Vuorotyö ja univaikeudet

Epäsäännölliset työajat lisäävät riskiä ongelmiin, jotka liittyvät terveyteen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Vuorotyö vaikuttaa joidenkin ihmisten uneen enemmän kuin toisten. 

Vuorotyöunihäiriön oireet 

Usein esiintyy kaikkia näitä:

• nukahtamisen vaikeudet
• unessa pysymisen vaikeudet
• voimakasta valveillaoloaikaista väsymystä 

Vuorotyöunihäiriön toteamiseksi unihäiriöiden tulee olla jatkunut vähintään kolmen kuukauden ajan. 

Jos nämä ongelmat helpottavat loma-aikoina, kyseessä voi olla vuorotyöunihäiriö.  

Jos ongelmat eivät korjaannu pitkällä lomalla, päivätyöhön siirtymisellä tai hankalien työvuorojen vähentämisellä, on kyse muusta syystä johtuvasta unihäiriöstä.

Unihäiriöiden yhteys vuorotyöhön todetaan usein unipäiväkirjaa pitämällä ja aktigrafialla. Aktigrafia on tutkimus, jonka avulla tutkitaan vuorokausirytmiä ja unijaksojen rauhallisuutta. 

Mikä lisää vuorotyöunihäiriön riskiä? 

• Yötyö. Etenkin yötyöhön liittyy erityinen terveys- ja tapaturmariski.  Työterveyshuollon tulisi arvioida työntekijän sopivuutta yötyöhön sekä työtä aloitettaessa että säännöllisin väliajoin. 
• Ikä. Kehon kyky palautua vuorotyön aiheuttamasta rasituksesta heikkenee 40. ikävuoden jälkeen. 
• Sukupuoli. Vuorotyöunihäiriö on yleisempi naisilla kuin miehillä. 

Vuorotyöunihäiriön hoito 

Mitä työpaikalla voidaan tehdä? 

• Työvuorosuunnittelu. Tämä on keskeinen tapa vähentää vuorotyön haitallisia terveysvaikutuksia. On suositeltavampaa käyttää niin kutsuttua eteenpäin kiertävää työvuorojen rytmittämistä kuin taaksepäin kiertävää. Eteenpäin kiertävän rytmittämisen malli on aamu-ilta-yö-vapaa. 
• Nukkumistauko. Joillain aloilla työvuoroon voi sijoittaa lyhyen nukkumistauon, mikä vähentää väsymystä. 
• Yövuoroputkien välttäminen. Univajeen kasautumisen välttämiseksi yli kahden tai kolmen yövuoron putkia olisi hyvä välttää. Viimeisen yövuoron jälkeen suositellaan vähintään kaksipäiväistä vapaata.  
• Lepoaikaa vuorojen välillä. Palautumisen varmistamiseksi vuorotyötä tekeville tulisi taata riittävän pitkät lepoajat myös vuorojen välillä. Lepoajan tulee olla vähintään 11 tuntia. 
• Työvuoroihin vaikuttaminen. Mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin voi vähentää vuorotyöhön liittyviä terveysongelmia. 

Mitä voi itse tehdä? 

• Unirytmi. Oma unirytmi kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman tasaisena työ- ja vapaa-aikoina. 
• Kirkasvalo voi olla avuksi heräämisen jälkeen.  
• Liikunnan harrastaminen on suositeltavaa. Se kannattaa ajoittaa lähemmäs heräämistä kuin nukkumaanmenoaikaa.  
• Kofeiinia tulisi välttää ainakin kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa. 
• Raskaita aterioita on hyvä välttää pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. 
• Alkoholi heikentää unen laatua.  
• Rentoutuminen. Nukkumaanmenoa edeltävä aika kannattaa käyttää rauhalliseen tekemiseen. 
• Sänky kannattaa pyhittää nukkumiselle.  
• Päiväunet. Ennen yövuoroa voi ottaa kunnon nokoset. 

Mielenterveystalon unettomuuden omahoito-ohjelma sisältää hyödyllistä tietoa ja harjoituksia unettomuuden helpottamiseksi. 

Työterveyshuolto 

Satunnaiset nukkumisvaikeudet ovat osa elämää. Pitkittyviin uniongelmiin kannattaa pyytää apua työterveyshuollosta.  

Hoito perustuu yksilölliseen tilannearvioon. Hoidossa suositaan lääkkeettömiä keinoja, kuten kokonaisstressin vähentämistä. Tutkimusten mukaan tehokkaita ovat menetelmät, joissa muokataan omia ajatus- ja käyttäytymismalleja.