Sosiaalinen terveys varhaisen välittämisen mallissa
Tiivistelmä
- Varhaisen välittämisen mallin prosessiin liittyvä sosiaalisen terveyden huomioiminen on esihenkilön vastuulla.
- Malli tarjoaa rakenteen keskustelulle, jossa työntekijän kokemus huomioidaan ja hän saa ennakoivaa tukea työhyvinvointinsa ylläpitämiseksi.
- Keskustelujen tavoitteena on tukea työntekijän sosiaalista hyvinvointia ja työkykyä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta työpaikalla sekä edistää varhaista tunnistamista ja oikea-aikaista tukea.
- Säännöllinen keskustelu sosiaalisesta kuormituksesta, jaksamisesta ja palautumisesta auttaa ehkäisemään yksinäisyyttä ja tukee koko työyhteisön hyvinvointia.
Tältä sivulta löytyy työkalun lisäksi vinkkejä sosiaalisen terveyden tukemiseen.
Kun sosiaalisen terveyden ottaa mukaan organisaation varhaisen välittämisen malliin, se tukee sosiaalista hyvinvointia, ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä työpaikalla.
Prosessi sosiaalisen terveyden varhaisen välittämisen mallille
Sosiaalisen terveyden varhaisen välittämisen mallin sisältö:
- Sosiaalisesta terveydestä kiinnostuminen.
- Varhaisen tuen keskusteluajasta sopiminen.
- Ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen yhdessä.
- Sosiaalisen tuen tarjoaminen.
- Työterveyteen hakeutumisen edistäminen.
Sosiaalisesta terveydestä kiinnostuminen
Esihenkilö käy varhaisen välittämisen keskustelut kahden kesken työntekijän kanssa.
Lähtökohtana keskustelulle on ymmärrys siitä, miten tärkeää työntekijän kokonaisvaltainen hyvinvointi työyhteisön jäsenenä on. Myös työterveys voi ottaa aiheen puheeksi.
Avoin vuorovaikutus ja kiinnostus työntekijän kokemuksia kohtaan auttavat tunnistamaan mahdollisia huolia ajoissa.
Keskustelussa voi esittää seuraavia kysymyksiä:
- ”Miten koet sosiaaliset suhteesi työkavereihin?”
- ”Kenen puoleen voit kääntyä, kun tarvitset apua?”
- ”Koetko tulevasi nähdyksi/kuulluksi työyhteisössä?”
- ”Koetko saavasi arvostusta tekemästäsi työstä?”
- ”Koetko yksinäisyyttä työyhteisössä?”
Työntekijän vastatessa, että hän kokee yksinäisyyttä, voit jatkaa seuraavilla kysymyksillä:
- ”Miten työyksinäisyys vaikuttaa hyvinvointiisi ja jaksamiseesi?”
- ”Mistä uskot yksinäisyyden kokemuksesi työyhteisössä johtuvan?”
- ”Voinko esihenkilönä/työterveyden kautta helpottaa yksinäisyyden kokemuksissasi?”
- ”Mikä auttaisi sinua töissä tai työyhteisössäsi vähentämään yksinäisyyden kokemustasi?”
Voit myös kartoittaa työntekijän sosiaalista verkostoa työyhteisössä sekä tyytyväisyyttä sosiaalisiin suhteisiin ja niiden toimivuuteen. Voit kysyä työntekijältä esimerkiksi:
- ”Toivotko enemmän sosiaalisia kontakteja työssäsi?”
- ”Kuinka läheisiksi koet työpaikan ihmissuhteet?”
- ”Onko sinulla ketään kenen puoleen kääntyä apua tarvitessasi tai kääntyykö joku sinun puoleesi?”
Huomioi, että työntekijä voi kokea emotionaalista yksinäisyyttä työyhteisössä, vaikka hänellä olisi työarjessa useita sosiaalisia kontakteja.
Varhaisen tuen keskusteluajasta sopiminen
Varhaisen tuen keskustelu on hyvä sopia heti, kun työntekijän sosiaalinen hyvinvointi tai työkyky herättää huolta. Tilannetta voi tutkia laajemmin: liittyvätkö haasteet työoloihin, työnkuvaan, osaamiseen, motivaatioon, terveydentilaan tai työyhteisösuhteisiin (huomioiden lähi-, etä- ja hybridityö)?
Esimerkkikysymyksiä keskustelun tueksi:
- ”Mitä sinulle kuuluu? Miten jaksat?”
- ”Millaiseksi koet työpaikan sosiaaliset suhteet?”
- ”Koetko olevasi osa työyhteisöä/työtiimiä?”
- ”Millaista tukea kaipaisit tilanteeseesi esihenkilöltä/työtiimiltä?”
Ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen yhdessä
Varhaisen välittämisen keskustelun tavoitteena on kuuntelemisen lisäksi löytää yhdessä konkreettisia, työntekijälle sopivia ratkaisuja työkyvyn ylläpitämiseksi. Esihenkilö tukee samalla sosiaalista terveyttä. Hän voi pohtia työyhteisön ja tiimin näkökulmasta ratkaisuvaihtoehtoja, mikäli työntekijän työkyvyn heikentyminen on niistä johtuvaa.
Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja työyksinäisyyden vähentämiseksi ovat esimerkiksi seuraavat:
- Yhteydenpidon lisääminen työntekijän kanssa yksilö- ja/tai tiimitasolla.
- Tiimityöskentelyn mahdollistaminen myös sellaisissa tehtävissä, joita on totuttu tekemään itsenäisesti.
- Lähityön lisääminen.
- Epävirallisten kohtaamisten ja toiminnan mahdollistaminen työntekijöiden välillä.
- Sosiaalisuuden rakentaminen osaksi työarkea aikatauluttamalla yhteiset tauot tai viikoittaiset kahvihetket kalentereihin, jolloin jokaisella on tasavertainen mahdollisuus osallistua niihin.
- Keskustelu työterveyden kanssa tai muuhun avun piiriin ohjaaminen.
- Mahdolliseen sosiaaliseen ulossulkemiseen tai kiusaamiseen puuttuminen silloin kun sitä ilmenee työyhteisössä.
- Työyhteisön yhteisten sosiaalisten toimintatapojen näkyväksi tekeminen koko työyhteisölle ja niiden kirjoittaminen perehdytysmateriaaliin. Esimerkiksi Huoneentaulu-harjoituksen avulla.
Sosiaalisen tuen tarjoaminen
Jatkotapaaminen on hyvä sopia heti keskustelun päätteeksi. Tämä osoittaa aitoa kiinnostusta ja luo psykologisen turvallisuuden tunnetta työntekijälle. Esihenkilön johdonmukainen toiminta on tärkeää, se luo myönteistä vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa ja heidän välilleen.
Seurantakeskustelussa huomioitavaa:
- Arvioikaa yhdessä sen hetkinen tilanne.
- Pohtikaa, miten sovitut toimenpiteet ovat vaikuttaneet ja mitä muuta voisi kokeilla.
- Hyödyntäkää työterveyden tukea.
Esihenkilölle voi olla vaikeaa keskustella työntekijän tunteista ja ongelmatilanteista. Siksi hänen on tärkeää tiedostaa omat rajat ja hakea tarvittaessa tukea esimerkiksi työnohjauksesta.
Työterveyteen hakeutumisen edistäminen
Työterveyshuollon asiantuntemusta voi käyttää tilanteessa, kun varhaisen välittämisen keskustelussa todetaan, että työntekijän sosiaaliseen terveyteen liittyvät asiat vaikuttavat suoraan työntekijän työn tekemiseen tai työkykyyn. Työntekijällä on oikeus hakeutua ja esihenkilöllä velvollisuus ohjata työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi.
Kohti sosiaalisesti kestävää työelämää
Sosiaalisesta kuormituksesta, jaksamisesta ja palautumisesta on tärkeää keskustella säännöllisesti pitkin vuotta. Varhaisessa välittämisessä tarkoitus ei ole ottaa asioita esiin vain erityisissä tilanteissa.
Työpaikalla jokaisella tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Silloin kaikesta, myös sosiaalisesta terveydestä voidaan puhua avoimesti ja luontevasti.
Sosiaaliseen terveyteen liittyvistä asioista esihenkilö voi puhua yleisellä tasolla esimerkiksi yhteisissä kahvihetkissä.
Vinkkejä esihenkilölle työntekijän sosiaalisen terveyden tukemiseen
- Ole aidosti läsnä ja kiinnostunut. Kuuntele työntekijää aktiivisesti ja osoita, että hänen kokemuksensa on tärkeä. Jo pelkkä kiinnostus ja myötätunto voivat vähentää yksinäisyyden kokemusta.
- Huomaa hyvä ja puhu yhteisöllisyydestä säännöllisesti. Älä odota ongelmatilanteita, vaan ota sosiaalinen hyvinvointi luontevaksi osaksi kehityskeskusteluja, tiimipalavereita ja arjen kohtaamisia.
- Luo mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Huolehdi, että kaikilla työntekijöillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteisiin hetkiin, kuten tiimikahveihin, yhteisiin taukoihin tai yhteiseen palautteenantoon.
- Tunnista ja reagoi varhain. Jos huomaat vetäytymistä, osallistumisen vähenemistä tai muutoksia käyttäytymisessä, ota avoimesti ja arvostavasti asia puheeksi.
- Tue vuorovaikutusta tiimissä. Kehitä tiimin viestintä- ja kohtaamiskäytäntöjä. Vahvista ilmapiiriä, jossa jokainen kokee voivansa tuoda esiin ajatuksia ja tunteita ilman pelkoa arvostelusta. Tartu toimeen varhaisessa vaiheessa.
- Pidä huolta myös omasta jaksamisestasi. Esihenkilönä olet keskeisessä roolissa yhteisöllisyyden rakentajana. Hyödynnä omaa esihenkilö- tai työnohjausta, jos tilanne tuntuu kuormittavalta.
- Muista vahvistava palaute. Nosta esiin työntekijöiden vahvuuksia ja onnistumisia yhteisön jäsenenä: “Arvostan sitä, miten otat muut huomioon” tai “Olet tärkeä osa tiimiä”.
- Hyödynnä työterveyshuoltoa ja muita tukipalveluita. Mikäli työntekijän tilanne vaikuttaa työkykyyn, ohjaa hänet työterveyshuoltoon. Kannusta työntekijää hakeutumaan myös muihin saatavilla oleviin yksinäisyyden matalan kynnyksen tukipalveluihin.
Lue lisää
Tämä sisältö on osa välittävän työyhteisön osallistavia työkaluja. Tutustu yhteisöllisyyttä lisääviin työkaluihin täällä:
Sinua voi kiinnostaa myös:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- työterveyshuollosta
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
