Kiusaaminen ja häirintä työssäoppimisjaksolla

Opettajat ja työpaikkaohjaajat

Kiusaamisella ja häirinnällä saattaa olla vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia itsetuntoon ja ihmissuhteisiin. Vaikutukset voivat heijastua myös opiskeluun ja tulevaisuuden näkymiin. Kiusaamiseen ja häirintään tulee aina puuttua.

Kuuntele

Tiivistelmä

Kiusaamisella ja häirinnällä on monenlaisia muotoja.
Kiusaaminen ja häirintä voivat johtaa vakaviin mielenterveyden haasteisiin.
Kiusaaminen on usein myös ryhmäilmiö, jossa on mukana useita ihmisiä eri rooleissa.
Kiusaamista voi esiintyä niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimisjaksoillakin.

Tältä sivulta löytyy vinkkejä kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja kiusatun tukemiseen.

Kiusaaminen on toistuvaa, tarkoituksellista loukkaamista, syrjimistä tai vahingoittamista. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena. Kiusaaja on usein fyysisesti, sosiaalisesti tai muulla tavoin kiusattua hallitsevammassa asemassa.

Kiusaamista ja häirintää ovat esimerkiksi

henkinen kiusaaminen, joka on yleisin kiusaamisen muoto. Siihen voi liittyä nimittelyä, pilkkaamista, nöyryyttämistä, uhkailua tai juorujen levittämistä.
fyysinen kiusaaminen ja väkivalta, johon voi liittyä tönimistä, lyömistä, potkimista, pakottamista, tavaroiden piilottamista sekä vahingoittamista ja rahan varastamista.
sosiaalinen syrjintä, esimerkiksi eleet tai ilmeet, jolla kiusatulle osoitetaan, ettei hän kuulu joukkoon. Se voi olla myös konkreettista ryhmästä eristämistä, nöyryyttämistä, perättömien tietojen levittämistä tai opiskelujen etenemisen vaikeuttamista esimerkiksi jättämällä opiskelija tiedottamisen ulkopuolelle.
nettikiusaaminen, joka voi ilmetä loukkaavina kommentteina ja viesteinä, kuvien levittämisenä, valeprofiilien tekemisenä, ulkopuolelle jättämisenä, häirintänä ja seksuaalisena häirintänä. Tätä voi tapahtua sosiaalisessa mediassa, viesteissä tai peleissä.
seksuaalinen häirintä, jossa toista loukataan sukupuolen, seksuaalisuuden tai kehon perusteella. Se voi näkyä esimerkiksi asiattomina kommentteina, seksuaalissävytteisinä viesteinä tai ei-toivottuna kosketteluna. Sitä tapahtuu usein myös puhelimen tai internetin välityksellä.

Millaisia vaikutuksia kiusaamisella ja häirinnällä voi olla mielen hyvinvointiin?

Kiusaaminen ja häirintä vahingoittavat usein kiusatun itsetuntoa ja luottamusta muihin ihmisiin. Pitkään jatkuvina ne voivat johtaa vakaviin mielenterveyden haasteisiin, esimerkiksi aiheuttaa ahdistusta tai masennusta. Kiusaaminen ja häirintä eivät aina näy ulospäin. Valitettavan usein kiusattu jää tilanteeseen yksin.

Kiusaaminen ja häirintä voivat aiheuttaa

yksinäisyyden ja joukkoon kuulumattomuuden tunteita
itsetunnon ja omiin kykyihin luottamisen heikkenemistä
itkuisuutta ja ärsyyntymisherkkyyttä
keskittymiseen liittyviä vaikeuksia
nukkumiseen ja ruokailuun liittyviä ongelmia
fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä tai vatsakipuja
pelkotiloja
opiskelumotivaation katoamista ja koulunkäynnin välttelyä.
vaikeutta palautua vapaa-ajalla
itsetuhoisia ajatuksia.

Miten kiusaaminen ja häirintä voivat näkyä oppilaitoksissa ja työssäoppimisjaksolla?

Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kokee oppimisympäristönsä turvalliseksi. Kiusaamista kuitenkin esiintyy niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimisjaksoillakin. Kiusaamista voidaan kokea toisten opiskelijoiden, opettajien, työharjoittelupaikan kollegoiden, esihenkilöiden tai asiakkaiden taholta.

Kiusaamisen ja häirinnän kokeminen on yksilöllistä, mikä saattaa tehdä sen havaitsemisesta ja siihen puuttumisesta haastavaa. On hyvä ottaa huomioon, että kiusaaminen on usein myös ryhmäilmiö.

Oppilaitoksessa kiusaaminen ja häirintä voivat näkyä esimerkiksi seuraavalla tavalla

Opiskelija on toistuvasti yksin tai muista eristäytyneenä.
Opiskelijalla on vaikeuksia liittyä opiskeluryhmäänsä tai -yhteisöönsä.
Opiskelijalla on pitkäaikaista alakuloisuutta tai toistuvia kehollisia oireita.
Opiskelijan poissaolot ja myöhästymiset ovat lisääntyneet tai opinnot keskeytyvät kokonaan.
Opiskelijoiden keskuudessa esiintyy vallan käyttöä, esimerkiksi painostamista.
Opiskelijoiden keskuuteen voi muodostua ryhmäilmiö, jossa johtohahmon ympärille kerääntyy kannattajia ja apureita. Nämä kohdistavat epäasiallisen toimintansa yksittäistä opiskelijaa kohtaan. Moni saattaa olla tietoinen kiusaamisesta ja häirinnästä, mutta ei ehkä ymmärrä sen vakavuutta ja asia jää piiloon.
Opiskelija voi kokea kiusaamiseksi sen, jos opettaja on liian vaativa tai epäreilu häntä kohtaan, jos annetut tehtävät ovat kohtuuttoman vaativia tai jos opiskelijan erityistarpeisiin ei kiinnitetä huomiota.
Myös sukupuolinormittava tai muuten loukkaava puhetapa voidaan kokea häiritseväksi..
Kiusaaminen ja häirintä voivat jatkua vapaa-ajalla esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai opiskelijoiden asuessa oppilaitoksen asuntolassa.

Työssäoppimisjaksolla kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi joutunut opiskelija saattaa esimerkiksi

vetäytyä työyhteisön yhteisistä hetkistä ja vältellä taukotilaa sekä muita sosiaalisia tilanteita
muuttua olemukseltaan pelokkaaksi tai alakuloiseksi työssäoppimisjakson aikana
vältellä työpaikalla tiettyjä työtovereita, asiakkaita tai työvuoroja, jotta ei kohtaisi kiusaajaansa uudelleen
myöhästellä aamuisin tai jättäytyä kokonaan pois töistä ilman selkeää syytä
pyrkiä välttelemään tiettyjä työtehtäviä tai työtiloja, joissa hän on kokenut tulleensa nöyryytetyksi aiemmin
suoriutua työtehtävistään odotettua heikommin, jos hänen olonsa on turvaton
oirehtia toistuvilla pää- tai vatsakivuilla, kun on jännittynyt tai pelokas.
kyseenalaistaa oman pärjäämisensä kyseisellä alalla ja päätyä alan vaihtoon.

Vinkit opiskelijan tukemiseen:

Työssäoppimisjakso on monelle opiskelijalle merkittävä vaihe elämässä. Työssäoppimisjaksot vaativat opiskelijalta tutustumista uusiin ihmisiin ja ympäristöihin. Kiusaamista ja häirintää kokenut opiskelija on usein haavoittuvampi ja epävarmempi kohtaamaan uusia ihmisiä ja tilanteita. Kiusaamista tai häirintää kokeneen opiskelijan kohtaaminen vaatii työssäoppimispaikan aikuisilta erityistä huomiota.

Työpaikkakiusaamista ja häirintää voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi seuraavasti:

Kiusaamisen ja häirinnän varalta olevien suunnitelmien ja toimenpiteiden laatiminen ja ajan tasalla pitäminen sekä tiedottaminen koko työyhteisölle on tärkeää.
Työyhteisön asenteisiin ja ajattelutapoihin vaikuttaminen lisää ymmärrystä kiusaamisen haitoista ja on tehokas tapa ehkäistä kiusaamista.
Myönteisen yhteisöllisyyden vahvistaminen työpaikalla lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottaa myös opiskelijan kiinnittymistä opiskeluyhteisöön.
Kaikille turvallisen, sallivan ja muita kunnioittavan toimintakulttuurin rakentaminen työyhteisössä lisää ymmärrystä erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Esimerkiksi yhteinen arvokeskustelu voi herätellä halua toimia kiusaamista ja häirintää ehkäisevästi.
Avoimen keskustelukulttuurin luominen työyhteisöön saattaa kannustaa sen jäseniä puhumaan havaitusta kiusaamisesta ja häirinnästä, joita usein salataan tai vähätellään.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen esimerkiksi työyhteisön koulutuksissa tarjoaa tärkeitä työkaluja sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen. Esimerkiksi kunnioittavan ja rakentavan palautteen antaminen toiselle on tärkeä taito.
Opiskelijaan tutustuminen ja tämän vastuuopettajalta saadut ennakkotiedot auttavat tunnistamaan opiskelijan, jolla on mahdollisesti aiempia kiusatuksi tulemisen kokemuksia ja suurempi riski tulla uudestaan kiusatuksi.
Opiskelijoiden tutustuttaminen muuhun työyhteisöön rakentaa keskinäistä luottamusta ja ennaltaehkäisee kiusaamista.

Opiskelijan myönteiset vuorovaikutuskokemukset ja ammatillisen itsevarmuuden kehittyminen työssäoppimisjaksolla vahvistavat hänen pärjäämisen kokemustaan ja itseluottamustaan.

Luo myönteinen työilmapiiri työssäoppimisjaksolle esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Kerro opiskelijalle, että työyhteisö tukee häntä koko työssäoppimisjakson ajan, että työpaikalla kaikenlainen epäasiallinen käytös on kiellettyä ja että kiusaamiseen ja häirintään puututaan aina.
Varmista, että opiskelija saa riittävän perehdytyksen työhön, jotta hänellä on mahdollisuus onnistua tavoitteissaan.
Kannusta opiskelijaa kertomaan, mikäli hänellä ilmenee haasteita työssäoppimisjakson aikana
Kannusta opiskelijaa hakemaan tarvittaessa tukea opiskeluhuollosta (kuraattori, psykologi) myös työssäoppimisjaksojen aikana.

Kiusaamis- tai häirintätilanteeseen puuttuminen on työpaikan velvollisuus.

Jos saat tiedon opiskelijan kokemasta epäasiallisesta kohtelusta, suhtaudu asiaan vakavasti. Tilanteen selvittely kannattaa aloittaa viipymättä.

Toimintaohjeita kiusaamis- ja häirintätilanteiden selvittelyyn työpaikalla löydät täältä:

Lue lisää: Työpaikkakiusaaminen

Katso myös

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Apua voi hakea esimerkiksi

opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
opinto-ohjaajalta
erityisopettajalta

Milloin ja mistä apua mielenterveyden ongelmiin?

Opettajat ja työpaikkaohjaajat

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.