Siirry pääsisältöön

Uni muuttuu nuoruudessa

Nuoruudessa nukkumaanmeno siirtyy usein myöhäisemmäksi. Usein vapaus päättää omasta nukkumisesta lisääntyy. Väsyneet aamut ovat tuttuja monelle nuorelle. Omaan nukkumiseen ja unenlaatuun on kuitenkin mahdollista vaikuttaa.

Murrosikä muuttaa unirytmiä 

Ihmisen unirytmi muuttuu iän myötä. Nuoruudessa moni alkaa valvoa myöhempään kuin lapsena. Unentarve ei kuitenkaan vähene. Se voi jopa lisääntyä. 

Myös lisääntyvä koulutyö vie voimia. Palautuminen vaatii riittävää unta.  

Nuoruudessa lisääntyy usein myös vapaus päättää omasta nukkumisesta. Aiemmin vanhemmat ovat saattaneet huolehtia siitä, että lapsi nukkuu tarpeeksi. Nuori tekee asiasta enemmän päätöksiä itse.  

Riittävän unen määrä vaihtelee yksilöllisesti. Voi vaatia monta yritystä ja erehdystä, jotta oman unentarpeensa oppii tuntemaan. 

Nukunko riittävästi? 

Monia huolestuttaa se, nukkuvatko he riittävästi. Nyrkkisääntönä voi pitää, että uni on riittävää, jos herää suhteellisen virkeänä ja päivä kuluu ilman merkittävää väsymystä. 

Vireystila vaihtelee päivän aikana, ja satunnainen väsymys päivisin on normaalia. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos sängystä ei pääse ylös ajoissa tai päivästä ei selviä ilman energiajuomia. 

Omaan nukkumiseen voi vaikuttaa 

Jokainen nukkuu joskus huonosti. Erityisesti stressi, huolet tai jännitys voivat aiheuttaa väliaikaista unettomuutta. Omilla toimillaan on mahdollista edistää hyvää nukkumista. 

Säännöllinen päivärytmi auttaa nukkumaan 

Hyvä uni edellyttää sitä, että on riittävän pitkään valveilla ennen nukkumaanmenoa. Säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat mahdollistavat helpon nukahtamisen ja tukevat virkistävää unta. 

Jotta ihminen olisi väsynyt illalla, on päivään hyvä kuulua monenlaista tekemistä. Jos makaa sängyssä koko päivän, illalla tuskin väsyttää. 

Rentoutumistaidot helpottavat nukahtamista 

Joskus jännittynyt olo voi estää nukahtamisen. Rentoutumistaidot auttavat päästämään irti ahdistuksesta ja stressistä. 

Rentoutumista voi opetella erilaisten rentoutumis- ja hengitysharjoitusten avulla. Myös rauhalliset iltarutiinit auttavat rentoutumaan. 

Huolet ja uni 

On tärkeää huomata, miten omat ajatukset vaikuttavat kehon rentouteen. On vaikea nukahtaa, jos mielessä pyörii erilaisia huolia. 

Onkin hyvä opetella siihen, että käsittelee huolia päiväsaikaan, jotta ne eivät tunkeudu öisin mieleen. 

Unen huolto tukee hyvää unta 

Unen huollolla tarkoitetaan erilaisia toimia, joilla voi edesauttaa nukahtamista ja unessa pysymistä. 

Aamuisin 

  • Herää joka päivä suunnilleen samaan aikaan, myös vapaapäivinä. 
  • Vältä torkuttamista. 
  • Nouse herättyäsi ylös. Älä jää viettämään aikaa sängyssä. 

Päivisin 

  • Käy ulkona. Pyri saamaan auringonvaloa silloin, kun se on mahdollista. 
  • Vältä päiväunia, tai pidä ne ainakin lyhyinä. Nuku korkeintaan 10–20 minuuttia.  
  • Vältä kofeiinin nauttimista iltapäivisin, tai lopeta sen käyttö kokonaan. Kofeiinia on kahvissa, teessä, kola- ja energiajuomissa sekä monissa liikunnalliseen elämäntapaan liittyvissä juomissa. 
  • Harrasta liikuntaa säännöllisesti. Vältä raskasta liikuntaa kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa. 
  • Ylläpidä virkeää olotilaa tauoilla, välipaloilla, muiden seuraan hakeutumisella ja ulkoilmasta nauttimalla.  
  • Älä vietä päivisin aikaa sängyssä. 

Iltaisin ja öisin  

  • Aloita iltarutiinisi 1–1,5 tuntia ennen nukkumaanmenoa. 
  • Himmennä medialaitteidesi näytöt tai ole kokonaan käyttämättä niitä illalla. 
  • Huolehdi siitä, että nukkumatilasi on siisti, rauhallinen ja pimeä. 
  • Pidä kellot poissa näkyvistäsi. Älä katso kelloa öisin.  
  • Älä käytä puhelinta tai tietokonetta sängyssä. 
  • Mene vuoteeseen vasta, kun olet väsynyt.   

Unettomuuteen on saatavilla apua 

Unettomuus voi ilmetä vaikeutena nukahtaa, heräilynä öisin tai heräämisenä liian aikaisin aamulla.  

On tärkeää hakea apua unettomuuteen, jotta tilanne ei pitkity. Myös pitkään jatkuneeseen unettomuuteen on mahdollista saada apua. 

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Ammattilaisen apu 

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn. 

Apua voi hakea esimerkiksi 

  • terveydenhoitajalta 
  • koulukuraattorilta 
  • koulupsykologilta 
  • nuorisoasemalta 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Chillaa-appi nuorille

Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.

  • aina taskussasi tukena
  • ei kirjautumista
  • rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
  • vinkkejä kiperiin tilanteisiin
  • tsemppiä muilta nuorilta

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat nuorille

Pääosin +16-vuotiaille.
Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös