Pienen lapsen syömisongelmat
Syömisongelmat ilmaantuvat usein syömisen ja ruokailun siirtymäkohdissa. Näitä ovat esimerkiksi siirtyminen rinta- tai pulloruokinnasta soseisiin, sileistä soseista karkeampiin soseisiin tai syöttämisestä itsenäiseen syömiseen.
Syömisongelmat herättävät vanhemmassa huolta. Huoli voi tehdä ruokailutilanteista kuormittavia.
Yleisyys
- Arvioiden mukaan ajoittaisia syömisongelmia esiintyy 20–40 %:lla tyypillisesti kehittyvistä pikkulapsista.
- Vaikea-asteisia syömisongelmia esiintyy 1–3 %:lla pienistä lapsista. Niitä kutsutaan pienten lasten syömishäiriöiksi.
Tietoa vanhempien lasten syömishäiriöistä saat perustietoa syömishäiriöistä -sivulta.
Mitä syömisongelmien taustalla voi olla?
Lasten syömisongelmien syyt ovat moninaisia. Niiden taustalla on usein monia toisiinsa vaikuttavia biologisia, toiminnallisia, kehityksellisiä ja psykologisia syitä sekä käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä.
Fyysiset syyt
Lapsen suun motoriikkaan tai suun ja nielun toimintaan liittyvät ongelmat voivat vaikeuttaa syömistä.
Aistisäätelyn vaikeudet
Lapsen suun ja nielun alueen aistisäätelyn vaikeudet voivat aiheuttaa syömisen ongelmia. Tällöin lapsi valikoi tai kieltäytyy syömästä tiettyjä ruokia niiden maun, tuoksun, ulkonäön, rakenteen tai lämpötilan vuoksi.
Aistisäätelyn vaikeuksista kärsivä lapsi saattaa syödä muita kuin välttelemiään ruokia normaalisti. Hän saattaa myös kasvaa hyvin. Ravintoaineiden riittävä saanti voi kuitenkin huolettaa vanhempia.
Temperamentti
Lapsi voi olla temperamentiltaan hitaasti lämpiävä. Tällöin uusiin ruokiin tutustuminen voi olla pelottavaa ja viedä paljon aikaa.
Myös lapsille, jotka ovat temperamentiltaan voimakkaasti reagoivia, ärtyisiä ja hitaasti sopeutuvia, voi uusiin ruokiin tutustuminen olla vaikeaa. He myös usein näyttävät tunteensa ruokailutilanteissa muita lapsia voimakkaammin.
Lapsen ja vanhemman temperamenttierot voivat luoda ruokailutilanteisiin vuorovaikutushaasteita.
Vireystila
Pienen lapsen kyky säädellä vireystilaansa on vielä kehittymässä. Siksi ruokailutilanteeseen asettuminen voi olla haastavaa.
Lapsi voi olla esimerkiksi ylivirittynyt tai levoton. Hänen voi olla vaikea keskittyä syömiseen. Tällöin hän tarvitsee aikuisen apua rauhoittumiseen ja keskittymiseen.
Vuorovaikutushaasteet
Joskus lapsen ja vanhemman väliset vuorovaikutushaasteet voivat edesauttaa tai ylläpitää syömisongelmia.
Miten syömisongelmat ilmenevät?
Pienten lasten syömisongelmat voivat ilmetä huonona ruokahaluna, valikoivana syömisenä tai syömisen pelkona. Taustatekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta apu osataan suunnata oikealla tavalla.
Ruokahalu vaihtelee lapsen kasvuvaiheen mukaan. Myös sairastelulla on siihen vaikutusta.
Valikoivasti syövän lapsen ruokavalikoimaa on hyvä laajentaa pienin askelin. Anna lapsen tutustua ruokiin kaikilla aisteillaan.
Syömisen pelon yhteydessä ei tarvitse miettiä nälän ja kylläisyyden harjoittelua. Ruokailutilanteissa voi käyttää mitä tahansa keinoa, joka vähentää lapsen kokemaa ahdistusta ja pelkoa.
Mikä edistää syömistä?
Tue syömisen säätelyn oppimista
Nälän- ja kylläisyydentunteen oppimisen myötä lapsi oppii säätelemään syömistään.
Syömisen säätelyn oppiminen tapahtuu yhdessä vanhemman kanssa asteittain. Auta lastasi sanoittamalla havaintojasi ääneen.
Säännölliset ruoka-ajat auttavat nälän- ja kylläisyydentunteiden tunnistamisessa. Viihdykkeet vievät huomiota pois nälän- ja kylläisyydentunteista.
Aikuinen päättää, mitä, milloin ja missä syödään. Lapsi päättää syömänsä ruoan määrän.
Rakenna myönteisiä kokemuksia
Tee ruokailuista mukavia ja rentoja vuorovaikutustilanteita. Suhtaudu syömiseen ja ruokailutilanteisiin myönteisesti.
Laajenna ruokavaliota pienin askelin. Älä pakota lasta maistamaan.
Aseta pieniä annoksia lautaselle. Lapsi kokee onnistumisentunteita saadessaan syötyä kaiken.
Näytä mallia
Syökää yhdessä. Yhdessä syöminen antaa lapselle syömisen mallin.
Tutustukaa ja tutkikaa
Asettele ruokalajit lautasella erilleen, jotta lapsi näkee, mitä on tarjolla. Tutustukaa uusiin ruoka-aineisiin leikkimielisesti eri aistien kautta katsomalla, koskemalla, kuuntelemalla ja haistelemalla.
Saa keinoja omahoito-ohjelmasta
Tutustu myös lasten syömisongelmien omahoito-ohjelmaan. Ohjelma sisältää lisää tietoa ja harjoituksia, joilla voit auttaa lastasi ja itseäsi ruokailutilanteissa.
Milloin ja mistä kannattaa hakea apua?
Apua kannattaa hakea silloin, kun lapsen syömisongelmat toistuvat eri ruokailutilanteissa ja vanhemmalla herää huoli lapsen syömisestä.
Neuvola
Apua voi hakea omasta neuvolasta. Siellä arvioidaan syömisoireiden taustalla mahdollisesti olevia sairauksia tai rakennepoikkeavuuksia sekä ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Neuvolassa varmistetaan myös, että lapsesi kasvu ja kehitys ovat iänmukaisella tasolla.
Syömisen ongelmien hoidossa saatetaan tarvita monia ammattilaisia, kuten lastenlääkäriä, ravitsemusterapeuttia, puheterapeuttia tai lastenpsykiatrista tukea.
Hoidossa etsitään yhdessä konkreettisia keinoja ruokailun helpottamiseksi ja tuetaan vuorovaikutusta syömistilanteissa.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Oirekyselyt
Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.
Nettiterapiat
16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.
