Oppimisvaikeuksia – Miten tukea opiskelijaa?

Oppimisvaikeuksia on monenlaisia

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan oppimiskykyyn vaikuttavia ongelmia. Ne ilmenevät hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena.

Oppimisvaikeuksia ovat lukemisen erityisvaikeus (dysleksia), laskemiskyvyn erityisvaikeus (dyskalkulia) ja kirjoittamisen erityisvaikeus. Oppimista voivat vaikeuttaa myös tarkkaavuuden, hahmottamisen, puheen ja kielenkehityksen häiriöt sekä motoristen toimintojen kehitykselliset häiriöt.

Oppimisvaikeudet eivät ole usein sidoksissa henkilön älykkyyteen tai selity riittämättömällä tai muuten puutteellisella opetuksella, vaan ne johtuvat aivojen erilaisesta kyvystä käsitellä tietoa.

Oppimisvaikeuksia voidaan luokitella kapea- ja laaja-alaisiin. Kapea-alainen oppimisvaikeus vaikuttaa vain yhteen oppimisen alueeseen, esimerkiksi lukemiseen. Samalla henkilöllä voi olla useampi kapea-alainen oppimisvaikeus.

Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa taas yleinen oppimisen kyky ja päättelysuoriutuminen ovat keskimääräistä matalampia. Silloin vaikeuksia saattaa olla monenlaisissa oppimisen taidoissa, tarkkaavuuden säätelyssä, motorisissa taidoissa ja tiedon käsittelyssä.

Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla erilaisia syitä

Oppimisvaikeudet voivat olla synnynnäisiä tai ne voivat kehittyä tai tulla näkyviin vasta myöhemmin.

Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla esimerkiksi aivojen rakenteelliset erityispiirteet tai keskushermoston poikkeava toiminta ja muut kehitykselliset syyt. Tällöin puhutaan kehityksellisistä oppimisvaikeuksista. Ne ovat usein perinnöllisiä ja pysyviä.

Myös neurologiaan tai hermostoon liittyvä sairaus, kuten aivoverenkierronhäiriö tai vaurio, kuten aivovamma, voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia.

Mielenterveyden häiriöt, ympäristötekijät tai elämänhallinnan ongelmat voivat kuormittaa opiskelijaa ja vaikuttaa oppimiseen esimerkiksi heikentämällä tarkkaavuutta ja muistia.

Oppimisen ongelmien taustalla olevia syitä sekä niiden päällekkäisyyksiä ja välisiä suhteita on joskus vaikea erottaa.

Miten erilaiset oppimisvaikeudet voivat näkyä opiskelijan elämässä?

Kapea-alaiset oppimisvaikeudet

Lukivaikeus voi hidastaa lukunopeutta ja heikentää luetun ymmärtämistä. Kirjoittaminen voi olla työlästä, virhealtista ja hidasta, mikä vaikuttaa esimerkiksi esseiden tai muistiinpanojen tekemiseen.

Matematiikan oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa peruslaskutoimituksia, matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja ongelmanratkaisua. Vaikeudet voivat näkyä myös ajan hahmottamisessa tai tilan ja määrän arvioinnissa.

Hahmottamisen vaikeus voi vaikuttaa niihin taitoihin, jotka liittyvät kolmiulotteisessa todellisuudessa elämiseen, muun muassa yksilön kykyyn käsitellä ja muokata informaatiota mielessä sekä luoda mielikuvia. Esimerkiksi karttojen, kaavioiden tai geometristen kuvioiden tulkitseminen sekä suunnistaminen voivat olla vaikeaa.

Muistamisen ongelmat voivat vaikeuttaa opiskelemista aikataulussa, monivaiheisten tehtävien suorittamista tai ohjeiden ja opitun materiaalin muistamista.

Mikäli oppimisvaikeuksia ei huomioida, toistuvat epäonnistumisen kokemukset voivat heikentää opiskelijan motivaatiota ja uskoa omiin kykyihin. Opiskelija saattaa vältellä tilanteita, joissa vaikeudet korostuvat, mikä voi johtaa oppimisen kaventumiseen.

Tukiopetus ja oppimisen ohjaus voivat auttaa kehittämään sekä itsetuntoa, motivaatiota että uusia oppimisen menetelmiä. Erityisjärjestelyt, kuten lisäaika kokeissa, selkokieliset ohjeet tai teknologian käyttö (esim. puheentunnistus tai lukulaitteet), voivat auttaa opiskelijaa suoriutumaan tehtävistä.

Kielelliset vaikeudet

Kielelliset vaikeudet hankaloittavat kielellistä viestintää toisten kanssa. Tämä saattaa

• vaikeuttaa puheen ymmärtämistä ja sanojen hakemista muistista, mikä voi aiheuttaa epävarmuutta kommunikointitilanteissa
• vähentää suuntautumista ulospäin ja innokkuutta solmia sosiaalisia suhteita, mistä voi aiheutua yksinäisyyden kokemuksia
• johtaa helposti väärinymmärryksiin ja turhautumiseen puutteellisen itseilmaisun takia.

Kielelliset vaikeudet voivat hankaloittaa sisäistä puhetta ja näin ollen tunteiden säätelyä ja käsittelyä. Tämän takia esimerkiksi

• tunteiden hillitseminen voi olla vaikeaa silloin, kun kohtaa pettymyksen
• aggressiivisuus ja käyttäytymisen haasteet saattavat lisääntyä.

Ei-kielelliset vaikeudet (hahmottamisen ja motoriikan vaikeudet)

Ei-kielellisiin vaikeuksiin liittyy heikompia taitoja sosiaalisessa havainnoinnissa, arvioinnissa ja näönvaraisessa päättelyssä. Nämä voivat näyttäytyä muun muassa sosiaalisena keinottomuutena, heikkona näkömuistina ja motoriikan vaikeuksina.

Masennusta ja ahdistuneisuutta voi esiintyä tavanomaista useammin.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa (monimuotoinen kehityshäiriö) oppimisen ongelmat esiintyvät monilla elämänalueilla. Vaikeuksia esiintyy koulu- ja työsuoriutumisen lisäksi usein myös päättelytaidoissa, abstraktissa ajattelussa, itsenäisessä elämänhallinnassa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Nuori saattaa tarvita tukea

• opintojen mukauttamiseen
• itsetunnon vahvistamiseen, jotta kokemus elämän eri osa-alueilla pärjäämisestä vahvistuu
• tunne-elämänsä ja käyttäytymisensä säätelyyn pidempään kuin ikätoverinsa
• itsenäisen asumisen ja oman toimeentulon suunnitteluun ja järjestämiseen
• sosiaalisiin tilanteisiin ja mahdollisten ristiriitatilanteiden selvittelyyn
• mielenterveyden oireisiin ja häiriöihin.

Oppimisvaikeuksia ja mielen hyvinvoinnin haasteita esiintyy usein rinnakkain

Erilaiset oppimisvaikeudet lisäävät usein opiskeluun käytettyä aikaa ja vaivaa, jolloin arki voi muuttua kuormittavaksi. Oppimisvaikeuksien tasapainottaminen muilla taidoilla ja mahdollinen piilottelu voivat aiheuttaa stressiä ja altistaa uupumiselle.

Oppimisvaikeus saattaa aiheuttaa toistuvia epäonnistumisen kokemuksia. Tämä voi johtaa arvottomuuden- ja häpeäntunteisiin sekä heikentää itsetuntoa, etenkin silloin, jos vaikeuksien syytä ei ole tunnistettu.

Pitkään jatkuneeseen masennukseen tai ahdistukseen liittyy monilla muisti- ja keskittymisvaikeuksia sekä tiedonkäsittelyn hitautta.

Joskus sama aivotoimintoihin vaikuttava sairaus tai häiriö, kuten autismikirjon häiriö, aiheuttaa ongelmia sekä tiedonkäsittelyyn että mielen hyvinvointiin.

Seuraavassa videossa (4:47) neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari kertoo, millaisia vaikutuksia kielellisillä, ei-kielellisillä ja laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla voi olla mielen hyvinvointiin.

Katso videolta (2:43), kun kokemusnäkökulman edustajat kertovat, miten lukivaikeus on vaikuttanut mielen hyvinvointiin ja itsetuntoon.

Mikä tukee mielen hyvinvointia, kun oppimisvaikeudet hankaloittavat opiskelua?

Oppimisvaikeuden varhainen tunnistaminen ja opiskelijan tietoisuus oppimisvaikeuksien vaikutuksesta omaan oppimiseensa on tärkeää, jotta nuori ymmärtää, ettei oppimisvaikeus tarkoita kyvyttömyyttä oppia.

Tarvitaan yksilöllisempiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi muistilistoja tai kuunneltavia oppimateriaaleja, jos työmuisti on kapeutunut tai lukemisen vaikeus hidastaa lukemista huomattavasti.

Toimivat tukitoimet vahvistavat opiskelijan minä-pystyvyyden tunnetta oppimisvaikeuksista huolimatta. Tämä lisää opiskelijan luottamusta omiin kykyihinsä suoriutua opinnoista.

Kun oppimisen haasteet otetaan huomioon ja opiskelun kuormitus rajataan kohtuulliseksi, jää nuorelle jaksamista mielihyvää tuottavaan vapaa-ajan viettoon ja itseä kiinnostaviin harrastuksiin.

Katso myös