Ahdistuksen muodot

Määräkohteiset pelot 

Pelko ja ahdistus saattavat liittyä tiettyyn asiaan tai tilanteeseen. Ne voivat periaatteessa kohdistua mihin tahansa, esimerkiksi hämähäkkeihin, hisseihin, likaantumiseen, rokotukseen tai tiettyyn ruokaan.  

Joskus pelko jotain asiaa tai tilannetta kohtaan on todella voimakas ja sitkeästi toistuva. Ihminen pyrkiikin kaikin tavoin välttämään pelottavaa asiaa tai tilannetta. 

Sosiaalisten tilanteiden pelko 

Sosiaalisten tilanteiden pelko liittyy muiden ihmisten kanssa toimimiseen tai huomion kohteena olemiseen. Pelkona on, että tekee jotain, joka nolostuttaa tai hävettää ja joutuu toisten kielteisesti arvioimaksi.  

Toisten seurassa oleminen tai esiintymistilanteet voivat tuntua tukalalta. Ihminen saattaa vältellä vaikeita tilanteita. Sosiaalisten tilanteiden pelko on enemmän kuin pelkkää ujoutta. Se voi kaventaa elämää hyvinkin paljon. 

Yleistynyt ahdistuneisuus 

Yleistyneessä ahdistuneisuudessa ihminen huolestuu herkästi monista asioista. Ahdistuksen syntyyn ei tarvita mitään tiettyä tekijää.  

Huoliajatuksia on vaikea saada loppumaan, ja epävarmuutta voi olla vaikea sietää. Ihminen murehtii mennyttä ja tulevaa, kantaa huolta ja etsii jatkuvaa varmistusta siitä, että asiat ovat hyvin.  

Yleistynyt ahdistuneisuus voi näkyä esimerkiksi univaikeuksina, levottomuutena ja ärtyneisyytenä. 

Eroahdistus 

Eroahdistuksessa perimmäinen pelko on joutua eroon lähimmistään. Eroahdistusta voi olla kaiken ikäisillä, mutta eniten sitä on lapsilla ja nuorilla. He pelkäävät yleensä vanhemmista erossa olemista. 

Eroahdistusoireet voivat alkaa stressitilanteissa, esimerkiksi koulun tai kaveripiirin vaihtuessa, kesäloman jälkeen tai koulukiusaamisen tai sairauden vuoksi.  

Eroahdistukseen voi liittyä pelkoja siitä, että jotain pahaa tapahtuu joko itselle tai läheiselle, josta ollaan erossa.  

Oireilu näkyy usein vaikeutena erota läheisestä, vaikeutena lähteä kouluun tai töihin tai nukahtamisvaikeuksina. 

Erotilanteessa lapsen ahdistus näkyy monenlaisina tunne- ja käytösoireina kuten itkuna, takertumisena, kiukkuna tai vaativuutena. Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipua, pahoinvointia, sydämen tykytystä tai päänsärkyä. 

Paniikkihäiriö 

Paniikkikohtaus on voimakas ahdistuneisuuden tunne. Siihen liittyy voimakkaita fyysisiä oireita, kuten hengitysvaikeuksia, sydämentykytystä, rintakipuja, puutumisoireita ja hikoilua.  

Usein paniikkihäiriöön liittyy pelko siitä, että kuolee tai tulee hulluksi.  

Paniikkikohtaus alkaa usein hyvin nopeasti. Se voi iskeä ahdistusta tai pelkoa tuottavassa tilanteessa tai täysin odottamattomasti.  

Paniikin tunne voi liittyä myös muuhun ahdistuneisuushäiriöön.

Mitä voin itse tehdä?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Voit saada apua ahdistukseen liittyviin ongelmiin Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Omahoito-ohjelmista saat tietoa ahdistukseen liittyvistä ongelmista sekä välineitä ahdistuksen hallintaan.

Voit käyttää omahoito-ohjelmia  

• itsenäisesti  
• odotellessasi muuta hoitoa  
• muun hoidon tukena  
• muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan.