Vanhempi voi tukea lapsen mielenterveyttä monella tavalla. Pienetkin muutokset arkeen voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen vointiin. On tärkeää huomata, millaisia keinoja itsellä on jo käytössä lapsen mielenterveyden tukemiseksi.
Jokaisen elämässä on vaiheita, joihin kuuluu vaikeuksia ja kuormitusta. Elämässä ja arjessa on usein silloinkin asioita, jotka voivat antaa voimia lapselle ja koko perheelle.
Mielenterveyden edistäminen perheessä ei tarkoita vain sairauksien ehkäisyä. Se tarkoittaa myös voimavarojen vahvistamista, vuorovaikutuksen tukemista ja arjen hallinnan parantamista.
Arjen merkitys mielenterveydelle
Lasten hyvinvointi rakentuu turvallisesta ja ennakoitavasta arjesta. Yhteiset hetket vahvistavat perheen vuorovaikutusta ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Arjen rutiinit tuovat turvaa
Rutiineista kiinnipitäminen myös muutosten ja hankaluuksien keskellä tuo arkeen ennakoitavuutta ja tukee mielenterveyttä.
Jokaiseen päivään olisi toivottavaa mahtua sopivassa suhteessa unta ja lepoa, ravintoa, liikkumista, ihmissuhteita, vapaa-aikaa ja luovuutta.
Voit arvioida perheenne arkea seuraavan harjoituksen avulla.
Arjen vahvuudet ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät päivittäisestä elämästä sujuvampaa ja toimivampaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pienten arkisten toimien sujuminen, perheenjäsenten keskinäiset hyvät suhteet, kyky vastaanottaa apua, läheisiltä saatava tuki sekä turvallinen ympäristö.
Hyvien ja arjessa sujuvien asioiden huomaamista voi harjoitella. Huomion ohjaaminen hyviin hetkiin helpottaa niiden lisäämistä arjessa. Seuraavassa harjoituksessa saat keinoja tähän.
Tämä ohjelma on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat vahvistaa perheensä mielenterveyttä sekä pohtia arkeaan perheen ja lapsen näkökulmasta.
Omahoito-ohjelmasta voi olla hyötyä myös, jos perheessänne tapahtunut arkeen vaikuttava muutos tai perheen hyvinvointi ja mielenterveys on jostain syystä koetuksella.
Seuraavalla videolla (01:31) asiantuntija kertoo, miten uni, ruokailu, liikunta, sosiaaliset suhteet sekä mielekäs tekeminen tukevat mielenterveyttä.
Klikkaa painiketta ja hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Voit tarkastella lapsesi arkea alla lueteltujen osa-alueiden pohjalta.
Mikä toimii jo? Mistä haluat pitää kiinni?
Mitä asioita haluaisit muuttaa? Onko nyt sopiva hetki muutokselle?
Millaisia takaiskuja saatat kohdata pyrkiessäsi muutokseen? Mikä auttaisi silloin?
Arjen perusasiat, kuten leikki, harrastukset ja itsestä huolehtiminen ovat kaikki toimintoja.
Toimeliaisuuden on hyvä olla tasapainossa lapsen voimavarojen, kykyjen ja mahdollisuuksien suhteen.
Joskus toimeliaisuutta voi olla liikaa, ja silloin on syytä jarruttaa. On tärkeää huomata, nauttiiko lapsi todella harrastuksista tai muista tekemisistä, vai tekeekö hän niitä jostakin muusta syystä.
Päiväkoti ja koulu
Päiväkoti ja koulu ovat useille lapsille kodin lisäksi tärkeä arkiympäristö. Päiväkodissa ja koulussa vietetään arkisin useita tunteja.
Päiväkodissa ja koulussa lapsi harjoittelee toimimaan ryhmissä, kodin ulkopuolisten ihmisten kanssa. Siellä opitaan tietoja ja taitoja, mutta myös yhdessä toimimista ja vuorovaikutusta monenlaisten ihmisten kanssa.
Kouluyhteisö-sivustolta löydät erityisesti opettajille, oppilashuollolle ja kaikille koulun aikuisille suunnattua tietoa ja työkaluja lapsen tukemiseen kouluympäristössä.
Yhteys muihin ihmisiin on tärkeää. Asioista puhuminen, yhdessä tekeminen tai ihan vain läsnäolo vähentävät stressiä.
Ketkä ihmiset ovat lapsellesi tärkeitä? Yksikin ystävä on kallisarvoinen. Oma perhe ja sukulaiset voivat olla tärkeitä verkostoja.
Lapsella voi olla myös muita tärkeitä aikuisia. Heitä voivat olla esimerkiksi hoitaja päivähoidossa, opettaja tai kuraattori koulussa, valmentaja harrastuksissa tai joku muu turvallinen aikuinen.
Jos olet arjessasi yksin tai et saa apua läheisiltäsi, kysy apua alueesi perhekeskuksesta.
Uudet ihmissuhteet
Kaipaako lapsesi uusia kavereita? Ystävien etsiminen voi tuntua isolta askeleelta. Helpointa on aloittaa menemällä paikkoihin, joissa on muita samanikäisiä.
Harrastuksissa, yhteisöissä tai kerhoissa on mahdollista tavata samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä.
Muiden seura voi virkistää, vaikkei kaverisuhdetta syntyisikään.
Joillain lapsilla voi olla taitopuutoksia, jotka vaikeuttavat uusien kaverisuhteiden luomista tai olemassa olevien suhteiden ylläpitämistä. Ihmissuhdetaitojen harjoittelemiseen voi saada apukeinoja Lasten kaveritaitojen omahoito-ohjelmasta.
Säännöllinen uni-valverytmi ja riittävä yöuni ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Unen tarve on hyvin yksilöllistä, ja se vaihtelee iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan.
Erilaiset nukkumiseen liittyvät vaikeudet ovat yleisiä läpi koko lapsuusiän. Niistä kärsii noin 20–30 % lapsista.
Jos nukahtaminen kestää toistuvasti yli 30 minuuttia, on tärkeä pohtia, mistä se johtuu. Aina lapsen nukahtamisvaikeuksille ei löydy vain yhtä syytä.
Liikunnasta on hyötyä monenlaisissa mielenterveyden huolissa. Esimerkiksi puolen tunnin kävely kolme kertaa viikossa kohottaa mielialaa ja voi helpottaa masennusta. Liikunta lievittää myös ahdistuneisuuden fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia ja vapinaa.
Liikunnan aloittaminen tai lisääminen voi tuntua vaikealta. Muista, että kaikki liike on hyvästä, ja liikuntaa on kaikki, missä keho liikkuu.
Hyötyliikuntaa on esimerkiksi
arjen matkojen taittaminen kävellen tai pyörällä
marjastus, puutarhan hoito ja pihatyöt
siivoaminen
Voitte kokeilla esimerkiksi
pihaleikkejä
geokätköilyä
tanssimista videoiden tai musiikin tahdissa
konsolilla pelattavia urheilupelejä
pallopelejä
ulkokuntosalia tai ulkoliikuntalaitteita
metsäkävelyä
uimista
Jos lapsi liikkuu jo runsaasti, on syytä kiinnittää huomiota myös riittävään lepoon.
Monipuolinen ravinto ylläpitää hyvää toimintakykyä ja mielialaa. Nälkäisenä vaikeat tunteet voimistuvat.
Syömällä hyvin aivot ja keho saavat energiaa. Hyvät ruokailutottumukset parantavat keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiota, muistia ja stressin sietoa. Säännöllinen ruokailurytmi rytmittää myös päivää.
Ruokailuhetket ovat arjessa usein luontevia kohtia yhdessäoloon ja lapsen kuulumisten kysymiseen. Hyvä keino varmistaa aito yhdessäolo on esimerkiksi sopia, että kukaan ei katso digilaitteita ruokailun aikana
Mielihyvän ja ilon kokemukset lisäävät hyvinvointia. On hyvin yksilöllistä, mistä kukin nauttii. Mistä lapsesi saa iloa? Onko joitain yhteisiä tekemisiä, joista sekä sinä että lapsesi voisitte saada mielihyvää?
Pohdi, lisäävätkö asiat lapsen hyvinvointia myös pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi ylenpalttinen netissä surffaaminen voi hetkellisesti helpottaa oloa, mutta olla pidemmällä tähtäimellä haitaksi.
Pelaaminen, some ja tekoälyn käyttö ovat monelle osa arkea ja mielihyvän lähde. Digitaalinen media ja laitteet voivat tarjota oppimisen, yhteydenpidon ja palautumisen mahdollisuuksia.
Liiallisina tai hallitsemattomina ne saattavat myös kuormittaa, heikentää keskittymistä ja vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen.
Milloin digitaalisesta median käytöstä tulee ongelma?
Käytöstä voi tulla hallitsematonta silloin, kun sovellusta avataan toistuvasti, vaikka se ei enää tuottaisi iloa, ja aikaa kuluu enemmän kuin oli tarkoitus.
Ongelmallisen käytön merkkejä voivat olla esimerkiksi
ajantajun katoaminen pelien tai somen parissa
vaikeus pitää taukoja
tarve käyttää sovelluksia tai pelata yhä enemmän
kavereiden, harrastusten ja koulunkäynnin jääminen taka-alalle
ajan puute läheisille tai perheelle
syyllisyydentunne, salailu käytön vuoksi
Arjen tasapaino on tärkeää
Yksi tärkeimmistä suojatekijöistä on tasapainoinen arki. Aikuisen tehtävä on asettaa selkeät rajat digitaalisen median käytölle ja tukea lapsen ja nuoren arkea.
Muita suojaavia tekijöitä:
perhe- ja ystävyyssuhteet
turvallinen lähiympäristö
harrastukset ja mielekäs tekeminen
sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistaminen
pelaamisen haitoista yhdessä keskustelu
Kun unta, liikuntaa ja kasvokkaista vuorovaikutusta tulee tarpeeksi, asettuu pelaamiseen ja someen käytetty aikakin helpommin kohtuulliseksi.
Vanhemman teot perheen hyvinvoinnin eteen jäävät helposti itseltä huomaamatta. Huomio kiinnittyy siihen, mitä vielä voisi tai pitäisi tehdä. Huomaatko arjessa myös niitä tilanteita ja asioita, jotka sujuvat hyvin?
Myötätuntoinen suhtautuminen itseen vähentää stressiä ja ahdistusta, auttaa käsittelemään epäonnistumisia, parantaa jaksamista ja ihmissuhteita sekä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Vahvista keskusteluyhteyttä
Puhuminen ja yhteinen ymmärrys ovat vuorovaikutuksen kulmakiviä.
Puhuminen vaikeista asioista voi tuntua hankalalta. Perheenjäsenet aistivat kuitenkin herkästi, jos jostain ei puhuta. Tällöin lapsi saattaa vetää omia johtopäätöksiä tai syyttää itseään.
Asioista kannattaa puhua, sillä se vahvistaa luottamusta ja auttaa ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Avoin keskustelu myös tukee perheenjäsenten hyvinvointia ja parantaa yhteistä ymmärrystä. Puhumista voi harjoitella. Kun perheenjäsenet tottuvat keskustelemaan yhdessä erilaisista asioista, on vaikeammistakin asioista puhuminen helpompaa.
Perhekokouksen avulla voitte kehittää perheen sisäistä vuorovaikutusta ja sujuvoittaa arkea. Kokouksen aikana voidaan esimerkiksi käydä läpi toiveita viikonlopulle tai lomalle. Silloin voi myös kertoa huolistaan.
Huolen herätessä apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.
