Ahdistuksen muodot
Määräkohteiset pelot
Pelko ja ahdistus saattavat liittyä tiettyyn asiaan tai tilanteeseen. Ne voivat periaatteessa kohdistua mihin tahansa, esimerkiksi hämähäkkeihin, hisseihin, likaantumiseen, rokotukseen tai tiettyyn ruokaan.
Joskus pelko jotain asiaa tai tilannetta kohtaan on todella voimakas ja sitkeästi toistuva. Ihminen pyrkiikin kaikin tavoin välttämään pelottavaa asiaa tai tilannetta.
Sosiaalisten tilanteiden pelko
Sosiaalisten tilanteiden pelko liittyy muiden ihmisten kanssa toimimiseen tai huomion kohteena olemiseen. Pelkona on, että tekee jotain, joka nolostuttaa tai hävettää ja joutuu toisten kielteisesti arvioimaksi.
Toisten seurassa oleminen tai esiintymistilanteet voivat tuntua tukalalta. Ihminen saattaa vältellä vaikeita tilanteita. Sosiaalisten tilanteiden pelko on enemmän kuin pelkkää ujoutta. Se voi kaventaa elämää hyvinkin paljon.
Yleistynyt ahdistuneisuus
Yleistyneessä ahdistuneisuudessa ihminen huolestuu herkästi monista asioista. Ahdistuksen syntyyn ei tarvita mitään tiettyä tekijää.
Huoliajatuksia on vaikea saada loppumaan, ja epävarmuutta voi olla vaikea sietää. Ihminen murehtii mennyttä ja tulevaa, kantaa huolta ja etsii jatkuvaa varmistusta siitä, että asiat ovat hyvin.
Yleistynyt ahdistuneisuus voi näkyä esimerkiksi univaikeuksina, levottomuutena ja ärtyneisyytenä.
Eroahdistus
Eroahdistuksessa perimmäinen pelko on joutua eroon lähimmistään. Eroahdistusta voi olla kaiken ikäisillä, mutta eniten sitä on lapsilla ja nuorilla. He pelkäävät yleensä vanhemmista erossa olemista.
Eroahdistusoireet voivat alkaa stressitilanteissa, esimerkiksi koulun tai kaveripiirin vaihtuessa, kesäloman jälkeen tai koulukiusaamisen tai sairauden vuoksi.
Eroahdistukseen voi liittyä pelkoja siitä, että jotain pahaa tapahtuu joko itselle tai läheiselle, josta ollaan erossa.
Oireilu näkyy usein vaikeutena erota läheisestä, vaikeutena lähteä kouluun tai töihin tai nukahtamisvaikeuksina.
Erotilanteessa lapsen ahdistus näkyy monenlaisina tunne- ja käytösoireina kuten itkuna, takertumisena, kiukkuna tai vaativuutena. Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipua, pahoinvointia, sydämen tykytystä tai päänsärkyä.
Paniikkihäiriö
Paniikkikohtaus on voimakas ahdistuneisuuden tunne. Siihen liittyy voimakkaita fyysisiä oireita, kuten hengitysvaikeuksia, sydämentykytystä, rintakipuja, puutumisoireita ja hikoilua.
Usein paniikkihäiriöön liittyy pelko siitä, että kuolee tai tulee hulluksi.
Paniikkikohtaus alkaa usein hyvin nopeasti. Se voi iskeä ahdistusta tai pelkoa tuottavassa tilanteessa tai täysin odottamattomasti.
Paniikin tunne voi liittyä myös muuhun ahdistuneisuushäiriöön.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapia
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.