Perustietoa ADHD:stä

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder) on kehityksellinen häiriö. ADHD:tä esiintyy noin 4–7 %:lla lapsista ja nuorista sekä 2–3 %:lla aikuisista.

Miten ADHD ilmenee?

ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaavuuden vaikeudet, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. 

Nämä oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Jos oireet esiintyvät erikseen, ne voivat painottua enemmän joko tarkkaavuuden vaikeuksiin tai ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen. 

ADHD:n esiintymismuodot 

ADHD voidaan jakaa kolmeen esiintymismuotoon sen mukaan, minkälaisia oireita tunnistetaan eniten: 

1. pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto (entinen ADD) 
2. pääasiassa yliaktiivis-impulsiivinen esiintymismuoto 
3. yhdistetty muoto, jossa on vaikeuksia kummallakin näistä oirealueista 

Liitännäisoireet 

ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyy usein myös kehityksellisiä oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta. Tavallisia ovat myös muut psykiatriset sairaudet, kuten ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. 

Muita liitännäisoireita ovat esimerkiksi nykimisoireet, unihäiriöt, kastelu, ylipaino ja päihderiippuvuus. 

Oireiden esiintyminen 

ADHD:n oireille on tyypillistä, että ne ovat jatkuvia ja näkyvät jo ennen kouluikää. 

Toisinaan oireet lieventyvät iän myötä. Ne voivat myös jatkua aikuisuuteen ja vaikeuttaa elämää voimakkaasti.  

Häiriö on yleisempi pojilla ja miehillä. Tämä voi johtua siitä, että poikien ADHD:n oireet tunnistetaan usein helpommin. 

Millaista ADHD-oireilu on? 

Toiminnan ohjaamisen vaikeudet 

ADHD:hen liittyy tavallisesti vaikeuksia oman toiminnan ohjaamisessa, tarkkaavuuden säätelyssä sekä muistamisessa. 

Toiminnanohjauksen vaikeuksia ilmenee erityisesti suunnitteluun, toimeenpanoon, toteuttamiseen, tulosten seuraamiseen ja häiritsevien ärsykkeiden torjumiseen liittyen. 

Myös huono ajanhallinta ja moneen asiaan ryhtyminen samanaikaisesti ovat tyypillisiä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyviä piirteitä. 

Tarkkaavuuden vaikeudet 

Tarkkaavuuden vaikeudet näkyvät huonona keskittymiskykynä tai jatkuvana unohteluna. Tavallista on myös vaikeus kuunnella toisia tai vastaanottaa ohjeita. 

Henkilö häiriintyy herkästi ulkopuolelta tulevista ärsykkeistä. Tällöin huomio herpaantuu käsillä olevasta asiasta muualle. 

Osalla on taipumusta vaipua syvälle omiin ajatuksiin ja haaveisiin. Tavallista on myös taipumus keskittyä niin syvästi tekemiseen, ettei huomaa lainkaan, mitä ympärillä tapahtuu. 

Keskittymisongelmien takia oppiminen vaikeutuu. Henkilö saattaa alisuoriutua opinnoissa ja työssä. 

Yliaktiivisuus 

Yliaktiivisuus ilmenee motorisena levottomuutena. Henkilö saattaa heilutella jalkojaan ja käsiään hermostuneesti sekä olla koko ajan liikkeessä. 

Hän voi tuntea itsensä jatkuvasti levottomaksi. Hän ei kykene istumaan kauaa paikoillaan. 

Impulsiivisuus 

Impulsiivisuuden myötä henkilön on vaikea hillitä omia sisäisiä yllykkeitään. Mielenkiinto siirtyy nopeasti aiheesta toiseen. Joskus henkilö saattaa toimia ensin ja ajatella vasta sitten. 

Henkilön saattaa myös olla vaikeaa odottaa omaa vuoroaan. Hän saattaa esimerkiksi puhua toisten päälle. 

Mikä altistaa ADHD:lle? 

ADHD aiheutuu perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perinnölliset tekijät selittävät noin 60–90 prosenttia alttiudesta saada ADHD. 

Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa 

• pieni syntymäpaino 
• synnytykseen liittyvät tekijät 
• keskushermoston poikkeavuudet 
• äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö tai tupakointi 

Mikä auttaa arjessa? 

ADHD vaikuttaa arkeen monin eri tavoin. 

Arkea voi helpottaa esimerkiksi 

• selkeä ja samankaltaisena toistuva päivärytmi 
• tulevien tapahtumien läpikäynti etukäteen 
• tapahtumien jäsentämisen apuna käytettävät kuvat ja listat  
• tehtävien pilkkominen pienempiin osiin ja keskittyminen niistä yhteen kerrallaan 
• hyvä ja riittävä yöuni, säännöllinen ruokailu ja päivittäinen liikunta

Omahoito-ohjelmat

Keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmissa on tietoa keskittymisvaikeuksista sekä keinoja parempaan arjen- ja elämänhallintaan.

Keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmat soveltuvat silloin, kun halutaan lievittää 

• kehityksellisiä keskittymisvaikeuksia, kuten ADHD-oireistoa 
• tilapäisempiä, muista syistä johtuvia keskittymishaasteita

ADHD:n hoito 

Hoitosuunnitelma rakennetaan yksilöllisesti. Ohjaus, opastus ja eri terapiat voivat olla tarpeen oireiden hallitsemisessa. 

Usein lapset tarvitsevat myös tukitoimia sekä erityisopetusta päiväkodin arjen ja koulunkäynnin tukemiseksi. 

Lääkitys auttaa sekä lapsia että aikuisia vaikeimpien oireiden hoidossa.