Kehityskeskustelu sosiaalisen terveyden tukena
Tiivistelmä
- Esihenkilö voi viestiä kehityskeskustelussa välittämistä ja yhteenkuuluvuuden kokemusta.
- Keskustelu sosiaalisesta hyvinvoinnista lisää psykologista turvallisuutta ja luottamusta.
- Palaute aktiivisuudesta työyhteisössä ja hyvistä työkaveritaidoista tukee työhyvinvointia ja jaksamista.
- Esihenkilö voi vahvistaa myönteistä työyhteisöön kuulumisen kokemusta ja kaveritaitoja.
Tältä sivulta löytyy vinkkejä kehityskeskustelun pitämiseen.
Kehityskeskusteluun kuuluu työ kokonaisuutena ja siihen liittyvät asiat.
Sosiaalinen terveys on yksi osa kehityskeskustelua. Se vaikuttaa työntekijän työssä suoriutumiseen, motivaatioon ja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin.
Esihenkilön tehtävänä on viestiä keskustelussa välittämistä ja auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka vahvistavat tai heikentävät yhteisöllisyyttä.
Yhteenkuuluvuuden ja työyksinäisyyden kokemukset keskusteluun
On hyvä huomioida, että esihenkilön ei tarvitse ratkaista työyksinäisyyttä. Hän on silti tärkeä mahdollistaja työyhteisön yhteisöllisyyden ja psykologisen turvallisuuden rakentumisessa.
Esimerkkikysymyksiä kehityskeskustelun tueksi:
- ”Koetko kuuluvasi osaksi työyhteisöä? Mikä vahvistaa tätä kokemusta?”
- ”Millaisissa tilanteissa sosiaalinen hyvinvointisi työssä on ollut parhaimmillaan? Entä haastavimmillaan?”
- ”Onko sinulla mahdollisuus osallistua yhteisiin taukoihin, kahvihetkiin tai muihin epävirallisiin kohtaamisiin?”
- ”Miten työarki voisi tukea paremmin yhteisöllisyyttä?”
- ”Tiedätkö, kenen puoleen voit kääntyä eri tilanteissa? Saatko tarvittaessa tukea?”
- ”Toimitaanko työyhteisössä/tiimissä arvostavasti toisia kohtaan?”
Esihenkilö voi myös kysyä työntekijän tarvetta saada tukea. Avun ja tuen pyytäminen voi joskus olla vaikeaa. Jos esihenkilönä kokee, että toinen kaipaa apua, sitä kannattaa itse suoraan tarjota.
Esimerkiksi työntekijältä voi kysyä:
- "Miten voisin esihenkilönä tukea sinua sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta?"
- "Onko jotakin, mitä haluaisit kehittää tiimin vuorovaikutuksessa tai yhteishengessä?"
- "Tarvitsetko konkreettista tukea sosiaalisiin tilanteisiin ja taitoihin?"
Vahvista työkaveritaitoja konkreettisella palautteella
Kehityskeskustelussa esihenkilön antama palaute voi vahvistaa työntekijän yhteisöön kuulumisen kokemusta. Positiivinen palaute tukee motivaatiota ja lisää työssä viihtymistä.
Esimerkkejä työkaveritaitoja vahvistavasta palautteesta:
- ”On hienoa, miten huomaavaisesti otat muut huomioon yhteisissä tilanteissa.”
- “Arvostan sitä, että tuot esiin ideoitasi ja rohkaiset muitakin osallistumaan keskusteluun.”
- “Olet tärkeä osa tiimiä – sinun panoksesi auttaa luomaan hyvää yhteishenkeä.”
- “Kiitos, että olet helposti lähestyttävä ja valmis auttamaan työkavereita.”
- “Sinulla on taito huomata muiden vahvuudet ja tukea heitä arjessa.”
Esihenkilön on helpompi pysyä ajan tasalla työntekijöiden hyvinvoinnista, kun hän tapaa työntekijöitä säännöllisesti ja pitää sovitusti kehityskeskusteluita.
Jatkuva vuoropuhelu esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain tukee asetettujen tavoitteiden ja edistymisen seurantaa.
Vinkkejä kehityskeskusteluun
- Ota sosiaalinen hyvinvointi luontevaksi osaksi kehityskeskustelua. Kysy työntekijältä kokemuksia yhteisöllisyydestä ja kuulumisen tunteesta työssä.
- Kuuntele aidosti ja osoita kiinnostusta. Välittävä kuuntelu ja aito läsnäolo voivat vahvistaa luottamusta ja psykologista turvallisuutta.
- Huomaa pienet teot. Työkaveritaidot, ystävällisyys ja yhteistyö pysyvät yllä arvostavalla palautteella ja luovat perustan yhteisöllisyydelle.
- Vahvista yhteenkuuluvuuden tunnetta arjessa. Luo mahdollisuuksia yhteisiin hetkiin, joissa työntekijät voivat kohdata vapaamuotoisesti.
- Tee näkyväksi työyhteisön arvot ja hyvä vuorovaikutus. Puhu arvostavasta toiminnasta ja esimerkillisyydestä osana tiimin kulttuuria.
- Tunnista tuen tarpeet. Jos huomaat merkkejä vetäytymisestä, yksinäisyydestä tai kuormituksesta, kysy hienovaraisesti, mitä apua työntekijä toivoo.
- Tarjoa ohjausta ja tukea. Kerro, mistä saa apua, jos työyksinäisyys tai ihmissuhteisiin liittyvät haasteet jatkuvat (esim. työterveys, henkilöstöhallinto, Mielenterveystalo.fi).
Lue lisää
Tämä sisältö on osa välittävän työyhteisön osallistavia työkaluja. Tutustu yhteisöllisyyttä lisääviin työkaluihin täällä:
Sinua voi kiinnostaa myös:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- työterveyshuollosta
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
