Opiskelija, oletko kokenut kiusaamista tai häirintää?
Tiivistelmä
- Kiusaamisella ja häirinnällä on monenlaisia muotoja.
- Kiusaaminen ja häirintä voivat johtaa vakaviin mielenterveyden haasteisiin.
- Kiusaaminen on usein myös ryhmäilmiö, jossa on mukana useita ihmisiä eri rooleissa.
- Kiusaamista voi esiintyä niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimisjaksoillakin.
Tältä sivulta löytyy vinkkejä kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja kiusatun tukemiseen.
Kiusaaminen on toistuvaa, tarkoituksellista loukkaamista, syrjimistä tai vahingoittamista. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena. Kiusaaja on usein fyysisesti, sosiaalisesti tai muulla tavoin kiusattua hallitsevammassa asemassa.
Kiusaamista ja häirintää ovat esimerkiksi
- henkinen kiusaaminen, joka on yleisin kiusaamisen muoto. Siihen voi liittyä nimittelyä, pilkkaamista, nöyryyttämistä, uhkailua tai juorujen levittämistä.
- fyysinen kiusaaminen ja väkivalta, johon voi liittyä tönimistä, lyömistä, potkimista, pakottamista, tavaroiden piilottamista sekä vahingoittamista ja rahan varastamista.
- sosiaalinen syrjintä, esimerkiksi eleet tai ilmeet, jolla kiusatulle osoitetaan, ettei hän kuulu joukkoon. Se voi olla myös konkreettista ryhmästä eristämistä, nöyryyttämistä, perättömien tietojen levittämistä tai opiskelujen etenemisen vaikeuttamista esimerkiksi jättämällä opiskelija tiedottamisen ulkopuolelle.
- nettikiusaaminen, joka voi ilmetä loukkaavina kommentteina ja viesteinä, kuvien levittämisenä, valeprofiilien tekemisenä, ulkopuolelle jättämisenä, häirintänä ja seksuaalisena häirintänä. Tätä voi tapahtua sosiaalisessa mediassa, viesteissä tai peleissä.
- seksuaalinen häirintä, jossa toista loukataan sukupuolen, seksuaalisuuden tai kehon perusteella. Se voi näkyä esimerkiksi asiattomina kommentteina, seksuaalissävytteisinä viesteinä tai ei-toivottuna kosketteluna. Sitä tapahtuu usein myös puhelimen tai internetin välityksellä.
Millaisia vaikutuksia kiusaamisella ja häirinnällä voi olla mielen hyvinvointiin?
Kiusaaminen ja häirintä vahingoittavat usein kiusatun itsetuntoa ja luottamusta muihin ihmisiin. Pitkään jatkuvana ne voivat johtaa vakaviin mielenterveyden haasteisiin, esimerkiksi aiheuttaa ahdistusta tai masennusta. Kiusaaminen ja häirintä eivät aina näy ulospäin. Valitettavan usein kiusattu jää tilanteeseen yksin.
Kiusaaminen ja häirintä voivat aiheuttaa
- yksinäisyyden ja joukkoon kuulumattomuuden tunteita
- itsetunnon ja omiin kykyihin luottamisen heikkenemistä
- itkuisuutta ja ärsyyntymisherkkyyttä
- keskittymiseen liittyviä vaikeuksia
- nukkumiseen ja ruokailuun liittyviä ongelmia
- fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä tai vatsakipuja
- pelkotiloja
- opiskelumotivaation katoamista ja koulunkäynnin välttelyä
- vaikeutta palautua vapaa-ajalla
- itsetuhoisia ajatuksia.
Miten kiusaaminen ja häirintä voivat näkyä oppilaitoksissa ja työssäoppimisjaksolla?
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kokee oppimisympäristönsä turvalliseksi. Kiusaamista kuitenkin esiintyy niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimisjaksoilla. Kiusaamista voidaan kokea toisten opiskelijoiden, opettajien, työharjoittelupaikan kollegoiden, esihenkilöiden tai asiakkaiden taholta.
Kiusaamisen ja häirinnän kokeminen on yksilöllistä, mikä saattaa tehdä sen havaitsemisesta ja siihen puuttumisesta haastavaa. On hyvä ottaa huomioon, että kiusaaminen on usein myös ryhmäilmiö.
Kiusaaminen ja häirintä voivat ilmetä esimerkiksi opiskelijan
- toistuvana yksinolona tai muista eristäytymisenä
- vaikeuksina liittyä opiskeluryhmään tai -yhteisöön
- pitkäaikaisena alakuloisuutena tai toistuvina kehollisina oireina
- lisääntyneinä poissaoloina ja myöhästymisinä tai opintojen keskeytymisinä
- tunteena siitä, että opettaja on liian vaativa tai epäreilu häntä kohtaan, jos annetut tehtävät ovat kohtuuttoman vaativia tai jos opiskelijan erityistarpeisiin ei kiinnitetä huomiota.
Kiusaaminen ja häirintä saattavat näkyä
- vallankäyttönä, esimerkiksi painostamisena
- ryhmäilmiönä, jossa kiusaajan ympärille kerääntyy kannattajia ja apureita. Nämä kohdistavat epäasiallisen toimintansa yksittäistä opiskelijaa kohtaan. Moni saattaa olla tietoinen kiusaamisesta ja häirinnästä, mutta ei ehkä ymmärrä sen vakavuutta ja asia jää piiloon.
- sanallisena häirintänä, jos käytetään sukupuolinormittavaa tai muuten loukkaavaa puhetapaa
- häirintänä myös vapaa-ajalla, esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai oppilaitoksen asuntolassa.
Työssäoppimisjaksolla kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi joutunut opiskelija saattaa esimerkiksi
- vetäytyä työyhteisön yhteisistä hetkistä ja vältellä taukotilaa sekä muita sosiaalisia tilanteita
- muuttua olemukseltaan pelokkaaksi tai alakuloiseksi
- vältellä työpaikalla tiettyjä työtovereita, asiakkaita tai työvuoroja, jotta ei kohtaisi kiusaajaansa uudelleen
- myöhästellä aamuisin tai jättäytyä kokonaan pois töistä ilman selkeää syytä
- pyrkiä välttelemään tiettyjä työtehtäviä tai työtiloja, joissa hän on kokenut tulleensa nöyryytetyksi aiemmin
- suoriutua työtehtävistään odotettua heikommin, jos hänen olonsa on turvaton
- oirehtia toistuvilla pää- tai vatsakivuilla, kun on jännittynyt tai pelokas
- kyseenalaistaa oman pärjäämisensä kyseisellä alalla ja päätyä alan vaihtoon.
Vinkkejä opiskelijalle kiusaamisesta tai häirinnästä selviytymiseen
Kiusaaminen ja häirintä eivät ole koskaan hyväksyttäviä. Se, että olet joutunut epäasiallisen käytöksen kohteeksi ei ole omaa syytäsi. Puhu asiasta luotettavalle aikuiselle tai kaverillesi. Ole rohkeasti oma itsesi ja tee sinulle tärkeitä asioita jatkossakin. Muista, että sinä olet täydellinen juuri sellaisena kuin olet ja että apua on saatavilla
Hyvinvointi
- Puhu, älä jää yksin: Kerro kokemuksesta tutulle aikuiselle, ystävälle tai ammattilaiselle (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja). Heidän kanssaan voit pohtia, miten tilanteessa kannattaa edetä. Ikävistä kokemuksista ja omista tunteista puhuminen saattaa myös keventää oloa.
- Nuku ja syö riittävästi: Riittävä uni, lepo ja ravinto vaikuttavat myönteisesti jaksamiseen.
- Harrasta ja tee itsellesi mieluisia asioita: Ajatukset saattavat jäädä pyörimään kokemaasi kiusaamiseen tai häirintään. Mukava tekeminen parantaa mielialaa ja antaa onnistumisen kokemuksia.
- Muista, että olet arvokas: Puhu kauniisti itsellesi, kehu ja kiitä itseäsi onnistumisistasi. Näin vahvistat itsetuntoasi.
- Puhu tunteista ja kokemuksista: Kiusaaminen jättää usein jäljet, puhu näistä ammattilaisen kanssa. Muista, että kiusaamisesta/häirinnästä voi selviytyä.
- Älä anna valtaa pelolle: Kiusaaminen/häirintä ei ole koskaan sinun vikasi. Kiusaaja yrittää usein saada uhrinsa tuntemaan häpeää tai epäonnistumista. Älä anna pelolle valtaa vaan ole rohkeasti oma itsesi. Poistu ikävistä tilanteista ja mikäli mahdollista, pyydä rauhallisesti kiusaajaa lopettamaan tai osoita kiusaajan sanomisten ja tekojen olevan sinulle merkityksettömiä.
- Kiusaaminen ja häirintä voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit: Aikuiset auttavat sinua arvioimaan tämän. Saat apua ja tukea mahdollisen rikosilmoituksen tekemiseen oppilaitoksesi opiskeluhuollosta, rikosuhripäivystyksestä tai suoraan poliisilaitokselta.
Opinnot ja yhteisöllisyys
- Sinulla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön: Muista, että kaikenlainen kiusaaminen ja häirintä oppilaitoksessa on kiellettyä.
- Pyydä apua ajoissa opettajalta, opinto-ohjaajalta tai ammatilliselta erityisopettajalta: Kiusaamisen tai häirinnän kokemus saattaa vaikuttaa keskittymiseen ja opinnoista selviytymiseen.
- Huolehdi riittävästä palautumisesta: Pienet tauot auttavat usein jaksamaan paremmin. Voit kokeilla myös erilaisia rentoutumisharjoituksia.
- Ole armollinen itseäsi kohtaan: Vireystila, mieliala ja jaksaminen saattavat vaihdella eri päivinä.
- Pidä yhteyttä: Ole kontaktissa ystäviisi tai perheeseesi, ympäröi itsesi myötätuntoisilla ja ystävällisillä ihmisillä.
- Osallistu oppilaitoksen/ryhmäsi järjestämiin tapahtumiin, myös vapaa-ajalla: Tämä on hyvä keino tutustua muihin opiskelijoihin ja kokea yhteisöllisyyttä. Mukavia ihmisiä löytyy varmasti oppilaitoksestasi. Anna heille mahdollisuus.
- Tutustu rohkeasti ja ennakkoluulottomasti muihin opiskelijoihin: Pyydä opiskelukaveria esimerkiksi lounaalle, lenkille tai esittelemään uutta kaupunkia, jos olet muuttanut muualta opintojesi takia.
- Tutustu alueesi harrastusmahdollisuuksiin ja kohtaamispaikkoihin: Älä jää yksin, vaikka oppilaitoksesta ei lähempiä ystävyyssuhteita löytyisikään. Muista, että monet muutkin ovat samassa tilanteessa.
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Katso myös:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
