Siirry pääsisältöön

Oikeustoimikelpoisuus ja mielenterveys

Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan kykyä tehdä taloudellisia ja oikeudellisia päätöksiä.

Suomessa ihminen saavuttaa oikeustoimikelpoisuuden 18-vuotiaana. 

Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan kykyä tehdä taloudellisia ja oikeudellisia päätöksiä. Tällaisia päätöksiä ovat 

  • ostaminen ja myyminen 
  • lainaaminen, panttaaminen ja lahjoittaminen 
  • testamentin tekeminen 
  • avioliiton solmiminen

Oikeustoimikelpoisuus edellyttää 

  • halua tehdä päätöksiä ja kykyä ilmaista tahtonsa 
  • kykyä ymmärtää eri vaihtoehdot 
  • kykyä ymmärtää päätöstensä ja tekojensa seuraukset

Oikeustoimikelpoisuus arvioidaan aina suhteessa tehtävään päätökseen sekä sen monimutkaisuuteen ja seurauksiin.

Henkilö voi samanaikaisesti olla oikeustoimikelpoinen suhteessa päivittäisiin ostoksiin, lähiseudulla matkustamiseen ja vähäisen summan lahjoittamiseen hyväntekeväisyyteen, mutta ei esimerkiksi kiinteistökauppoihin ja merkittävän omaisuuden lahjoittamiseen uskonnolliselle yhteisölle. 

Mikä heikentää oikeustoimikelpoisuutta?

​Oikeustoimikelpoisuus arvioidaan aina yksilöllisesti, eikä mikään diagnoosi automaattisesti aiheuta oikeustoimikelpoisuuden menettämistä. 

Vakavat mielenterveyden häiriöt 

Vakavat mielenterveyshäiriöt voivat heikentää oikeustoimikelpoisuutta.

  • Akuutissa psykoosissa henkilön koko ajatusmaailma on usein hajanainen ja hän on keskittymiskyvytön. Tällöin päätöksenteko on vaikeaa.
  • Skitsofreniaan saattaa liittyä pysyviä tai pitkäaikaisia ajatushäiriöitä, jotka tekevät henkilön pitkäksi aikaa kyvyttömäksi taloudellisten asioiden hoitoon. 
  • Harhaluuloisuushäiriössä harhaluulojen sisältö voi vaikuttaa päätöksen perusteisiin ja sitä kautta oikeustoimikelpoisuuteen. Olennaista on, liittyykö harhamaailma tehtävään päätökseen eli perustaako henkilö päätöksensä harhaluuloihin.
  • Vakavassa masennustilassa henkilö ei välttämättä kykene hoitamaan asioitaan. Toivuttuaan hän on kuitenkin usein jälleen oikeustoimikelpoinen.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheessa on usein tarpeen rajoittaa oikeustoimikelpoisuutta, koska impulssikontrollin ja todellisuudentajun heikentyminen saattaa johtaa kohtuuttomaan rahankäyttöön ja esimerkiksi riskisijoittamiseen. 
  • Myös päihdeongelma voi heikentää oikeustoimikelpoisuutta, jos alkoholin- tai huumeidenhimo on niin suuri, että muut taloudelliset velvoitteet jäävät täyttämättä. 

Muistisairaudet 

Kun muistisairaudet etenevät, heikentävät ne ihmisen oikeustoimikelpoisuutta.

Usein lievässä dementiassa henkilö kykenee vielä ilmaisemaan kantansa erilaisiin taloudellisiin asioihin, vaikka esimerkiksi pankkikortin käyttö voi olla vaikeutunut.

Keskivaikeassa dementiassa henkilö voi kyetä yksinkertaisiin päätöksiin, mutta ei useinkaan enää ymmärrä monimutkaisten ja monipolvisten toimien seurauksia.

Muistisairas saattaa olla jo sairauden alkuvaiheessa altis suostuttelulle tai painostukselle.

Toisinaan muistisairauteen liittyy myös harhaluuloisuutta, mikä saattaa heikentää päätöksentekokykyä. 

Muut aivosairaudet

Muita aivosairauksia ovat esimerkiksi aivovamma, aivoinfarkti ja elvytyksen jälkitila.

Paikalliset aivovauriot vaikuttavat eri tavoin kognitiivisiin toimintoihin.

Esimerkiksi vasemman aivopuoliskon infarktista voi seurata vaikea kielellinen häiriö eli afasia. Se voi vaikeuttaa tehtävän päätöksen ymmärtämistä ja kykyä ilmaista omaa tahtoaan.

Jos puheen ymmärrys on selvästi tuottamista parempaa, voidaan jopa pelkillä kyllä/ei-kysymyksillä saada henkilön tahto selville ja tällä tavoin säilyttää henkilön oikeustoimikelpoisuus.

Muistin, päättelykyvyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet saattavat tehdä monimutkaisemman päätöksenteon ja tekojen seurausten ymmärtämisen mahdottomaksi. 

Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen 

Välitystili 

Sosiaalihuolto voi järjestää päihdeongelmaiselle tai mielenterveyskuntoutujalle välitystilin, jonne henkilön tulot, kuten palkka, eläke tai toimeentulotuki, ohjataan.

Tältä tililtä maksetaan välttämättömät menot, kuten vuokra ja sähkölaskut.

Henkilön kanssa sovitaan erikseen käyttövarojen saamisesta. Se voi tapahtua kerran kuussa tai jopa pari kertaa viikossa. 

Käyttövarojen säännöstelyn tarkoituksena on turvata rahojen riittäminen ruokaan ja muihin välttämättömyyksiin myös loppukuusta. 

Edunvalvonta 

Edunvalvonta on järjestelmä, jossa nimitetään virallinen edunvalvoja hoitamaan päämiehen taloudellisia asioita.

Edunvalvoja voi olla joku omainen, kunnallinen edunvalvoja tai palkattu juristi tai tilitoimisto.

Päätökset tehdään periaatteessa yhdessä, mutta edunvalvoja huolehtii, että toimet ovat henkilön etujen ja taloudellisen tilanteen mukaisia.

Päämiehellä ei ole oikeutta nostaa rahaa palkka- tai eläketililtään, mutta hänelle voidaan perustaa erillinen pankkitili käyttövaroja varten.

Henkilön omaisuudesta ja tuloista pitää tehdä selvitys Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) ennen edunvalvontaa. DVV:lle täytyy myös vuosittain tehdä selvitys varojen käytöstä. 

Edunvalvonta voidaan määrätä myös yksittäiseen oikeustoimeen, esimerkiksi kiinteistökauppaan. Edunvalvonta voidaan ulottaa koskemaan myös henkilökohtaisia asioita, kuten asumista ja hoivaa.

Poikkeustilanteissa edunvalvontaa voidaan laajentaa siten, että päämiehen toimintakelpoisuutta rajoitetaan ja edunvalvoja tekee päätökset itsenäisesti. 

Edunvalvontaa voi hakea itse Digi- ja väestötietovirastosta. Jos henkilö itse vastustaa edunvalvontaa tai ei ymmärrä asian merkitystä, menee asia käräjäoikeuden päätettäväksi. Tähän tarvitaan aina lääkärinlausunto.

Kuka tahansa, esimerkiksi omainen, viranomainen tai terveydenhuollon työntekijä, voi ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastoon edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Tällöin maistraatti ryhtyy selvittämään asiaa. 

Oikeustoimen julistaminen pätemättömäksi 

Jos henkilö on esimerkiksi myynyt omaisuuttaan tai ostanut jotakin, voidaan sopimus julistaa jälkeenpäin pätemättömäksi, jos voidaan osoittaa, ettei henkilö ole ymmärtänyt asian merkitystä.

Näin voidaan menetellä esimerkiksi tilanteessa, jossa joku on suostutellut muistisairaan myymään kesämökkinsä täysin alihintaan tai psykoottiselle ja ahdistuneelle henkilölle on myyty kalliita ja tarpeettomia laitteita. 

Testamentin moitekanne 

Testamentin voi tehdä kuka tahansa, mutta sen pätevyys voidaan kiistää myöhemmin.

Tämä testamentin moitekanne voidaan nostaa vasta henkilön kuoleman jälkeen.

Jos testamenttia tehdessä on epäily siitä, ettei tekijä täysin ymmärrä sen sisältöä, kannattaa jo silloin hankkia lääkärinlausunto kyvystä ymmärtää testamentti. 

 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

      Omahoito-ohjelmat

      Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

          Nettiterapiat

          Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

            Sinua saattaa kiinnostaa myös