Siirry pääsisältöön

Onko lapseni transsukupuolinen?

Lapsen yksilöllinen sukupuoli-ilmaisu voi herättää kysymyksen siitä, onko lapsi transsukupuolinen. Lapsen tuleva sukupuoli-identiteetti on asia, jota ei voi varmaksi ennustaa. Tärkeintä on, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi juuri nyt.

Sukupuoli-identiteettiä ei voi ennustaa 

Transsukupuolisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen sukupuoli-identiteetti poikkeaa hänen kehollisesta sukupuolestaan. 

Lapsen sukupuoli-identiteetti voi olla tytön, pojan tai jotakin näiden väliltä tai ulkopuolelta. Kun sukupuoli-identiteetti ei ole tyttö tai poika, voidaan puhua esimerkiksi muunsukupuolisuudesta. 

Monet transsukupuoliset käyvät aikuisena läpi sukupuolenkorjauksen, joka voi sisältää lääketieteellisiä hoitoja ja henkilötietojen muutoksia. 

Vanhemmassa lapsen sukupuoli-ilmaisun yksilöllisyys voi herättää kysymyksiä lapsen tulevaisuudesta. Vanhempi voi olla huolissaan esimerkiksi siitä, joutuuko lapsi kiusatuksi. Huoli voi kohdistua myös siihen, millaista lapsen elämä on aikuisena. 

Sukupuolirooleihin eläytyminen 

Jotkut lapset saattavat leikeissään eläytyä eri sukupuolen rooliin. Kun lapsi saa leikkiä vapaasti, ei kiinnostavaan hahmoon eläytyminen aina katso sukupuolta. Eläytyminen ei välttämättä ole lapsen pysyvä ominaisuus vaan osa leikkiä. 

Toiset lapset taas ilmaisevat pysyvästi itseään tavalla, jota pidetään epätyypillisenä heidän sukupuolelleen.  

Lapsen sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen 

Lapsen sukupuoli-ilmaisun yksilöllisyys on ennen saattanut herättää oletuksia seksuaalisesta suuntautumisesta. Nykyään ensimmäisenä saattaa mieleen nousta kysymys siitä, onko lapsi transsukupuolinen. 

Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen ovat eri asioita. 

Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa sitä, keihin kokee romanttista ja seksuaalista vetoa. Lapsilla seksuaalinen suuntautuminen ilmenee ikätasoisina ihastuksina.  

Sukupuoli-identiteetti taas viittaa ihmisen käsitykseen itsestään, omasta kehostaan ja sosiaalisesta roolistaan.  

Sukupuoli-identiteetti on ensisijaisesti kokemuksellinen asia. Lapsen sukupuoli-identiteettiä ei siis voi päätellä tämän vaatemieltymyksistä tai käyttäytymisestä. Esimerkiksi tyttö voi hyvin pukeutua vaatteisiin, joita pidetään tyypillisempinä pojille, sekä pitää lyhyttä tukkaa ja haluta leikkiä poikien kanssa, mutta olla silti tyytyväinen siihen, että on tyttö.  

Sukupuoltaan yksilöllisesti ilmaisevasta lapsesta voi kasvaa muita lapsia todennäköisemmin transsukupuolinen, lesbo, homo tai biseksuaali. Lapsen tulevaa sukupuoli-identiteettiä tai seksuaalista suuntautumista ei voi kuitenkaan suoraan tietää. Siihen ei myöskään voi vaikuttaa kasvatuksen keinoin.  

Lapsen itseilmaisu ei ole ongelma 

Jos lapsi voi hyvin, ei lapsen yksilöllisestä sukupuoli-ilmaisusta tarvitse olla huolissaan eikä se edellytä toimenpiteitä. Lapsen mieltymys tiettyihin vaatteisiin tai leikkeihin ei automaattisesti kerro siitä, että lapsi kokisi ahdistusta kehostaan tai sukupuolestaan. 

Milloin tarvitaan apua? 

Jos lapsi selkeästi ilmaisee ahdistusta sukupuolestaan, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen. 

Ahdistus voi liittyä esimerkiksi

  • kehon piirteisiin
  • kokemukseen siitä, että tulee nähdyksi väärin sosiaalisissa tilanteissa
  • ympäristön sukupuolirooleihin ja odotuksiin
  • murrosikään, kun kehon sukupuolittuneet piirteet alkavat korostua
  • kiusaamiseen, jolloin on syytä ottaa asia puheeksi päiväkodin tai koulun kanssa
  • sukupuolitettuihin ryhmätilanteisiin, kuten liikuntatunteihin

Lapsella voi olla myös sukupuoleen liittyvää ahdistusta, joka ei ole merkki transsukupuolisuudesta. Tällöin ahdistusta voivat aiheuttaa esimerkiksi ympäristön kapeat sukupuoliroolit ja odotukset. Lapsi ei välttämättä kykene vielä erottamaan, milloin ahdistuksen syy on omassa kehossa ja milloin ympäristön asenteissa. 

Kun ahdistus haittaa lapsen elämää, ammattilainen voi auttaa pohtimaan mistä on kyse ja miten lasta voisi parhaiten auttaa.

Tärkeintä on hyväksytyksi tuleminen 

Kaikkein tärkeintä jokaiselle lapselle on kokemus siitä, että on hyväksytty. Pyrkimykset muuttaa lapsen identiteettiä voivat antaa lapselle viestin, että tämä ei kelpaa omana itsenään.  

Vanhemman haasteena voi olla jokaisen mahdollisen tulevaisuuden pitäminen yhtä toivottavana. Lapsesta voi kasvaa seksuaalivähemmistöön kuuluva tai transihminen. Toisaalta hänestä ei välttämättä kasva kumpaakaan näistä. 

Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kaikki kehityspolut nähdään yhtä hyvinä ja sallittuina. 

Mitä, jos lapsen hyväksyminen tuntuu vaikealta? 

Epävarmuus voi tuntua haastavalta. Vanhempi voi huomata, että jotkin mahdollisuudet tuntuvat hänestä ei-toivotuilta tai uhkaavilta.  

Vanhemmalla on oikeus tunteisiinsa. Omia tunteita on usein helpompi ymmärtää, kun niitä pohtii saamansa kasvatuksen valossa. 

Tarvittaessa asiaa voi pohtia ammattilaisen kanssa. Lapsen ei pidä joutua kannattelemaan vanhemman tunteita. 

Miten tuen lastani? 

Lapsen on hyvä tietää, että hänen sukupuolensa ei rajoita sitä, millaisia leikkejä hän voi leikkiä tai millaisista vaatteista tai harrastuksista hän voi pitää.  

Hyväksyntää kaikkia mahdollisia kehityspolkuja kohtaan voi ilmaista esimerkiksi siten, että luo lapselle mahdollisuuksia nähdä saduissa tai tv-ohjelmissa kaikenlaisia ihmisiä. Samaistumiskohteet ovat tärkeitä lapsen identiteetin kehittymiselle. 

Lapsi ilahtuu siitä, että hänen vahvuutensa huomataan riippumatta siitä, pidetäänkö niitä hänen sukupuolelleen tyypillisinä. Kun vanhemman ja lapsen suhde on luottamuksellinen ja hyväksyvä, uskaltaa lapsi tarvittaessa ottaa identiteettinsä puheeksi vanhempansa kanssa myöhemminkin. 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa? 

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattavat kiinnostaa myös