Haastavatko nepsypiirteet opiskeluasi?
Tiivistelmä
- Nepsypiirteet voivat olla lieviä. Ne voivat myös kuormittaa arkea ja opiskelua päivittäin.
- Nepsypiirteet voivat mahdollistaa ainutlaatuisia tapoja ajatella, toimia ja oppia. Moni piirre on myös vahvuus.
- Vahvuuksien hyödyntäminen ja kuormituksen hallinta ovat opintojen sujumisen kannalta tärkeitä.
Neurokehitykselliset piirteet ovat synnynnäisiä ja usein perinnöllisiä ominaisuuksia. Niiden taustalla on aivojen tietynlainen tapa käsitellä ympäristöstä tulevaa tietoa ja reagoida siihen. Tämä vaikuttaa käyttäytymiseen sekä tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa.
Neurokehityksellisistä piirteistä käytetään tässä yleisluonteista lyhennelmää nepsypiirteet.
Nepsypiirteet ilmenevät yksilöllisinä tapoina havaita, ajatella, tuntea ja toimia arjessa. Jos piirteet ovat voimakkaita ja haittaavat pitkäaikaisesti selviämistä arjessa, voi taustalla olla neurokehityksellinen häiriö.
Vaikeuksia voi ilmetä ilman, että kyseessä on neurokehityksellinen häiriö. Monet kokevat ohimeneviä haasteita, kuten keskittymisvaikeuksia tai sosiaalisia haasteita.
Kuormittava elämäntilanne, univaje, epäterveelliset ruokailutottumukset, vähäinen liikunta, liiallinen ruutuaika tai jatkuva stressi voivat vaikeuttaa keskittymistä, arjen hallintaa ja tunteiden säätelyä.
Nepsypiirteisiin liittyy vahvuuksia ja haasteita
Arjessa, opinnoissa ja työelämässä nepsypiirteet voivat näkyä eri tavoin ja eri laajuisina. Sama piirre voi olla sekä vahvuus että haaste, riippuen ympäristöstä.
Oman hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää tunnistaa omat yksilölliset nepsypiirteet ja ymmärtää niiden vaikutus. Ennen kaikkea on tärkeää huomata mahdollinen tuen tarve, jotta piirteet eivät turhaan rajoita toimintaa ja mahdollisuuksia.
Esimerkiksi aistiherkkyys voi aiheuttaa sen, että hälyisässä ja liian kirkkaassa opiskelutilassa on vaikeaa keskittyä. Keskittyminen voi kuitenkin sujua hyvin pienessä ja rauhallisessa työtilassa.
Miten haasteet voivat näkyä opiskelussa ja työssäoppimisessa?
Nepsypiirteet eivät ole este oppimiselle tai työssäoppimiselle. Nepsypiirteistä voi olla myös hyötyä sekä opiskelussa että työelämässä.
Voit suhtautua itseesi myötätuntoisemmin, kun hyväksyt omat ominaisuutesi. Pienilläkin arjen muutoksilla ja uudenlaisilla toimintatavoilla voi helpottaa keskittymistä, vahvistaa opiskelumotivaatiota tai tukea vuorovaikutusta. Pyri suhtautumaan joustavasti ja avoimesti uudenlaisten toimintatapojen kokeiluun.
Nepsypiirteet voivat näkyä erityisesti seuraavilla osa-alueilla:
Keskittyminen ja tarkkaavaisuus
- Tarkkaavuuden ja keskittymisen säätelyn vaikeudet ovat yksi ADHD:n ydinoireista.
- Vaikeutena voi olla tarkkaavuuden suuntaaminen olennaisiin asioihin.
- Häiriöherkkyys tekee työskentelystä yleensä katkonaista ja lyhytjänteistä.
- Tavaroiden hukkaaminen ja tärkeidenkin asioiden unohtaminen on tyypillistä.
Toiminnanohjaus ja ajanhallinta
- Tehtäviin tarttuminen, aikataulujen hahmottaminen tai kokonaisuuksien suunnittelu voivat tuottaa vaikeuksia.
- Järjestelmällinen toiminnan suunnittelu, aloittaminen, toteutus ja loppuunsaattaminen on usein vaikeaa. Asioiden tekeminen voi keskeytyä.
- Virheiden huomaaminen ja korjaaminen voi olla vaikeaa.
- Toiminta saattaa olla impulsiivista, ja sen järkevyyden arviointi vaikeaa.
- Toiminta ja ajattelu voivat olla joustamattomia.
- Opiskelutehtävät kasaantuvat helposti, epäjärjestelmällisyys stressaa ja opinnot voivat pitkittyä tai keskeytyä.
Vuorovaikutus ja tunteiden säätely
- Nepsypiirteinen henkilö voi kokea sosiaaliset tilanteet haastavina ja nopeasti väsyttävinä. Tämä voi näkyä esimerkiksi sosiaalisista tilanteista vetäytymisenä, joustamattomuutena vuorovaikutustilanteissa ja vaikeutena tunnistaa tai ilmaista omia tunteita.
- Vuorovaikutus voi olla myös impulsiivista, jolloin keskeyttäminen, päälle puhuminen tai vaikeus kuunnella toista korostuvat.
- Tunteiden säätelyn haasteet voivat näkyä nopeina mielialan vaihteluina, turhautumisena tai räjähtävänä reagointina arjen vastoinkäymisiin.
Aistien kuormittuminen
- Aistien kuormittuminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirkkaat valot, kovat äänet tai vilkkaat paikat tuntuvat epämiellyttäviltä ja uuvuttavilta.
- Aistikuormitus vaikeuttaa usein keskittymistä ja oppimista.
Vinkit opiskelijalle
Opiskeluarki ja työssäoppimisjakso tukevat hyvin säännöllistä päivärytmiä. Rutiinit on hyvä muistaa kaikessa tekemisessä. Ne auttavat keskittymään ja lisäävät hallinnantunnetta.
Hyvinvointi
Pidä huolta itsestäsi joka päivä. Hyvä olo syntyy perusasioista:
Riittävä uni, säännöllinen syöminen, liikkuminen ja tauot ruudulta parantavat keskittymis- ja oppimiskykyä.
Kiinnitä huomiota sähköisen median käyttöösi. Pidä digilaitteiden ja sosiaalisen median käyttö, television katsominen ja videopelien pelaaminen tasapainossa niin, että ne eivät vie kaikkea aikaasi ja energiaasi.
Tunnista jaksamisesi rajat. Tee asioita, joista pidät ja jotka auttavat sinua jaksamaan. Jos jokin tuntuu liian raskaalta tai pelottavalta, kerro siitä rohkeasti turvalliselle aikuiselle.
Pidä kiinni rutiineista. Säännöllinen päivärytmi sujuvoittaa arkea. Yritä nukkua ja syödä suunnilleen samaan aikaan joka päivä.
Muista pitää taukoja. Jos opiskelutehtävät tai arki tuntuvat raskailta, hengitä syvään ja pidä tauko. Muista, että palautuminen on tärkeä osa jaksamista ja mielen hyvinvointia.
Ota välillä omaa rauhaa. Jos ryhmässä oleminen väsyttää, yksin rauhoittuminen voi auttaa jaksamaan paremmin niin opiskelussa kuin arjessakin. Hae itsellesi sopiva tasapaino kiireen ja rauhoittumisen välillä.
Opi tunnistamaan ja hyödyntämään herkkyyttäsi. Jos äänet, valot tai kosketus tuntuvat liialta, kokeile korvatulppia tai muita aisteja suojaavia keinoja. Näin voit välttää ylikuormitusta ja keskittyä paremmin. Herkkyys voi olla vahvuus ja auttaa sinua huomaamaan pieniäkin yksityiskohtia.
Aistien apuvälineet -harjoituksen avulla voit tunnistaa itsellesi sopivia apukeinoja.
Opettele huomaamaan ja nimeämään tunteita. Tunteet kuuluvat elämään. Jos tunne nousee voimakkaana, pysähdy hetkeksi. Huomaa, miten kehosi reagoi eri tunteisiin ja nimeä tunteet. Voit esimerkiksi hengittää syvään ja antaa tunteen vain olla. Ehkä huomaat pian, että vaikeatkin tunteet laimenevat ja vaihtuvat uusiin.
Harjoita itsemyötätuntoa ja mindfulnessia. Missä asiassa olet onnistunut tänään? Mistä olet kiitollinen juuri nyt? Yritä keskittyä nykyhetkeen menneiden miettimisen tai tulevan murehtimisen sijaan. Suhtaudu itseesi lempeästi ja ystävällisesti. Kiinnitä huomiota onnistumisiin ja positiivisiin asioihin ympärilläsi.
Opiskelu
Ennakointi auttaa vähentämään stressiä. Suunnittele etukäteen ja kirjoita ylös tulevat tehtävät sekä aikarajat. Kun tiedät, mitä seuraavaksi tapahtuu, arki tuntuu sujuvammalta ja vähemmän kuormittavalta. Hyödynnä kalenteria tai muistilappuja suunnittelun tukena.
Ajanhallinta on taito, jota voi harjoitella. Pilko suuret tehtävät pienempiin osatehtäviin ja jaa niiden tekeminen eri päiville. Voit käyttää esimerkiksi puhelimesi ajastinta tauottamaan työskentelyä.
Keskittyminen on helpompaa, kun teet yhden asian kerrallaan. Opiskellessa ja arjessa on hyvä pitää taukoja ja vaihtaa välillä tekemistä. Tämä auttaa mieltä pysymään virkeänä.
Keskittymiseen auttaa, kun minimoi häiriötekijät. Kun haluat keskittyä opiskeluun, sulje sosiaalinen media ja poista häiritsevät laitteet sekä tavarat näköpiiristäsi. Säädä valot ja äänet niin, että aistisi eivät kuormitu niistä.
Motivaatio vaihtelee kaikilla. Tekeminen herättää usein motivaation – aloita helpoilla tehtävillä. Sopivan pienet tavoitteet ja niiden saavuttaminen auttavat pääsemään eteenpäin.
Opiskelutapoja on monia. Miten sinä opit parhaiten? Ota selvää, mikä opiskelutyyli sopii sinulle ja missä olet hyvä. Kaikki oppivat eri tavalla, ja siksi on tärkeää löytää juuri sinulle toimivat oppimistavat.
Jokaisella on vahvuuksia. Vahvuuksia hyödyntämällä itsetuntosi vahvistuu ja opiskelu on mielekästä sekä sujuvaa.
Yhteisöllisyys
Varaa aikaa ystäville ja perheelle. Hyvät sosiaaliset suhteet tukevat mielen hyvinvointia. Jo lyhyt keskustelu ja yhdessäolo voivat tuoda voimaa ja tukea arjessa.
Älä jää yksin – apua voi aina pyytää. Jos opiskelussa tai arjessa tulee vaikeuksia, voit jutella opettajan, ohjaajan, kuraattorin tai perheen kanssa. Aina ei tarvitse selvitä itse.
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Katso video
Seuraavalla videolla (1:00) nuorisopsykiatrian erikoislääkäri kertoo, miksi lepo ja muut mielekkäät aktiviteetit ovat tarpeellista vastapainoa puhelimella vietetylle ajalle.
Videolla (1:31) nuorisopsykiatrian erikoislääkäri kertoo, miten esimerkiksi univaje, stressi ja suorituspaineet voivat heikentää keskittymistä. Pohdi, vaikuttavatko nämä asiat myös omalla kohdallasi.
Keskittymisvaikeuksien kanssa voi elää normaalia, hyvää elämää. Seuraavalla videolla (1:52) keskittymisvaikeuksia kokevat nuoret kannustavat puhumaan vaikeuksista avoimesti ja tähtäämään kohti omia unelmia.
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
