Egenvårdsprogram
Milloin on syytä huoleen?
Erilaiset ohimenevät oireet kuuluvat lapsen tavanomaiseen kehitykseen. Kaikki lapset käyttäytyvät ajoittain haastavasti tai voivat kokea pelkoa tai ahdistusta uusissa tilanteissa. Nuoruusiässä kehitykseen voi kuulua itsetunnon ja mielialojen vaihtelua.
Aiheuttaako oireilu haittaa?
Yksittäisiä oireita merkityksellisempää on oireiden aiheuttama pitkäaikainen haitta arjessa. Lapsen ja nuoren tulisi kyetä käymään koulussa, kokemaan myönteisiä tunteita, solmimaan ihmissuhteita ja olemaan kiinnostunut iälleen tyypillisestä tekemisestä.
Lasten ja nuorten oireet voivat näkyä tunne-elämän, käyttäytymisen tai oman toiminnan ohjauksen alueella. Oireet voivat ilmetä monella eri tavalla. Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä samoja mielenterveyden häiriöitä kuin aikuisillakin, mutta kehitysvaihe voi vaikuttaa oireiden ilmenemismuotoon.
Apua on syytä hakea, jos lapsella on
Toiminta
- koulusuoriutumisen selkeää heikkenemistä tai heikkoja arvosanoja kovasta työskentelystä huolimatta
- merkittäviä muutoksia nukkumis- tai ruokailutottumuksissa
- vetäytymistä kaverisuhteista tai muista sosiaalisista kontakteista
- kehitysvaiheeseen sopimatonta seksuaalista toimintaa
- kieltäytymistä päivähoitoon tai kouluun, nukkumaan tai tavanomaisiin harrastuksiin menosta
- vetäytymistä aktiviteeteista, jotka ovat aiemmin kiinnostaneet
- toistuvia kipuja
Mieliala
- toistuvia painajaisia
- voimakkaita pelkoja
- voimakasta murehtimista tai ahdistuneisuutta
- jatkuvaa surumielisyyttä tai ilottomuutta
- voimakkaita ja yllättäviä mielialojen vaihteluita
- toistuvia raivokohtauksia
Käytös
- jatkuvaa nykimistä tai liikehtimistä, vaikeutta olla paikallaan
- merkittäviä tarkkaavuuden vaikeuksia
- jatkuvaa vihamielisyyttä ja uhmakasta käytöstä tai auktoriteettien vastustamista
- tavaroiden rikkomista tai varastamista
- merkittäviä haasteita arjen vastuiden hoitamisessa kotona tai koulussa
- vaikeuksia huolehtia itsestään iänmukaisella tavalla
Oireilu
- selvästi tavanomaisesta poikkeavaa ja kummallista puhetta
- häiritseviä aistiharhoja tai harhaluuloja
- itseä tai muita vahingoittavaa käytöstä tai sillä uhkailua
- itsetuhoisia ajatuksia
- voimakasta lihavuuden pelkoa, jatkuvaa syömisen tarkkailua, tarkoituksellista oksentamista tai painon pitämistä tarpeettoman alhaisena
Hae apua ajoissa
Hoitoa kannattaa hakea, jos oireet alkavat häiritä elämää ja rajoittaa iälle tyypillistä toimintaa. Apua kannattaa hakea aina mieluummin liian herkästi kuin jäädä seurailemaan tilannetta.
Oireet eivät välttämättä häviä iän myötä vaan voivat ilman apua pitkittyä. Ajoissa aloitettu hoito tehoaa tutkimusten mukaan hyvin.
Miten ottaa asia puheeksi?
Vanhemmat huomaavat usein ensimmäisinä, ettei lapsi voi hyvin.
Luo arkeen tilanteita, joissa lapsen tai nuoren on luontevaa puhua huolestaan. Hyvä hetki on esimerkiksi jonkin tekemisen lomassa.
Ole läsnä ja pysähdy kuuntelemaan lasta. Vanhempi voi myös puhua huolestaan jonkun toisen aikuisen kanssa, joka tuntee lapsen.
Myös nuorelta voi kysyä hänen voinnistaan suoraan ja avoimesti. Ei kannata lannistua, vaikka nuoren kanssa olisi vaikeaa kommunikoida. Voinnista kysyminen on viesti siitä, että välität.
Kysyminen madaltaa nuoren kynnystä kertoa huolistaan sopivana hetkenä. Psyykkisistä oireista tai itsemurha-ajatuksista kysyminen ei lisää oireita.
Älä jää yksin huolesi kanssa
Moni tietää kokemuksesta, että oman lapsen oireita voi olla vaikea havainnoida. Vanhempana voi olla myös hankalaa tietää, miten lasta voi parhaiten tukea. Silloin oman huolen kanssa ei kannata jäädä yksin. Kannattaa hakeutua esimerkiksi vertaistuen piiriin.
Videolla (2:43) kaksi isää muistelee, miten he reagoivat huomatessaan lapsensa oireilevan psyykkisesti. Henkilöt ovat FinFami Uusimaa ry:n kokemusasiantuntijoita. Yhdistys tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille.
Mielenterveysongelmat muuttuvat iän myötä
Mielenterveysongelmat muuttuvat kehityksen myötä. Lapsen kasvaessa oireet usein tarkentuvat. Ne voivat myös muuttaa muotoaan. Oireet saattavat myös lisääntyä, vähentyä tai loppua.
Myös mielenterveysongelman hoito ja mahdollinen diagnoosi voi muuttua iän myötä.
Lapset ja nuoret ovat aivojen muovautuvuuden ansiosta erityisen herkkiä myönteisten ympäristötekijöiden ja hoidon vaikutukselle. Perhe voi toimia muutosta ja toipumista mahdollistavana ympäristönä.
Mielenterveyden ongelmia voi esiintyä yhtä aikaa
Erityisesti nuorilla usean ongelman esiintyminen samaan aikaan on yleistä. Tällöin oireet ja oireista aiheutuva haitta arjessa ovat usein vaikeampia. Myös ongelmien kesto voi olla pidempi.
Muista
Kysy lapseltasi avoimesti ja suoraan hänen voinnistaan, jos olet huolissasi.
Psyykkisistä oireista tai itsemurha-ajatuksista kysyminen ei lisää oireita.
Hoitoa kannattaa hakea, jos oireet alkavat häiritä arkea ja rajoittaa iälle tyypillistä toimintaa.
Hae apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.