Pienen lapsen syömisongelmat
Syömisongelmat ilmaantuvat usein syömisen ja ruokailun siirtymäkohdissa, kuten siirryttäessä rinta- tai pulloruokinnasta soseisiin, sileistä soseista karkeampiin tai syöttämisestä itsenäiseen syömiseen.
Syömisongelmat herättävät vanhemmassa huolta. Huoli voi tehdä ruokailutilanteista kuormittavia.
Yleisyys
- Arvioiden mukaan ajoittaisia syömisongelmia esiintyy 20–40 %:lla normaalisti kehittyvistä pienistä lapsista.
- Vaikea-asteisia syömishäiriöitä esiintyy 1–3 %:lla pienistä lapsista.
Tietoa vanhempien lasten syömishäiriöistä saat perustietoa syömishäiriöistä -sivulta.
Mitä lasten syömisongelmien taustalla voi olla?
Lasten syömisongelmien syyt ovat moninaisia. Niiden taustalla on usein monia toisiinsa vaikuttavia biologisia, toiminnallisia, kehityksellisiä ja psykologisia syitä. Taustalla on usein myös käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä.
Fyysiset syyt
Lapsen suun motoriikkaan tai suun ja nielun toimintaan liittyvät ongelmat voivat vaikeuttaa syömistä.
Aistisäätelyn vaikeudet
Lapsen suun ja nielun alueen aistisäätelyn vaikeudet voivat aiheuttaa syömisen ongelmia. Tällöin lapsi valikoi tai kieltäytyy syömästä tiettyjä ruokia niiden maun, tuoksun, ulkonäön, rakenteen tai lämpötilan vuoksi.
Aistisäätelyn vaikeuksista kärsivä lapsi saattaa syödä muita kuin välttelemiään ruokia normaalisti ja kasvaa hyvin. Ravintoaineiden riittävä saanti voi kuitenkin huolettaa vanhempia.
Temperamentti
Lapsi voi olla temperamentiltaan hitaasti lämpiävä. Tällöin uusiin ruokiin tutustuminen voi olla pelottavaa ja viedä paljon aikaa.
Myös lapsille, jotka ovat temperamentiltaan voimakkaasti reagoivia, ärtyisiä ja hitaasti sopeutuvia, voi uusiin ruokiin tutustuminen olla vaikeaa. He myös usein näyttävät tunteensa ruokailutilanteissa muita lapsia voimakkaammin.
Lapsen ja vanhemman temperamenttierot voivat luoda ruokailutilanteisiin vuorovaikutushaasteita.
Vireystila
Pienen lapsen kyky säädellä vireystilaansa on vielä kehittymässä. Siksi ruokailutilanteeseen asettuminen voi olla haastavaa. Lapsi voi olla esimerkiksi ylivirittynyt tai levoton. Hänen voi olla vaikea keskittyä syömiseen. Tällöin hän tarvitsee aikuisen apua rauhoittumiseen ja keskittymiseen.
Vuorovaikutushaasteet
Joskus lapsen ja vanhemman väliset vuorovaikutushaasteet voivat edesauttaa tai ylläpitää syömisongelmia.
Syömisongelmien ilmenemismuodot
Pienten lasten syömisongelmat voivat ilmetä huonona ruokahaluna, valikoivana syömisenä tai syömisen pelkona. Taustatekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta apu osataan suunnata oikealla tavalla.
Ruokahalu
Ruokahalu vaihtelee lapsen kasvuvaiheen mukaan. Myös sairastelulla on siihen vaikutusta.,
Valikoivuus
Valikoivasti syövän lapsen ruokavalikoimaa on hyvä laajentaa pienin askelin. Anna lapsen tutustua ruokiin kaikilla aisteilla.
Syömisen pelko
Syömisen pelon yhteydessä ei tarvitse miettiä nälän ja kylläisyyden harjoittelua. Ruokailutilanteissa voi käyttää mitä tahansa keinoa, joka vähentää lapsen kokemaa ahdistusta ja pelkoa.
Mikä edistää syömistä?
- Nälän- ja kylläisyydentunteen oppimisen myötä lapsi oppii säätelemään syömistään. Syömisen säätelyn oppiminen tapahtuu yhdessä vanhemman kanssa asteittain. Auta lastasi sanoittamaan havaintojasi ääneen.
- Säännölliset ruoka-ajat auttavat nälän- ja kylläisyyden tunteiden tunnistamisessa. Viihdykkeet vievät huomiota pois nälän- ja kylläisyyden tunteista.
- Aikuinen päättää mitä, milloin ja missä syödään. Lapsi päättää syömänsä ruoan määrän. Aseta pieniä annoksia lautaselle. Lapsi kokee onnistumisentunteita saadessaan syötyä kaiken.
- Syökää yhdessä. Yhdessä syöminen antaa lapselle syömisen mallin. Tee ruokailuista mukavia ja rentoja vuorovaikutustilanteita. Suhtaudu syömiseen ja ruokailutilanteisiin myönteisesti.
- Laajenna ruokavaliota pienin askelin. Älä pakota lasta maistamaan. Asettele ruokalajit lautasella erilleen, jotta lapsi näkee, mitä on tarjolla. Tutustukaa uusiin ruoka-aineisiin leikkimielisesti eri aistien kautta katsomalla, koskemalla, kuuntelemalla ja haistelemalla.
Milloin ja mistä kannattaa hakea apua?
On tärkeää, että syömisongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan varhain. Tällöin ongelmat eivät pitkity. Pitkittyessään syömisongelmat voivat haitata lapsen kasvua ja kehitystä sekä haitata lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta.
Apua voi hakea omasta neuvolasta
Neuvolassa arvioidaan syömisoireiden taustalla mahdollisesti olevia sairauksia tai rakennepoikkeavuuksia. Neuvolasta ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Neuvolassa varmistetaan myös, että lapsesi kasvu ja kehitys ovat iänmukaisella tasolla.
Syömisen ongelmien hoidossa saatetaan tarvita monia ammattilaisia, kuten lastenlääkäriä, ravitsemusterapeuttia, puheterapeuttia tai lastenpsykiatrista tukea.
Hoidossa etsitään yhdessä konkreettisia keinoja ruokailun helpottamiseksi ja tuetaan vuorovaikutusta syömistilanteissa.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
