Iešdikšunprográmma
1. MISTÄ ON KYSE?
Raskaus- ja vauva-ajan masennuksesta käytetään usein termejä raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus. Odottavan ja synnyttäneen vanhemman lisäksi myös toiselle vanhemmalle tai adoptiovanhemmille voi puhjeta masennus.
Masennukseen kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain, jotta hoito päästään aloittamaan mahdollisimman ajoissa. Pitkittyneenä masennus vaikuttaa vanhemman toimintakykyyn. Toipumisesta voi tulla ajan kuluessa vaikeampaa.
Ahdistuneisuus raskaus- ja vauva-aikana
Raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus liittyy usein myös muihin mielenterveyden haasteisiin, kuten ahdistuneisuuteen.
Ahdistuneisuus saattaa ilmetä esimerkiksi liiallisena huolestuneisuutena, paniikkikohtauksina tai pakkoajatuksina ja/tai -toimintoina.
On tärkeää, että kerrot kaikista oireistasi esimerkiksi neuvolassa.
Voit myös kokea hyödylliseksi tutustua raskaus- ja vauva-ajan ahdistuneisuuden omahoito-ohjelmaan.
Videolla (3:18) perinataaliajan psykiatriaan erikoistunut lääkäri Tiina Riekki kertoo raskaus- ja vauva-aikana tapahtuvista muutoksista, masennuksesta ja siitä, milloin kannattaa reagoida ja hakea apua.
Omahoito
Ohjelman avulla voit ymmärtää oireitasi paremmin ja löydät tapoja muuttaa toimintaasi. Saat työkaluja ajatustesi, tunteidesi ja toimintasi ymmärtämiseen ja muokkaamiseen. Löydät tapoja huolehtia itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi.
Käyttämällä omahoito-ohjelmassa esitettyjä selviytymiskeinoja sekä tekemällä myönteisiä elämänmuutoksia, oireet vähitellen helpottuvat ja kokonaisvaltainen hyvinvointisi lisääntyy.
Muista
Masennus ei kerro vanhemmuuden taidoista. Kuka tahansa vanhempi voi sairastua raskausajan tai synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Omien ajatus- ja käyttäytymismallien tiedostaminen, tunnistaminen ja niiden kanssa työskentely auttavat masennuksesta toipumisessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa masennus tunnistetaan ja siihen saa apua, sen parempi.