Millaista psykoterapiaa?

Psykoterapiaan hakeutuessa valitaan jokin psykoterapiamuoto. Pohdittavaksi tulee myös, onko tarpeen käydä terapiassa useampi vuosi vai sopisiko lyhytterapia, tai kenties ryhmämuotoinen tai perheterapia tilanteeseesi.​

 Yleisimmät psykoterapiaviitekehykset

Erilaisia psykoterapiamuotoja löytyy kirjallisuudesta useita. Psykoterapian vaikuttavuutta on tutkittu, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mikä kaikki psykoterapiassa auttaa. Suomalaisessa tutkimuksessa yli 80% ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä psykoterapiaan.

Ei tiedetä, minkä verran eri terapiamuodoissa lopulta on eroja. Nykytiedon valossa arvioidaan, että psykoterapian tuloksen tunnetusta vaihtelusta suurin osa selittyy potilaan ominaisuuksiin ja olosuhteisiin liittyvillä tekijöillä, seuraavaksi suurin selittäjä on terapiasuhde, ja sitä seuraavat terapeutin ominaisuudet ja terapiamenetelmä. Samoin eri häiriöissä erilaiset terapiat voivat olla tehokkaita. Esimerkiksi masennuksessa kognitiivispohjaiset terapiat samoin kuin interpersoonallinen terapia vaikuttavat tehokkailta, epävakaudessa taas dialektisesta käyttäytymisterapiasta on paljon näyttöä. 

Keskeisiä psykoterapiaviitekehyksiä Suomessa ovat kognitiivinen terapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia, integratiivinen psykoterapia, psykodynaaminen terapia, kognitiivis-analyyttinen psykoterapia, ratkaisukeskeinen psykoterapia sekä erilaiset perhe- ja ryhmäterapiat. Käyntitiheys vaihtelee terapiasuuntauksesta riippuen yleensä yhdestä kahteen kertaan viikossa.​

Psykoterapiamuotojen kuvauksia löydät Mielenterveystalon Tietoa mielenterveydestä -osiosta.

Mielenterveystalo: Tietoa mielenterveydestä - Hoitomuodot

Psykoterapiaviitekehyksen valintaan ei ole absoluuttisesti oikeita vastauksia ja itselle sopivia suuntauksia voi harkita lukemalla niiden kuvauksia ja miettimällä omia toiveitasi. Psykoterapiasuuntausta ei tarvitse valita yksin, vaan voit pohtia valintaa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa arviovaiheessa. Kaikki psykoterapeutit ymmärtävät kuitenkin laajasti monenlaisia ongelmia, eikä väärää valintaa kannata siksi turhaan pelätä.

 Lyhyt vai pitkä psykoterapia?

Monia psykoterapioita toteutetaan myös lyhyinä terapiajaksoina, joka käytännössä tarkoittaa yleensä 10-20 käyntikertaa. Lyhytpsykoterapia voi soveltua sinulle esimerkiksi silloin, jos muutosta kaipaavan ongelmasi on lieväasteinen tai jos ongelma sijoittuu hyvin kapealle elämänalueelle. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa esiintymispelko. 

Tulosten saavuttaminen lyhyessä psykoterapiassa edellyttää yleensä sitä, että tavoitteet voidaan asettaa selkeästi ja olet valmis työskentelemään muutoksen eteen ponnekkaasti. Oma aktiivinen työskentely terapiassa tarkoittaa sitä, että muutoksen eteen tehdään töitä myös vastaanottojen välissä, tämä on erityisen tärkeää lyhyessä terapiassa. Terapian jälkeen itsenäistä aktiivista työskentelyä jatketaan sen pohjalta, mitä lyhyessä terapiassa on suunniteltu ja harjoiteltu. Asiantuntijan kanssa voit arvioida, onko ongelmasi sellainen, että sen ratkaisuun sopisi lyhytterapiahoito.

Mikäli ongelmia on useita, ne vaikuttavat monilla eri elämänalueilla tai ovat jatkuneet useita vuosia, ehkä lapsuudesta saakka, ei ole todennäköistä että saat riittävää apua lyhyestä terapiajaksosta. Silloin voit saada apua 2-3 vuoden terapiajaksosta. Psykoterapian kestosta sovitaan aina terapeutin kanssa, ja yleensä sitä suunnitellaan vuodeksi kerrallaan. Terapiajakson aikana voidaan arvioida terapian pituutta uudelleen sen perusteella, miten edistystä tapahtuu.