Muistisairaudet ja mielenterveys
Muistisairaudet aiheuttavat vakavia ja arkielämää haittaavia muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia. Etenevät muistisairaudet johtavat dementiaan. Eteneviin muistisairauksiin liittyy usein myös psyykkisiä oireita. Tältä sivulta löytyy tietoa muistisairauksia sairastavien läheisille.
Muistisairauksiin liittyvät neuropsykiatriset oireet
Masennus, levottomuus ja ahdistus ovat yleisiä kaikissa muistisairauksissa. Esiintyä voi myös psykoottisia oireita, kuten harhaluuloisuutta.
Etenkin Lewyn kappale -taudissa näköhallusinaatiot ovat yleisiä. Kuuloharhat ovat usein esimerkiksi kolinaa, ovikellon soittoa ja musiikkia.
Miten oireita hoidetaan?
Harhojen kohdalla arvioidaan ensin mahdollisuudet lääkkeettömään hoitoon ja muistilääkityksen tehostamiseen. Toisinaan tarvitaan myös psykiatrista lääkitystä.
Muistisairaat ovat usein herkkiä psyykenlääkkeiden sivuvaikutuksille. Lääkitys vaatii varovaisuutta ja sopivan annostuksen tarkkailua.
Perustietoa muistisairauksista
Dementia on oire, ei erillinen sairaus. Dementia määritellään laaja-alaiseksi henkisten kykyjen heikentymiseksi, joka vaikeuttaa arjessa selviytymistä.
Dementiaoireen taustalla on aina jokin sairaus, yleensä aivosairaus. Dementia voidaan jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan dementiaan.
Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Sairaus etenee hitaasti ja tasaisesti. Se heikentää aluksi lähimuistia, asioiden mieleen painamista ja kykyä oppia uusia asioita.
Kun sairaus etenee, vaikeutuvat kielelliset taidot, hahmotuskyky, suunnitelmallinen toiminta ja asioiden organisoiminen. Kognitiivisten taitojen heikentyminen heikentää myös toimintakykyä.
- Vaikeudet näkyvät aluksi monimutkaisissa toimissa, esimerkiksi ulkomaille matkustamisessa tai haastavimmissa raha-asioissa.
- Seuraavaksi heikentyvät arkitoimet, kuten kaupassa käynti, päivittäisten raha-asioiden hoito ja kodinkoneiden käyttö.
- Lopuksi heikentyvät myös päivittäiset perustoiminnot, kuten peseytyminen ja pukeutuminen.
Sairauden kesto ensioireista kuolemaan kestää yleensä yli 10 vuotta.
Lewyn kappale -tauti aiheuttaa usein näköhallusinaatioita ja samantyyppisen liikehäiriön kuin Parkinsonin taudissa.
Sairastuneen vireystila, toimintakyky ja jaksaminen voivat vaihdella suuresti päivästä ja jopa tunnista toiseen.
Muisti säilyy usein alkuun kohtalaisen hyvänä. Ongelmat liittyvät yleensä näkemiseen liittyviin hahmottamisvaikeuksiin ja nähtyjen asioiden väärintulkintoihin.
Otsa-ohimolohkorappeumat ovat aivojen etuosia vaurioittavia sairauksia.
Ensimmäiset oireet ovat usein käyttäytymisen muutoksia. Henkilö voi muuttua estottomaksi, helposti ärtyväksi ja impulsiiviseksi.
Sairauden edetessä ilmaantuu kielellisiä vaikeuksia. Ne ovat lähinnä sanojen hakemista ja puheen köyhtymistä. Lisäksi kyky organisoida asioita ja toimia suunnitelmallisesti heikentyy.
Alkuvaiheen estoton käytös muuttuu yleensä vuosien mittaan apatiaksi.
Parkinsonin tauti aiheuttaa usein edetessään muistin ja tiedonkäsittelyn puutoksia.
Merkittävin oire on hidastuminen, joka tulee esiin liikkumisessa ja ajattelussa. Kaikki henkinen prosessointi vie enemmän aikaan kuin aiemmin. Samalla asioiden muistista hakeminen vaikeutuu.
Parkinsonin tautiin ei kuitenkaan kuulu niin voimakas unohtaminen kuin Alzheimerin taudissa.
Verenkiertohäiriöiden aiheuttamien muistihäiriöiden oireet vaihtelevat sen mukaan, missä osissa aivoja vaurio on tapahtunut.
Yleisin on aivokuoren alaisen valkean aineen hapenpuutteesta aiheutuva muistisairaus. Se muistuttaa usein Alzheimerin tautia ja voi esiintyä yhdessä sen kanssa.
Oireina on muistivaikeuksia, hidastumista ja toisinaan myös kävelyn ja muun motoriikan kömpelyyttä.
Muistihäiriöiden tutkiminen
Tutkimuksiin kuuluu
- lääkärin haastattelu ja tarkastus
- verikokeita
- neuropsykologisia testejä muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen arvioimiseksi
- pään magneettikuvaus
Tutkimukset voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa. Varsinainen diagnoosi tehdään yleensä muistipoliklinikalla.
Muistisairauksien hoito
Suurimpaan osaan muistisairauksista on olemassa oireenmukaisia ja osin myös taudin kulkua hidastavia lääkkeitä.
Muistisairaat ovat oikeutettuja kuntoutukseen. Näitä ovat esimerkiksi ensitietokurssit ja psyykkinen tuki. Myös omaiset voivat tarvita merkittävästi tukea.
Muistiliitto ja alueelliset muistiyhdistykset tarjoavat neuvontaa ja tukea.
