Nepsypiirteisen opiskelijan tukeminen
Nepsypiirteet, kuten keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus ja aistien herkkyys voivat aiheuttaa opiskelun, arjenhallinnan ja vuorovaikutuksen haasteita.
Tiivistelmä
- Nepsypiirteitä voi esiintyä lieväasteisina. Ne voivat myös kuormittaa nuoren arkea päivittäin.
- Nepsypiirteet voivat mahdollistaa ainutlaatuisia tapoja ajatella, toimia ja oppia.
- Työssäoppijan vahvuuksien hyödyntäminen ja myönteinen palaute ovat tärkeitä.
Tältä sivulta löydät vinkkejä nepsypiirteisen opiskelijan tukemiseen työssäoppimisjaksolla.
Neurokehitykselliset piirteet ovat synnynnäisiä ja usein perinnöllisiä ominaisuuksia. Niiden taustalla on aivojen tietynlainen tapa käsitellä ympäristöstä tulevaa tietoa ja reagoida siihen. Tämä vaikuttaa käyttäytymiseen sekä tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa.
Neurokehityksellisistä piirteistä käytetään tässä tekstissä yleisluonteista lyhennelmää nepsypiirteet.
Nepsypiirteet ilmenevät yksilöllisinä tapoina havaita, ajatella, tuntea ja toimia arjessa. Jos piirteet ovat voimakkaita ja haittaavat pitkäaikaisesti selviämistä arjessa, voi taustalla olla neurokehityksellinen häiriö.
Neurokehityksellisiä häiriöitä ovat esimerkiksi:
- Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD)
- Autismikirjon häiriö
- Tourette
Neurokehityksellisiä häiriöitä esiintyy usein samanaikaisesti, esimerkiksi autismikirjon henkilöllä voi olla myös ADHD.
Liitännäishäiriöt
Neurokehityksellisiin häiriöihin liittyy usein liitännäishäiriöitä. Tyypillisiä liitännäishäiriöitä ADHD:n tai autismikirjon häiriöiden yhteydessä ovat esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt, masennus, pakko-oireinen häiriö (OCD), käytöshäiriöt, päihdehäiriöt ja syömishäiriöt.
Liitännäisoireet
Neurokehityksellisiin häiriöihin voi liittyä myös liitännäisoireita. Näillä tarkoitetaan piirteitä tai vaikeuksia, jotka eivät välttämättä muodosta erillistä diagnoosia mutta esiintyvät usein neurokehityksellisten häiriöiden yhteydessä. Esimerkkejä liitännäisoireista ovat motorinen kömpelyys, univaikeudet, kielelliset vaikeudet sekä tunne-elämän säätelyn haasteet.
Vaikeuksia voi ilmetä ilman, että kyseessä on neurokehityksellinen häiriö. Monet kokevat ohimeneviä haasteita, kuten keskittymisvaikeuksia tai sosiaalisia haasteita.
Kuormittava elämäntilanne, univaje, epäterveelliset ruokailutottumukset, vähäinen liikunta, liiallinen ruutuaika tai jatkuva stressi voivat vaikeuttaa keskittymistä, arjen hallintaa ja tunteiden säätelyä.
Nepsypiirteisiin liittyy vahvuuksia ja haasteita
Arjessa, opinnoissa ja työelämässä nepsypiirteet voivat näkyä eri tavoin ja eri laajuisina. Sama piirre voi olla sekä vahvuus että haaste, riippuen ympäristöstä.
On tärkeää tunnistaa opiskelijan yksilölliset nepsypiirteet ja ymmärtää niiden vaikutus opiskelijan toimintaan. Ennen kaikkea, on tärkeää huomata mahdollinen tuen tarve, jotta nepsypiirteet eivät turhaan aiheuta toiminnalle rajoitetta.
Esimerkiksi aistiherkällä opiskelijalla voi olla vaikeuksia keskittyä hälyisässä ja liian kirkkaassa tilassa. Keskittyminen voi kuitenkin sujua ongelmitta pienessä ja rauhallisessa työtilassa.
Opiskelijan vahvuuksia voivat olla
- luova ajattelu
- tarkkuus yksityiskohdissa
- idearikkaus ja ongelmanratkaisutaidot
- energisyys ja toiminnallisuus
- rohkeus ja ennakkoluulottomuus
- vahva oikeudentaju
- rehellisyys ja aitous
- herkkyys ja empatia
Opiskelijalla voi olla myös kyky
- reagoida nopeasti ja spontaanisti
- katsoa asioita ainutlaatuisista näkökulmista
- keskittyä intensiivisesti kiinnostaviin aiheisiin
- omaksua tietoa ainutlaatuisella tavalla
- sitoutua ja olla periksiantamaton itselle merkityksellisissä asioissa
- kiinnostua erittäin vahvasti tietyistä aiheista
Opiskelijalla voi olla alttius
- ylivirittyneisyyteen tai kuormittumiseen
- aistien herkkyyteen
- impulsiivisuuteen.
Opiskelijalla esiintyviä haasteita voivat olla
- keskittymisvaikeudet
- tarkkaamattomuus eli vaikeus kohdentaa, ylläpitää ja siirtää tarkkaavuutta
- toiminnanohjauksen haasteet
- tunteiden säätelyn haasteet
- sosiaalisen vuorovaikutuksen erityisyys
- hitaampi tai vaihteleva työskentelytahti
- hahmottamisen ja kokonaisuuksien jäsentämisen vaikeus.
Miten haasteet voivat näkyä opiskelussa ja työssäoppimisessa?
Nepsypiirteet eivät ole este opiskelusta tai työssäoppimisjaksosta suoriutumiselle, mutta ne saattavat tuoda lisäkuormitusta opiskelijalle.
Pienilläkin muutoksilla ja uudenlaisilla toimintatavoilla voidaan helpottaa opiskelijan keskittymistä, vahvistaa hänen motivaatiotaan tai tukea vuorovaikutusta. On tärkeää suhtautua joustavasti ja avoimesti uudenlaisten toimintatapojen kokeiluun.
Nepsypiirteet voivat näkyä erityisesti seuraavilla osa-alueilla:
Keskittyminen ja tarkkaavaisuus
- Tarkkaavuuden ja keskittymisen säätelyn vaikeudet ovat yksi ADHD:n ydinoireista.
- Vaikeutena voi olla tarkkaavuuden suuntaaminen olennaisiin asioihin.
- Häiriöherkkyys tekee työskentelystä yleensä katkonaista ja lyhytjänteistä.
- Tavaroiden hukkaaminen ja tärkeidenkin asioiden unohtaminen on tyypillistä.
Toiminnanohjaus ja ajanhallinta
- Tehtäviin tarttuminen, aikataulujen hahmottaminen tai kokonaisuuksien suunnittelu voivat tuottaa vaikeuksia.
- Järjestelmällinen toiminnan suunnittelu, aloittaminen, toteutus ja loppuunsaattaminen on usein vaikeaa. Asioiden tekeminen voi keskeytyä.
- Virheiden huomaaminen ja korjaaminen voi olla vaikeaa.
- Toiminta saattaa olla impulsiivista ja tilanteeseen sopimatonta.
- Toiminta ja ajattelu voivat vaikuttaa jäykältä ja joustamattomalta.
- Tehtävät kasaantuvat helposti ja epäjärjestelmällisyys stressaa.
Vuorovaikutus ja tunteiden säätely
- Nepsypiirteinen voi kokea sosiaaliset tilanteet haastavina ja nopeasti väsyttävinä.
- Tämä voi näkyä esimerkiksi sosiaalisista tilanteista vetäytymisenä, joustamattomuutena vuorovaikutustilanteissa ja vaikeutena tunnistaa tai ilmaista omia tunteitaan.
- Vuorovaikutus voi olla myös impulsiivista, jolloin keskeyttäminen, päälle puhuminen tai vaikeus kuunnella toista korostuvat.
- Tunteiden säätelyn haasteet voivat näkyä nopeina mielialan vaihteluina, turhautumisena tai räjähtävänä reagointina arjen vastoinkäymisiin.
Aistien kuormittuminen
- Nepsypiirteisellä opiskelijalla aistikuormitus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirkkaat valot, kovat äänet tai vilkkaat paikat tuntuvat epämiellyttäviltä ja uuvuttavilta.
- Aistikuormitus vaikeuttaa usein keskittymistä ja oppimista.
Vinkit opiskelijan tukemiseen:
Nepsypiirteinen opiskelija voi tarvita opinnoissaan tavallista enemmän selkeyttä, rauhallista ohjausta ja joustavuutta. Kun arjen toimintatavat ja oppimisympäristö tukevat opiskelijan vahvuuksia ja yksilöllisiä tarpeita, oppiminen ja osallisuus vahvistuvat. Pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys.
Selkeys tukee keskittymistä ja toimintakykyä
- Selkeä, toistuva päivärytmi tukee toimintakykyä.
- Aikataulut, ohjeet ja tavoitteet on hyvä sanoittaa selkeästi ja esittää myös visuaalisesti mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi taululle.
- Toisto ja konkreettiset esimerkit auttavat opiskelijaa suuntaamaan tarkkaavaisuutensa haluttuun asiaan.
Tuki auttaa toiminnanohjauksessa
- Tehtävät kannattaa pilkkoa selkeisiin, pieniin osiin.
- Ohjeet on hyvä antaa yksi vaihe kerrallaan tai jättää vaiheistettu ohje opiskelijalle näkyviin.
- Toiminta kannattaa jakaa tarpeeksi lyhyihin tuokioihin.
- Auta opiskelijaa projektimaisten tehtävien aikatauluttamisessa ja työvaiheiden suunnittelussa. Tämä auttaa opiskelijaa pysymään paremmin työn äärellä ja vähentää kuormitusta.
- Anna tarvittaessa lisäaikaa tehtäville tai kokeen tekemiseen.
Ennakoitavuus vähentää kuormitusta
- Melu, kiire, huono valmistautuminen ja yllätykset aiheuttavat stressiä.
- Mahdolliset muutokset päivärytmiin kannattaa ennakoida huolellisesti ja ohjata opiskelijaa asettamaan niistä muistutus esimerkiksi puhelimen kalenteriin.
Rauhallinen ja kannustava ilmapiiri auttaa oppimaan
- Anna välitöntä positiivista palautetta onnistumisista ja kannusta yrittämään.
- Anna huomiota toivotusta käytöksestä, niin se vahvistuu. Esimerkiksi hymy ja katsekontakti tai peukun näyttäminen voivat olla hyviä keinoja.
- Vältä kiireen ja paineen tunnetta.
- Rohkaise opiskelijaa osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin ja selitä tarvittaessa, mitä häneltä odotetaan eri tilanteissa. Kerro esimerkiksi, jos opiskelijan tulee valmistautua esittelemään itsensä muiden edessä.
Yksilölliset tavat oppia kannattaa tunnistaa
- Kaikkia opiskelijoita auttaa eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa. Osa oppii parhaiten käytännössä tekemällä tuntoaistiaan hyödyntäen, osa ymmärtää opiskeltavan asian visuaalisen tuen avulla (kuvat, kaaviot, värit, sommittelu), osa pystyy palauttamaan muistista asioita, jotka on kuullut kerrottavan tai luettavan ja suurin osa muistaa hyvin asian, joka on herättänyt tunteita.
- Nepsypiirteisellä voi olla jokin aistiherkkyys, joka rajoittaa tiettyä oppimistapaa. Tällöin on hyvä tarjota vaihtoehtoja.
- Joillakin opiskelijoilla saattaa ilmetä työskennellessään tarvetta pitää ääntä tai esimerkiksi hypistellä tai pureskella työvälineitä.
- Opiskelija motivoituu parhaiten, kun hän löytää merkityksen oppimiselleen ja pääsee esimerkiksi vaikuttamaan oppimistehtävän aiheen valintaan ja näin hyödyntämään vahvuuksiaan.
Aistiherkkyyksien huomioiminen helpottaa
- Ympäristöstä on hyvä karsia ylimääräiset ärsykkeet mahdollisuuksien mukaan.
- Opiskelija voi hyötyä apukeinoista, kuten vastamelukuulokkeet, korvatulpat ja himmennetyt valot.
- Yleensä tilanteen tutuksi tuleminen ja opiskelijan hallinnan tunne tilanteesta lisäävät aistimusten sietokykyä vähitellen.
- Nepsypiirteisen pakottaminen sietokynnyksen ylittävään tilanteeseen voi pahentaa tilannetta entisestään.
Ympäristön muokkaus auttaa keskittymisessä
- Opiskelutilasta kannattaa poistaa mahdollisuuksien mukaan häiritsevät ärsykkeet, kuten vilkkuvat valot, nitisevät ja pyörivät tuolit, epäolennaiset koristeet seinillä ja opiskelijan puhelin pöydällä.
- Lisää opiskelutilaan toimintakykyä tukevia keinoja, kuten ”Näin pääset alkuun” -ohjeita, nimikointeja lokeroihin ja kaappeihin sekä muistilistoja toiminnanohjauksen tueksi.
- Esimerkiksi seisomapöydän ääressä työskentely, piirtely tai sinitarran venyttely saattaa vähentää levottomuutta ja auttaa keskittymään.
Rauhoittumisen hetket ovat olennaisia
- Salli opiskelijalle taukoja työskentelyn lomassa.
- Etenkin iltapäivästä nepsypiirteisen hermosto on usein kuormittunut, jolloin kannattaa tarjota rauhoittumisvaihtoehtoja. Näitä voivat olla esimerkiksi erillinen työskentelytila, rauhoittavan musiikin kuuntelu tai sallittu liikehdintä. On hyvä huomioida, että kaikki rauhoittumistavat eivät sovi kaikille.
- Rentoutumis- tai mindfulnessharjoitus auttaa irtaantumaan kiireestä ja keskittymään nykyhetkeen.
Poikkeavat reaktiot voivat kertoa ylikuormituksesta
- Levottomuus, vetäytyminen tai haastava toiminta eivät ole tahallisia. Ne voivat olla merkkejä siitä, että opiskelija tarvitsee tukea.
- Opiskelija tietää usein itse parhaiten, mikä häntä auttaa. Hän ei kuitenkaan välttämättä pyydä apua.
Yhteistyö on tärkeää
- Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan, erityisopettajaan tai opiskelijahuollon asiantuntijoihin, jos huoli nepsypiirteisen opiskelijan jaksamisesta herää.
- Tee yhteistyötä työssäoppimisjakson ohjaajan kanssa hyvissä ajoin. Uusi ympäristö ja vieraat ihmiset työpaikalla saattavat jännittää, joten tukitoimet on tärkeää suunnitella myös työpaikkaohjaajan kanssa.
Katso myös
Milloin ja mistä apua?
Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
