toinen nimi BED tulee englannin kielen sanoista binge eating disorder.  

Ahmintahäiriöstä voi olla kyse, jos  

• ihminen on ahminut vähintään viikoittain ainakin viimeisen kolmen kuukauden ajan  
• ahminnan jälkeen herää voimakasta ahdistusta ja häpeää   
• elämä pyörii ruoan ympärillä ja ahminnat haittaavat muuta elämää. 

Ahdistuksen ja itseinhon lisäksi ahminta aiheuttaa tyypillisesti huomattavaa lihavuutta, joka usein heikentää terveyttä.  Ahmintahäiriöön liittyy muita psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia enemmän kuin tavalliseen lihavuuteen. Ahmintahäiriö muistuttaa bulimiaa, mutta siinä ei esiinny kompensaatiokäyttäytymistä, kuten tahallista oksentamista tai ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttöä, jolla ahmittujen ruokien lihottava vaikutus pyritään nollaamaan.

Bulimialle eli ahmimishäiriölle on tyypillistä toistuvat, hallitsemattomat ja toisilta salatut ahmimiskohtaukset, jotka johtavat painonnousun estämisen yrittämiseen oksentamisen, laksatiivien, diureettien, paaston tai liiallisen liikunnan avulla. Ahmimista seuraa usein masentuneisuus ja itsehalveksunta.​ 

Bulimiaan liittyy myös voimakas lihomisen pelko ja painon tarkkailu. Bulimiasta kärsivä kokee usein liiallista huolta ruumiin muodosta ja painosta, ja ne vaikuttavat kohtuuttomasti siihen, minkälaiseksi ihminen kokee itsensä​. 

Ahmimisen nettiterapia perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Sen mukaan ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen sekä kehon tuntemukset muodostavat toisiaan ylläpitävän kierteen. 

Ahmimisen kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tunnistat syömishäiriöön liittyvien haitallisten toimintatapoja, uskomuksia ja ajatuksia ja harjoittelet niiden muokkaamista. Haitallisia ajatuksia pyritään korvaamaan vaihtoehtoisilla, toipumista tukevilla ajatusmalleilla. Samalla opetellaan toipumista tukevia toimintatapoja, kuten täsmäsyömistä. 

Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on olemassa paljon tutkimusnäyttöä ahmimisen hoidossa.