Siirry pääsisältöön

Tietoa lapsen peloista ja ahdistuksesta

Ahdistuneisuushäiriöt ovat lasten ja nuorten yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä. Niistä kärsii noin 3–9 % lapsista ja 10–15 % nuorista. Lapsen eri kehitysvaiheissa esiintyy myös iälle tyypillisiä pelkoja.

Pelolla ja ahdistuksella on paikkansa

Pelko ja ahdistus sekä niihin liittyvät oireet kuuluvat elämään. Kaikki kokevat niitä ajoittain. Pelko ja ahdistus ovat kehittyneet suojaamaan sekä auttamaan tulevaisuuteen varautumisessa.

Turvattomissa ja pelottavissa tilanteissa ne ovat asiaankuuluvia tunteita. Tällöin ensisijaista on pyrkiä poistamaan tekijät, jotka aiheuttavat turvattomuutta tai kuormitusta.

Ikätyypilliset pelot

Lapsuuteen kuuluu kausia, jolloin esiintyy ikätyypillisiä pelkoja ja ahdistusta.

Tavallisia ovat

  • taaperoiässä eroahdistus
  • leikki-iässä luonnonilmiöihin ja eläimiin liittyvät pelot
  • kouluikää lähestyttäessä vahingoittumiseen ja kuolemaan sekä mielikuvitusolentoihin ja pimeään liittyvät pelot
  • nuoruusiässä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät pelot

Liiallinen pelko ja ahdistus

Aina ahdistus ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä. Liiallinen murehtiminen ja jännittäminen voivat rajoittaa elämää. Liialliseen ahdistukseen kannattaa puuttua ajoissa, jotta se ei valtaa kohtuuttomasti alaa lapsen ja perheen elämässä.

Ahdistuneisuushäiriöt

Erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, määräkohtaiset pelot ja yleinen ahdistuneisuus.

Myös moniin muihin mielen häiriöihin voi liittyä pelkoa ja ahdistusta. Tällaisia ovat esimerkiksi pakko-oireinen häiriö sekä vaikeiden traumaattisten tapahtumien jälkitilat.  

Miten tunnistan lapsen ahdistuksen?

Lapsen ahdistus voi näkyä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Lapsen mieli on täynnä erilaisia pelkoja ja huolia.
  • Lapsi on usein pelokas tai ahdistunut. Tämä voi näyttäytyä myös itkuisuutena, levottomuutena tai ärtyisyytenä.
  • Lapsi varmistelee ja kyselee kohtuuttoman paljon.
  • Lapsi välttää erilaisia tilanteita. Tekemisiin lähteminen ja muiden kohtaaminen voi olla vaikeaa. 
  • Koulussa tai päiväkodissa voi olla vaikeaa keskittyä. Esiintymis- tai koetilanteissa selviytyminen voi olla omaa tasoa heikompaa.
  • Läheisimmistä erossa oleminen voi olla haastavaa. Lähtö- ja erotilanteissa voi esiintyä voimakasta kiukkua tai jumiutumista. Omassa sängyssä nukkuminen voi olla vaikeaa, vaikka olisi aiemmin onnistunutkin.
  • Lapsella saattaa olla uniongelmia. Etenkin nukkumaan mennessä voi nousta pintaan monia huolia tai pelkoja.
  • Syömiseen tai oksentamiseen voi liittyä pelkoja. Myös ruokahalussa ja syömisessä voi olla haasteita. Ahdistuneena ei usein tee mieli ruokaa.
  • Lapsella voi olla fyysisiä tuntemuksia ja kipuja, joille ei ole selvää syytä.
  • Lapsella voi olla itseään satuttavaa käyttäytymistä, esimerkiksi viiltelyä tai päihteiden käyttöä.

Mistä lapsen ahdistus johtuu?

Lapsen ahdistuksen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Näitä ovat muun muassa perinnölliset ja yksilölliset haavoittuvuustekijät, kuten tunneherkkyys tai vetäytyvä temperamentti. Myös kasvuympäristön kuormittavilla tekijöillä voi olla vaikutusta.

Miten voin auttaa lastani?

Voit auttaa lastasi monilla arkisilla asioilla.

  • Huolehdi arjen perusasioista, kuten riittävästä yöunesta, terveellisestä ja säännöllisestä ruokailusta sekä sopivasta määrästä liikuntaa.
  • Mieti, mitkä asiat kuormittavat tai huolestuttavat lastasi. Vähennä kuormitusta ja varmista, että lapsella on mahdollisuus turvalliseen ja rentoon arkeen.
  • Ahdistuneena mieli kiinnittyy helposti uhkiin.  Ahdistus tai pelot voivat kapeuttaa toimintakykyä huomattavasti. Tue lasta, jotta hän voi tehdä arjessaan ikätasolleen tyypillisiä asioita.
  • Järjestä tilaa ja aikaa leikille ja luovalle toiminnalle. Erityisesti pienemmät lapset käsittelevät tunteitaan ja kokemuksiaan leikin kautta.
  • Ole kiinnostunut lapsestasi. Kysy, mitä hänelle kuuluu ja miltä hänestä tuntuu. 
  • Viettäkää rentoa ja mukavaa yhteistä aikaa vastapainona huolien täyttämille hetkille.
  • Toimi esimerkkinä. Näytä omalla toiminnallasi, miten jännittäviä asioita voi kohdata.
  • Lapsen ahdistus voi herättää itsessä ahdistusta, ärtymystä tai keinottomuudentunteita. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi ja jaksamisesta.

Voit tutustua myös Työkaluja ahdistuneen lapsen vanhemmille omahoito-ohjelmaan.

Mistä voin hakea apua?

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea toipuakseen.

Lapsen ahdistukseen kannattaa puuttua mahdollisimman pian, jotta se ei ala se liiaksi rajoittaa ikätasoista elämää.

Vaikka vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen auttamisessa, myös ulkopuolinen apu on usein tarpeen. Voit olla yhteydessä esimerkiksi

  • neuvolaan
  • kouluterveydenhuoltoon
  • terveyskeskukseen
  • perheneuvolaan

Pitkittyneet oireet

Pitkittyneet ja toimintakykyä rajoittavat pelko- ja ahdistushäiriöt hoidetaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa.

  • erikoissairaanhoitoon voi saada lähetteen perusterveydenhuollosta

Miten lapsen ahdistusta hoidetaan? 

Leikki- ja kouluikäisellä hoito on yksilöllistä. Siihen voi kuulua esimerkiksi ryhmähoitoja, psykoterapiaa ja muita hoitomuotoja. Tarvittaessa muun hoidon tukena voidaan käyttää myös lääkitystä lääkärin arvion mukaan. 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Pääosin yli 16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös