Palautuminen työstä
Palautuminen työstä tarkoittaa työtehtävistä aiheutuneesta henkisestä, tunteisiin liittyvästä ja/tai fyysisestä rasituksesta palautumista. Palautumiseen voi kuulua lepoa, harrastuksia, liikuntaa tai sosiaalista kanssakäymistä.
Palautumisen keinot auttavat ylläpitämään tai parantamaan työkykyä ja hyvinvointia. Lisäksi uuden oppiminen, osaamisen kehittäminen, työn mielekkyys ja yhteisöllisyys tukevat työstä palautumista.
Palautumista on hyvä toteuttaa myös työpäivän sisällä. Palautuminen on tärkeää, jotta stressi ja uupumus eivät kasaannu ja heikennä suorituskykyä ja terveyttä pitkällä aikavälillä.
Monenlaiset tekijät voivat vaikuttaa työhyvinvointiin ja tehokkaaseen palautumiseen työstä.
Mitä voi tehdä työpaikalla?
- Pidä säännöllisiä taukoja. Jos teet istumatyötä, nouse ylös työpöydän äärestä. Lyhyet kävelytauot tai venyttelyhetket voivat auttaa.
- Varmista, että työpisteesi on ergonominen. Se auttaa vähentämään fyysistä rasitusta.
- Aseta työtehtäväsi tärkeysjärjestykseen tehtävänkuvauksesi mukaan. Opettele sanomaan "ei" tarvittaessa. Kerro esihenkilölle mahdollisista kuormitustekijöistä, kuten osaamisesi rajoista.
- Varmista osaamisesi ajantasaisuus. Uuden oppiminen, osaamisen kehittäminen ja työn mielekkyys tukevat työstä palautumista.
- Jaa tarvittaessa tehtäviä. Älä yritä tehdä kaikkea itse, vaan jaa tehtäviä tiimin kesken.
- Osallistu yhteisöllisyyden rakentamiseen. Hyvä työyhteisö ja sosiaalinen tuki voivat auttaa stressinhallinnassa.
Mitä voi tehdä työajan ulkopuolella?
- Pyri saamaan riittävästi laadukasta unta. Uni on yksi tehokkaimmista palautumiskeinoista.
- Huolehdi terveellisestä ja sopivasta ravitsemuksesta. Tasapainoinen ruokavalio auttaa kehoa ja mieltä palautumaan.
- Kiinnitä huomiota päihteiden käyttöösi. Päihteiden käyttö voi haitata palautumista. Hanki tarvittaessa apua liialliseen päihteiden käyttöön.
- Liiku säännöllisesti itsellesi sopivalla tavalla. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus voi vähentää stressiä ja edistää hyvinvointia.
- Etsi itsellesi innostavia harrastuksia. Vapaa-ajan viettäminen mielekkäiden harrastusten parissa auttaa irtautumaan työstä.
- Ylläpidä sosiaalisia suhteita. Ystävien ja perheen kanssa vietetty aika voi olla hyvä tapa rentoutua ja ladata akkuja.
Muista henkinen hyvinvointi
- Tutustu mindfulnessiin ja meditaatioon. Tietoisuustaidot voivat auttaa keskittymään hetkeen ja vähentämään stressiä. Löydät Mielenterveystalosta omahoito-ohjelmia palautumisesi tueksi.
- Kuuntele itseäsi. Pyri tunnistamaan stressin oireet ajoissa. Hyväksy omat rajasi.
- Hanki tarvittaessa ammatillista apua. Älä epäröi kääntyä ammattilaisen puoleen, jos koet, että omat keinot eivät riitä.
Huolehdi työ- ja loma-aikojen tasapainosta
- Noudata työaikoja. Pyri pitämään työajat ja vapaa-aika erillään toisistaan.
- Selvitä mahdollisuudet joustavaan työaikaan. Ota tarvittaessa puheeksi mahdollisuus joustavaan työaikaan tai etätyöhön.
- Muista pitää kertyneet lomat. Pohdi, onko lomanvietossasi hyvinvointiasi tukevia asioita.
Miten esihenkilö voi tukea palautumista?
Esihenkilön rooli on keskeinen työhyvinvoinnin ja työstä palautumisen tukemisessa.
Avoin vuorovaikutus ja tuki
- Kuuntele ja kommunikoi. Osoita kiinnostusta työntekijöiden hyvinvointiin ja ole avoin keskustelulle.
- Järjestä säännöllisiä yksilö- ja tiimitapaamisia, joissa käsitellään sekä työtehtäviä että hyvinvointiin liittyviä asioita.
- Harjoittele vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Miten esimerkiksi päihteiden liiallisen käytön epäily, uupumisen merkit tai epäasiallinen käytös otetaan puheeksi.
Työkuorman hallinta
- Auta työntekijöitä priorisoimaan tehtäviä ja jakamaan kuormitusta.
- Tarjoa mahdollisuus joustavaan työaikaan tai etätyöhön, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
- Aseta realistiset tavoitteet ja varmista, että työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan.
Tauot ja lomat
- Huolehdi palautumista edistävistä taukokäytännöistä. Kannusta säännöllisiin taukoihin ja lepohetkiin työpäivän aikana.
- Seuraa, että työntekijät pitävät lomansa ja vapaansa. Kannusta heitä viettämään vapaillaan myös joutilasta aikaa. Pyri huomioimaan työntekijöiden toiveet loman ajankohdasta mahdollisuuksien mukaan.
- Tue työntekijöitäsi siirtymävaiheissa. Suunnittele paluuta töihin esimerkiksi sairausloman tai perhevapaan jälkeen yhdessä työntekijän ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa.
Koulutus ja kehittäminen
- Innosta urakehitykseen ja mahdollista sitä. Tarkastele yhdessä työntekijän kanssa hänen urakehitystään ja tarjoa mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun.
- Varmista, että työntekijät saavat riittävästi aikaa, resursseja ja tukea koulutuksiin osallistumiseen.
- Tarjoa mahdollisuus osallistua työhyvinvointia ja stressinhallintaa käsitteleviin koulutuksiin.
Fyysinen ja psykologinen ympäristö
- Varmista, että työympäristö on turvallinen ja ergonominen.
- Luo ilmapiiri, jossa työntekijät voivat tuoda esille huolensa ja ideansa ilman pelkoa negatiivisista seuraamuksista.
Palautteen antaminen
- Anna tunnustusta hyvästä työstä ja osoita arvostusta.
- Anna palautetta rakentavasti ja tarjoa keinoja kehittyä.
Mittaus ja seuranta
- Järjestä säännöllisesti kyselyitä tai muita mittareita, jotka auttavat seuraamaan työhyvinvointia.
- Ota tulokset vakavasti ja kehitä toimenpiteitä niiden pohjalta.
Miten työterveydenhuolto voi tukea palautumista?
Työterveydenhuollon ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden hyvinvoinnin ja työstä palautumisen tukemisessa.
Palautumiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi
Työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla saadaan tietoa työolosuhteista, työn vaatimuksista ja työn aiheuttamista terveysriskeistä. Tiedot ovat apuna työstä palautumiseen vaikuttavia tekijöitä arvioitaessa.
Käyttämällä hyvinvointikyselyitä tai haastattelemalla työntekijöitä voi saada arvokasta tietoa heidän hyvinvoinnistaan.
- Huomioi erityisesti päihteiden käyttö, ylipaino ja mieliala.
Neuvonta ja ohjaus
- Tarjoa tietoa palautumiseen vaikuttavista tekijöistä kuten työergonomiasta, ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta ja päihteistä sekä työn tai työolosuhteiden vaikutuksista terveyteen.
- Ohjaa työntekijät tarvittaessa tutkimuksiin.
- Voit esimerkiksi työpaikkaselvitysten yhteydessä ehdottaa toimenpiteitä, jotka parantavat työolosuhteita ja työhyvinvointia. Tällainen voi olla esimerkiksi työergonomian parantaminen.
Yhteistyö työpaikan kanssa
Tiivis kommunikaatio ja yhteistyö työpaikan johdon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon kanssa ovat tärkeitä, jotta työhyvinvointitoimenpiteet onnistuvat.
- Osallistu asiakasorganisaation työhyvinvointisuunnitteluun aktiivisesti.
Seuranta
- Palaute ja arviointi: Varmista, että suosittelemiesi toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
- Jatkuva kehittäminen: Pidä yllä avointa vuoropuhelua työpaikan ja työntekijöiden kanssa. Päivitä toimintasuunnitelmia tarvittaessa.
Muista
- Työhyvinvoinnin ylläpito vaatii panostusta sekä yksilöltä että työyhteisöltä. Työntekijänä voit keskustella avoimesti työyhteisössäsi siitä, mitä keinoja voisitte käyttää hyvinvoinnin edistämiseksi.
- Esihenkilönä et ole yksin vastuussa työntekijöiden hyvinvoinnista. Paras tulos saavutetaan, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneita työhyvinvointiin.
- Työterveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä toimia ennakoivasti ja yhteistyössä koko asiakasorganisaation kanssa, jotta työhyvinvointi saadaan parhaalle mahdolliselle tasolle.
Hyödyllisiä linkkejä
Kompassi-työkirja on Kevan julkaisu omaa osaamistaan ja suuntaansa pohtivalle työntekijälle.
Palautumislaskuri on Työterveyslaitoksen julkaisu työpäivän aikaisista keinoista parempaan palautumiseen etä- ja lähityössä.
Tämä sisältö on tehty yhteistyössä Kevan kanssa.