Perustietoa ADHD:stä
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on kehityksellinen häiriö.
ADHD:n tausta
ADHD aiheutuu perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perinnölliset tekijät selittävät noin 60–90 prosenttia alttiudesta saada ADHD.
Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa
- pieni syntymäpaino
- synnytykseen liittyvät tekijät
- keskushermoston poikkeavuudet
- äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö tai tupakointi
ADHD:n oireet
ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaavuuden vaikeudet, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Jos oireet esiintyvät erikseen, ne voivat painottua enemmän joko tarkkaavuuden vaikeuksien tai ylivilkkauden ja impulsiivisuuden puolelle.
ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyy usein myös kehityksellisiä oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta sekä muita psykiatrisia sairauksia, kuten ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta.
Muita liitännäisoireita ovat esimerkiksi nykimisoireet, unihäiriöt, kastelu, ylipaino ja päihderiippuvuuden kehittyminen.
Oireet lieventyvät toisinaan iän myötä, mutta ne voivat jatkua ja vaikeuttaa elämää vahvasti myös aikuisuudessa. Oireille on tyypillistä, että ne ovat jatkuvia ja näkyvät jo ennen kouluikää. Häiriö on yleisempi pojilla ja miehillä.
Toiminnan ohjaamisen vaikeudet
ADHD:hen liittyy tavallisesti vaikeuksia oman toiminnan ohjaamisessa, tarkkaavuuden säätelyssä sekä muistamisessa.
Toiminnanohjauksen vaikeuksia ilmenee erityisesti suunnitteluun, toimeenpanoon, toteuttamiseen, tulosten seuraamiseen ja häiritsevien ärsykkeiden torjumiseen liittyen.
Myös huono ajanhallinta ja moneen asiaan ryhtyminen samanaikaisesti ovat tyypillisiä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyviä piirteitä.
Tarkkaavuuden vaikeudet
Tarkkaavuuden vaikeudet näkyvät huonona keskittymiskykynä, jatkuvana unohteluna tai vaikeutena kuunnella toisia tai vastaanottaa ohjeita.
Henkilö häiriintyy herkästi ulkopuolelta tulevista ärsykkeistä ja huomio herpaantuu käsillä olevasta asiasta muualle.
Osalla on taipumusta vaipua syvälle omiin ajatuksiin ja haaveisiin tai keskittyä niin syvästi tekemiseen, ettei huomaa lainkaan mitä ympärillä tapahtuu.
Keskittymisongelmien takia oppiminen vaikeutuu ja henkilö saattaa alisuoriutua opinnoissa ja työssä.
Yliaktiivisuus
Yliaktiivisuus ilmenee motorisena levottomuutena. Henkilö saattaa heilutella jalkojaan ja käsiään hermostuneesti ja olla koko ajan liikkeessä.
Hän voi tuntea itsensä jatkuvasti levottomaksi eikä kykene istumaan kauan paikoillaan.
Impulsiivisuus
Impulsiivisuuden myötä henkilön on vaikea hillitä omia sisäisiä impulssejaan. Mielenkiinnon kohteet siirtyvät nopeasti aiheesta toiseen. Joskus henkilö saattaa toimia ensin ja ajatella vasta sitten.
Henkilön saattaa myös olla vaikeaa odottaa omaa vuoroaan. Hän saattaa esimerkiksi puhua toisten päälle.
Mikä auttaa arjessa?
ADHD vaikuttaa arkeen monin eri tavoin. Voit helpottaa arkea esimerkiksi näillä konsteilla:
- Suunnittele selkeä ja samankaltaisena toistuva päivärytmi.
- Käy tulevia tapahtumia läpi jo etukäteen.
- Käytä kuvia ja listoja tapahtumien jäsentämisen apuna. Hyviä kuvia löytyy esimerkiksi Papunetistä.
- Pilko tehtävä pienempiin osiin, joihin voi keskittyä yksi kerrallaan.
- Hyvä ja riittävä yöuni, säännöllinen ruokailu ja päivittäinen liikunta helpottavat keskittymistä.
ADHD:n hoito
Hoitosuunnitelma rakennetaan yksilöllisesti. Ohjaus, opastus ja eri terapiat voivat olla tarpeen oireiden hallitsemisessa.
Usein lapset tarvitsevat myös tukitoimia sekä erityisopetusta päiväkodin ja koulunkäynnin avuksi.
Lääkitys auttaa sekä lapsia että aikuisia vaikeimpien oireiden hoidossa.
ADD
ADD (attention deficit disorder) on ADHD:n alaryhmä, jossa oireet painottuvat keskittymisen ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmiin.
Yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta ei esiinnyt lainkaan tai sitä esiintyy vain vähäisissä määrin. ADD:hen liittyy usein lisäksi vaikeuksia oman toiminnan ohjaamisessa.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapia
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.