Kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelma

Mielenterveys- ja päihdeongelmat muuttavat vanhemman tapaa kokea ja huomioida itseään tai muita arkisissa tilanteissa. Tämä vaikuttaa koko perheen elämään, toimintaan ja hyvinvointiin – myös lasten.

Vanhemman on hyvä tietää, että hän voi itse tukea lapsiaan monin tavoin. Avuksi apua voi pyytää omalta verkostolta. Apua saa tarvittaessa myös erilaisista palveluista. Terveydenhuoltolaki velvoittaa hoitavaa tahoa ottamaan huomioon myös asiakkaansa lasten hoidon ja tuen tarpeen (terveydenhuoltolaki, pykälä 70).

Lasten suotuisa kehitys ei edellytä ongelmatonta lapsuutta –kunhan ongelmiin tartutaan rakentavasti ja lapset otetaan mukaan perheen arkielämän tilanteiden ratkaisemiseen.

Tässä osiossa annetaan tukea vanhemmuuteen vanhemmalle, jolla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Osio sisältää tietoa ja työkaluja myös perheen lapsille. Osiossa on ammattilaisille tietoa Lapset puheeksi -menetelmästä.
 


Osio on tehty yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa, kirjoittajana Tytti Solantaus, jonka työtä on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto.

 Kun vanhemmalla on mielenterveysongelma

Miten vanhempi kokee sairastumisensa

Mielenterveysongelmia on vaikeita ymmärtää. Sekä vanhempi itse että hänen läheisensä ovat usein hämmentyneitä ja epätietoisia siitä, mistä on kysymys ja mitä tämä merkitsee. Arkiset toimet ja vanhemmuus eivät suju kuten ennen ja vanhempia pelottaa, miten tästä selvitään eteenpäin. ”En pysty olemaan samanlainen vanhempi kuin ennen”, on monen vanhemman kokemus. Pitempiaikaiset ongelmat vaikuttavat kodin ilmapiiriin, toimintaan ja ihmissuhteisiin. Perheen tilannetta vaikeuttavat usein mukana kulkevat taloudelliset huolet. Sairastunut vanhempi kantaa kahta taakkaa, huolta omasta voinnista ja huolta lapsista ja perheestä.

Mielenterveysongelmiin liittyy yhä edelleen häpeää, samoin kuin siihen, että on ongelmia omien lasten kanssa. Vanhemmat, joilla on mielenterveysongelmia, voivat joutua arvostelun kohteeksi. He voivat itsekin kokea vahvaa syyllisyyttä ongelmistaan, jolloin tilanne johtaa eristäytymiseen ja yksin jäämiseen. Entä jos kyseessä olisi selkäsairaus tai sydänkohtaus, joka haittaisi vanhemmuutta ja lasten hoitoa? Ei niistä syyllisyyttä kannettaisi, vaan tehtäisi suunnitelma, miten pärjätään. Näin kannattaa tehdä myös mielenterveysongelmien ollessa kyseessä. Vaikka kodissa on ongelmia, on myös paljon asioita, jotka sujuvat hyvin. Ne vaan tuntuvat peittyvän huolten alle.

Sairastumisen vaiheessa vaikeudet korostuvat ja tuntuvat peittävän perheen horisontin. Monien kokemus hoidon ja kuntoutuksen edetessä kuitenkin on, että sairaus voi voimistaa ja yhdistää perhettä: ”Meistä tuli tiimi” ja ”Olemme tärkeitä toisillemme”. Nämä lainaukset kertovat, mikä merkitys on sillä, että ongelmat jaetaan ja niihin etsitään yhdessä ratkaisuja.

Miten lapset kokevat vanhemman ongelmat

Lapsi rakastaa vanhempaansa ja on vaikeaa nähdä rakkaan ihmisen voivan huonosti. Myötätunto, halu auttaa vanhempaa ja huoli vanhemmasta ovat lapsen mielessä vahvoina. Lasta voi lohduttaa huolissa ja kertoa myös, että vanhempi käy hoidossa, ottaa lääkkeitä ja haluaa parantua. Vanhemman on hyvä tietää, että hän säilyy lapselle tärkeänä ongelmista huolimatta.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat vanhemman kanssakäymiseen lasten kanssa. Vanhempi voi olla väsynyt, kärsimätön eikä pysty aina ottamaan lasta huomioon ja vetäytyy pois. Nämä ongelmat ovat tuttuja kaikille, jotka ovat kokeneet paineita elämässään, mutta voimakkaina ja pitkään jatkuessaan ne kertovat mielenterveyden ongelmista. Toiseksi, vanhemman käyttäytymiseen saattaa tulla häiriöön liittyviä ja lapsen näkökulmasta kummallisia piirteitä. Ne voivat olla pakonomaista, toistuvaa toimintaa (esim. ovenpielien koskettelua), ylenmääräisiä pelkoja, syömättömyyttä tai ylensyömistä, kummallista puhetta, olemattomien näkemistä tai kuulemista. Vanhemmasta tulee outo, vieras, kummallinen ja se voi olla lapselle hyvinkin ahdistavaa ja pelottavaa, jos hän ei tiedä, mistä on kysymys ja miten näissä tilanteissa pitäisi toimia.

Miten perhe selviytyy paremmin

Ihminen – iästä riippumatta – pyrkii selittämään ja ymmärtämään kokemuksiaan suuremman kokonaisuuden osana. Mistä tässä on kysymys? Kun asiaan saa selityksen ja ymmärryksen, voi etsiä siihen sopivaa ratkaisua. Tiedetäänkin, että mahdollisuus osallistua ongelmien ratkaisuun on tärkeätä hyvälle selviytymiselle. Näin ollen lapsetkin tarvitsevat selityksen vanhemman käyttäytymiselle ja mahdollisuuden olla mukana miettimässä, miten parhaiten toimia ongelmatilanteissa.

Avoin ja rakentava keskustelu mielenterveyden ongelmista puolisoiden kesken on hyvä alku. Miten oireet näkyvät perheen arkipäivässä, miten vanhempien yhteistyö sujuu, miten lapset ovat mahdollisesti reagoineet? Yksinhuoltaja voi pyytää keskustelukumppaniksi ystävän tai miettiä asioita itsekseen ja ottaa avuksi paperin ja kynän. Seuraava askel on sitten asian keskusteleminen lasten kanssa ja yhteisen toimintasuunnitelman tekeminen niihin tilanteisiin, joissa lapset ovat osallisia.

Kodin ulkopuolinen maailma on myös tärkeä lapsille. Varhaiskasvatus ja koulu tuovat iloa ja oppia ja myös kantavat lasta, jonka kotona on vaikeuksia. Omat ystävät ja harrastukset saattavat jäädä, kun kodissa on vaikeata ja lapsi voi tarvita näissä vanhempien tukea.

Vaikka suurin osa lapsista selviytyy hyvin, voi joillakin olla tukea ja hoitoa vaativia ongelmia. Jos vanhemmat ovat asiasta epävarmoja, on hyvä kääntyä hoitavan tahon puoleen ja tarkistaa asia. Se helpottaa vanhempien mieltä ja tarvittaessa lapsi pääsee ajoissa hoitoon.

Vanhemmille on myös kehitetty opas ”Miten autan lastani” (Solantaus, T. 2013). Opas on tarkoitettu vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia.

Miten autan lastani? - Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia

 Kun vanhemmalla on päihdeongelma

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet vaikuttavat ihmisen mielen toimintaan, kuten myös muut mielenterveysongelmat. Monet asiat, jotka on kuvattu edellä kohdassa Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia, koskevat myös vanhempia joilla on runsasta päihteiden käyttöä. Runsaasti päihteitä käyttävillä ihmisillä on hyvin usein myös ahdistusta ja masennusta. Ne voivat olla päihdekäytön syynä tai tulleet sen seurauksena. Tämän takia suositellaan tutustumista yllä olevaan osioon ennen tätä. Tässä käsitellään vain joitakin erityisesti päihdeongelmiin liittyviä asioita.

Päihteet ovat aivotoimintaan vaikuttavia aineita. Ne vaikuttavat laajasti ihmisen mielen toimintaan, niin ajatteluun kuin tunne-elämään ja käyttäytymiseen. Ne aiheuttavat vakavia seuraamuksia vanhemmuuteen ja heijastuvat ja koko perheen elämään. Kuten kaikki muutkin, päihteitä käyttävät vanhemmat haluavat olla hyviä vanhempia lapsilleen ja kantavat huolta lapsistaan. Päihteisiin liittyvä kielteinen leima ja palvelujen mahdollinen syyllistävä asenne ovat kuitenkin usein esteinä asiasta puhumiselle ja avun hakemiselle. Kuitenkin jokaisella päihdeongelmista kärsivän ihmisellä on oikeus saada tukea lapsilleen osana omaa hoitoaan ja vanhemmat voivat itsekin tukea lapsiaan. Päihdekäyttö ei määrittele koko vanhemmuutta, vaan useimmat vanhemmat ovat myös rakastavia ja lapsistansa huolehtivia.

Vakava päihdekäyttö on aaltoilevaa, kun seesteiset vaiheet, päihtyminen ja krapula seuraavat toinen tosiaan. Myös muissa mielenterveysongelmissa on aaltoilua, mutta päihdekäytössä erona on se, että vanhempi itse aiheuttaa päihtymisen ottamalla päihdettä. Kysymyksessä on riippuvuus, mikä tarkoittaa sitä, että elimistö ”vaatii’ päihdettä, eikä kysymyksessä ole täysin vapaa valinta. Muille perheenjäsenille ja erityisesti lapsille vanhemman käyttäytyminen näyttäytyy kuitenkin välinpitämättömyytenä ja rakkauden puutteena, kun vanhempi päättää taas kerran ottaa päihdettä huolimatta kaikesta pahasta, mitä siitä lapsille ja perheelle seuraa. Iso, lapsen mieltä painava kysymys onkin, miksi vanhempi käyttää päihdettä.

Päihdekäytön aaltoilu rytmittää perheen elämää. Se merkitsee vaikeutta tehdä ja toteuttaa omia suunnitelmia sekä myös epävarmuutta, pettymyksiä ja usein pelkoa osana elämän arkea. Päihdeongelma kiristää helposti puolisoiden välejä ja kodista tulee riitainen ja joskus väkivaltainen. Kodin ja lasten hoito voi jäädä vain toisen harteille, mikä voi uuvuttaa ja viedä voimat. Tämä voi johtaa puolison masennukseen tai ehkä omaan päihdekäyttöön. Nämä tilanteet ovat vakava uhka lapsen kehitykselle ja vanhempien pitäisi kääntyä mahdollisimman pian joko perheneuvolan, muiden perhepalvelujen tai lastensuojelun puoleen.

Lapset perheessä, jossa vanhempi käyttää runsaasti päihteitä

Päihteet vaikuttavat ihmisen kykyyn ottaa toisia huomioon ja hallita omia tunteita ja käyttäytymistä. Vanhemman on vaikea tunnistaa lasten mielialoja ja tarpeita ja oman käyttäytymisen seurauksia. Vanhempi voi kiukustua mitättömästä ja helläkin vanhempi voi tulla kovakouraiseksi ja väkivaltaiseksi. Vanhemman muuttuminen toisenlaiseksi on lapsille hämmentävää ja pelottavaa ja tuo vahvan turvattomuuden kokemuksen. Lapsi tarvitsee – iästä riippumatta - turvallisen aikuisen tuekseen. Toisen vanhemman merkitys korostuu.

Päihdekäyttöön liittyy piirteitä, jotka ovat erityisen raskaita lapsille. Vanhempi alkaa tietyssä päihdekäytön vaiheessa salata käyttöä, piilotella päihteitä ja valehdella. Valehtelu voi tulla osaksi perhekulttuuria, jolloin lapsikin oppii sen. Kun päihteen tarve on vahva, rikkoo vanhempi lapsille tehtyjä lupauksia yhteisestä ruoan laitosta, retkestä, elokuvasta. Pettymys, kiukku ja masennus ovat lapsille tuttuja. Krapulavaiheessa vanhempi voi luvata olla enää juomatta, mutta jonkin ajan kuluttua juo taas. Toivon ja epätoivon vaihtelut ovat psyykkisesti raskaita ja johtavat usein lapsen vetäytymiseen, erityisesti nuoruusikäisillä. Etäisyys vanhempaan suojaa pettymyksiltä ja myös vihalta, mutta lapsi jää ilman tarvitsemaansa rakkautta ja läheisyyttä.

Päihteisiin liittyvä kielteinen leima voi tulla lapsia vastaan koulussa ja kaveripiirissä. Kiusatuksi ja syrjityksi tuleminen merkitsee lapsille kaksinkertaista taakkaa. Tämän vuoksi kodin ja koulun yhteistyö on erityisen tärkeää, kun kotona ongelmia.

Jos kodin tai koulun vaikea tilanne saa jatkua pitkään, se voi näkyä pienissä lapsissa itkuisuutena, takertumisena ja kiukkukohtauksina, myöhemmin keskittymättömyytenä ja vaikeutena leikkiä ja opiskella, käytösongelmina, ahdistuksena ja masennuksena ja varhain alkavana päihteiden käyttönä. Lapset reagoivat kehitystasonsa ja oman persoonansa mukaisesti.

Miten perhe ja lapset selviytyvät paremmin

Päihdeongelmiin liittyvä häpeä ja salailu johtavat usein siihen, että kodin tilanteista puhuminen on vaikeaa tai se johtaa riitaan, mikä puolestaan estää ongelmien ratkaisun. Kuitenkin päihdeongelmiin liittyvät mielialan vaihtelut, käytösongelmat, salailu, valehtelu, lupausten pettäminen jne. ovat päihderiippuvuuden oireita. Ne olisi hyvä panna avoimesti pöydälle kuten muidenkin mielenterveysongelmien tai sairauksien oireet ja sitten miettiä niihin ratkaisuja. Lapsillakin voi olla hyviä ehdotuksia siihen, miten niissä tilanteissa voitaisiin toimia, joissa lapset ovat osallisina.

Jos esimerkiksi vanhemmalla on tapana käyttää päihteitä useita päiviä peräkkäin ja tilanne on raskas muulle perheelle, on hyvä miettiä rauhallisessa vaiheessa, miten asian kanssa toimitaan. Onko mahdollista, että vanhempi asuu muualla päihdevaiheen aikana? Samalla kannattaa miettiä, mitä mukavaa muu perhe voi tehdä sinä aikana, niin ettei yhden perheenjäsenen päihdekäyttö pääse hallitsemaan koko perheen elämää. Jos taas vanhemman ei ole mahdollista olla muualla ja tilanne on lapsille turvaton, on hyvä hakea apua lastensuojelusta jo ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu.

On myös tärkeätä miettiä, mistä asioista perhe nauttii yhdessä, mitä asiat tuovat lapsille iloa, mitkä asiat sujuvat hyvin. Ja sitten miettiä, miten näitä voitaisiin lisätä ja vahvistaa. Usein ne ovat pieniä ja yksinkertaisia asioita. Usein vanhemmat yllättyvät, kun huomaavat, miten paljon mukavia asioita omassa perheessä tapahtuu kaikista ongelmista huolimatta. Erityisen tärkeätä on löytää ne asiat, jotka tuovat lapsille ja vanhemmille yhteistä iloa. Lapset tarvitsevat kokemusta perheyhteydestä ja myös ymmärrystä ja tukea vanhemmiltaan.

Varhaiskasvatusympäristö ja koulu voivat tukea lasta, kun kotona on vaikeaa. Koulu voi myös haavoittaa lasta, jos häntä kiusataan. Lapsen tukeminen edellyttää yhteistyötä, jossa voidaan rakentavasti puhua myös kodin ongelmista. Työntekijät tarvitsevat sen verran tietoja lapsen taustasta, että ymmärtävät lapsen mielialoja ja käyttäytymistä osatakseen tukea häntä oikealla tavalla.

Vanhemmille on myös kehitetty opas ”Miten huolehdin lapsistani” (Solantaus T. 2010). Opas on tarkoitettu vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia.

Miten huolehdin lapsistani? : Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteidenkäyttö askarruttaa

 Meidän vanhemmalla on mielenterveysongelma

Moni asia muuttuu kotona kun vanhempi sairastuu. Vanhemman käyttäytymiseen tulee erikoisia piirteitä, joita on vaikea ymmärtää. Vanhempi voi suuttua tai itkeä ilman syytä, hän ei uskalla lähteä kotoa minnekään tai ehkä hän puhuu omituisia. Kodin asiat jäävät hoitamatta. Vanhempi voi myös käyttäytyä tavalla, joka pahoittaa lapsen mielen. Vanhempi ei ehkä osaa ottaa lapsen tarpeita ja tilanteita huomioon, kuunnella ja auttaa. Vanhempien välille voi myös tulla riitoja. Muutokset ovat usein hämmentäviä ja pelottavia, kun ei tiedä, mistä on kysymys. Tuntuu pahalta, kun rakas ihminen voi huonosti.

Kodin ongelmat ja huolet näkyvät lapsissa ja nuorissa varsin nopeasti. Ahdistuneisuus ja masennus vievät unen, huolet keskittymiskyvyn ja tekevät levottomaksi. Yksi suurimmista kysymyksistä erityisesti nuoruusikäisillä onkin se, voinko minäkin sairastua kuten vanhempi.  Yllä luetellut reaktiot ovat normaaleja vaikeissa tilanteissa, mutta pitkään jatkuessaan ne kertovat, että tilanne on liian raskas. Tällaista huolta on raskas kantaa yksin. Yhteinen keskustelu vanhemman ja vanhempaa hoitavan työntekijän kanssa voi avata monta solmua. Mielenterveyden ongelmiin vaikuttavat ihmisen elämänkokemukset ja nehän eivät ole samat lapsilla ja heidän vanhemmillaan.  Koulu- ja nuoruusikäinen voi aina kääntyä kouluterveydenhoitajan, -psykologin tai -kuraattorin puoleen aina kun siltä tuntuu.

Monet nuoret alkavat hoitaa kotia, kun vanhemmalla ei ole siihen voimia. On tärkeätä voida kokea, että on avuksi vanhemmalle. Toisaalta, vastuu ja velvollisuudet voivat myös tulla liian raskaiksi. Silloin asia pitäisi ottaa puheeksi ja miettiä vanhemman kanssa, miten kotityöt saataisiin paremmin jaettua.

Mielenterveysongelmat voivat olla pelottavia myös niihin liittyvän kielteisen leiman takia. Murrosikäisten parissa kielenkäyttö voi olla karkeaa ja kaveripiirissä on voitu heitellä vitsejä ”hulluista”. Oman vanhemman sairastuminen voi silloin olla kova paikka: ”Onko minun vanhempani yksi niistä?!”. Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisia ja niistä myös  parannutaan. Yli puolet ihmisistä sairastuu elämänsä aikana. Ennakkoluulot perustuvat tietämättömyyteen.

Mielenterveysongelmissa on kyse mielen toiminnan häiriöstä. Kun vatsa ei toimi kunnolla, voi oksettaa. Kun jalka on mennyt poikki, ihminen ontuu pitkän aikaa. Kun mieli ei toimi kunnolla, voivat ajatukset olla sekavia ja ihminen voi tehdä asioita, joissa ei näytä olevan mitään järkeä. Samoin kun vatsaa ja poikki mennyttä jalkaa, myös mielenterveysongelmia voidaan hoitaa. Sekä lääkkeistä että keskusteluun tai toimintaan perustuvista menetelmistä on apua.

Lapsilla ja nuorilla on paljon tärkeitä kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia, kuten mistä on kysymys, tuleeko vanhempi ennalleen, miten tästä selvitään, miten minun pitäisi toimia, mitä minä voin tehdä?  Samanlaisia kysymyksiä on vanhempien mielessä. Keskustelu vanhemman kanssa – mukaan voi pyytää myös vanhempaa hoitavan henkilön – tekee asiasta yhteisen. Se luo mahdollisuuden löytää ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin ja elämä voi jatkua ongelmista huolimatta.

Tytti Solantaus on tehnyt lapsille ja nuorille suunnatun oppaan, jonka voi ladata luettavaksi:

Mikä meidän vanhempia vaivaa? - Käsikirja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia

 Lapset puheeksi -menetelmä ammattilaisen työkaluna

Lapset puheeksi -työmalli perustuu ymmärrykseen mielenterveyden häiriön vaikutuksista vanhemmuuteen ja lapsiin sekä tietoon tekijöistä, joiden avulla vanhemmat voivat tukea lapsen ja nuoren kehitystä. Lapsilla on vaara saada itsekin mielenterveyden ongelmia, mutta on myös asioita, joita vanhemmat voivat tehdä tukeakseen lapsiaan ja ehkäistäkseen ongelmien syntyä. Menetelmän pyrkimyksenä on lasten ongelmien vähentäminen ja ylisukupolvisen kierteen katkaiseminen.

Lapset puheeksi - työmenetelmä on alun alkaen kehitetty terveydenhuoltoa ja sitä työntekijää ajatellen, joka hoitaa psyykkisesti sairasta vanhempaa. Vanhempi voi olla avo- tai osastohoidossa perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Työntekijän koulutus ja työtehtävä voivat vaihdella, eikä työskentelyyn tarvita terapiakoulutusta. Työmenetelmän vaikuttavuus on tutkimuksellisesti todettu. Työmenetelmästä on sittemmin tehty sovellukset  myös sosiaali- ja koulutoimeen.

Terveydenhuoltolaki ja lastensuojelulaki velvoittavat vanhempaa hoitavaa tahoa ottamaan huomioon potilaan lasten hoidon ja tuen tarve (Terveydenhuoltolaki, pykälä 70, Lastensuojelulaki, 2. luku, pykälä 7). Sitä ei voi tehdä muuten kuin puhumalla lapsista potilaan kanssa. Lapset puheeksi -työmenetelmä on kehitetty täyttämään lainsäätäjän terveyden- ja sosiaalihuollolle antama velvoite ja auttamaan työntekijää ottamaan lapset puheeksi rakentavasti ja vanhempia ja lapsia kunnioittaen.

Lapset puheeksi - keskustelun tarkoituksena on myös avata keskustelu lapsista ja vanhemmuudesta osaksi vanhemman ehkä pitkääkin hoitoprosessia. Menetelmän päämäärä on, että vanhempi ja työntekijä voivat ensi vaiheen jälkeen palata lasten asiaan avoimesti ja välittömästi aina, kun siihen on halua ja tarvetta sekä ilonaiheiden että ongelmien suhteen.

Lue lisää Lapset puheeksi -menetelmästä:

Lapset puheeksi - Kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia