Opiskelija, onko sinulla oppimisvaikeuksia?
Tiivistelmä
- Oppimisvaikeuksia on monenlaisia ja ne voivat vaikuttaa elämään useilla eri tavoilla.
- Oppimisvaikeudet voivat näkyä myös tunteiden säätelyn haasteina ja hankaloittaa nuoren sosiaalista elämää sekä itsenäistymistä.
- Vaikeuksia oppia, ymmärtää ja muistaa sekä mielen hyvinvoinnin haasteita esiintyy usein samanaikaisesti.
- Toistuvat epäonnistumiset oppimisessa voivat heikentää itsetuntoa.
- Oppimisvaikeudet on tärkeä tunnistaa, jotta nuori saa oikeanlaista apua opiskeluihinsa.
Tältä sivulta löydät vinkkejä oppimisvaikeuksien huomioimiseen.
Oppimisvaikeuksia on monenlaisia
Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan oppimiskykyyn vaikuttavia ongelmia. Uusien taitojen oppiminen voi olla esimerkiksi hidasta. Oppimisvaikeus ei tarkoita kuitenkaan kyvyttömyyttä oppia. Oppimisvaikeuksia ovat lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudet. Oppimista voivat vaikeuttaa myös keskittymisen, hahmottamisen, puheen ja kielen kehitykseen sekä motoriikkaan liittyvät vaikeudet.
Oppimisvaikeudet johtuvat aivojen erilaisesta kyvystä käsitellä tietoa, eivätkä useinkaan liity henkilön älykkyyteen tai heikkoon opetuksen tasoon.
Oppimisvaikeuksia voidaan luokitella kapea- ja laaja-alaisiin. Kapea-alainen oppimisvaikeus vaikuttaa vain yhteen oppimisen alueeseen, esimerkiksi lukemiseen. Samalla henkilöllä voi olla useampi kapea-alainen oppimisvaikeus.
Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa taito oppia ja päätellä asioita on keskimääräistä matalampi. Silloin vaikeuksia saattaa olla oppimisen lisäksi keskittymisen ja huomiokyvyn säätelyssä, motorisissa taidoissa ja tiedon käsittelyssä.
Oppimisvaikeudet voivat olla synnynnäisiä tai ne voivat kehittyä tai tulla näkyviin vasta myöhemmin. Myös mielenterveyden häiriöt, ympäristötekijät tai elämänhallinnan ongelmat voivat vaikuttaa oppimiseen.
Miten oppimisvaikeudet näkyvät?
Kapea-alaiset oppimisvaikeudet
- Lukivaikeus voi hidastaa lukunopeutta ja heikentää luetun ymmärtämistä. Kirjoittaminen voi olla työlästä, virhealtista ja hidasta, mikä vaikuttaa esimerkiksi esseiden tai muistiinpanojen tekemiseen.
- Matematiikan oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa peruslaskutoimituksia, matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja ongelmanratkaisua. Vaikeudet voivat näkyä myös ajan hahmottamisessa tai tilan ja määrän arvioinnissa.
- Hahmottamisen vaikeus voi vaikuttaa niihin taitoihin, jotka liittyvät kolmiulotteisessa todellisuudessa elämiseen, muun muassa yksilön kykyyn käsitellä ja muokata tietoa mielessä sekä luoda mielikuvia. Esimerkiksi karttojen, kaavioiden tai geometristen kuvioiden tulkitseminen sekä suunnistaminen voi olla vaikeita.
- Muistamisen ongelmat voivat vaikeuttaa opiskelemista aikataulussa, monivaiheisten tehtävien suorittamista tai ohjeiden ja opitun materiaalin muistamista.
Mikäli oppimisvaikeuksia ei huomioida, toistuvat epäonnistumisen kokemukset voivat heikentää motivaatiota ja uskoa omiin kykyihin. Tällöin itselleen vaikeita asioita alkaa helposti välttelemään.
Tukiopetus ja oppimisen ohjaus voivat auttaa kehittämään uusia oppimismenetelmiä ja kohottamaan itsetuntoa ja motivaatiota. Erityisjärjestelyt, kuten lisäaika kokeissa, selkokieliset ohjeet tai teknologian käyttö (esim. puheentunnistus tai lukulaitteet), voivat auttaa suoriutumaan tehtävistä.
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa oppimisen ongelmat esiintyvät monilla . Vaikeuksia esiintyy koulu- ja työsuoriutumisen lisäksi usein myös päättelytaidoissa, abstraktissa ajattelussa, itsenäisessä elämänhallinnassa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tällöin tukea saatetaan tarvita
- opintojen suunnitteluun ja erilaisten oppimisen tukikeinojen miettimiseen ja opetteluun
- itsetunnon vahvistamiseen, jotta kokemus elämän eri osa-alueilla pärjäämisestä vahvistuu
- tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelyyn pidempään kuin ikätoverinsa
- itsenäisen asumisen ja oman toimeentulon suunnitteluun ja järjestämiseen
- sosiaalisiin tilanteisiin ja mahdollisten ristiriitatilanteiden selvittelyyn
- mielenterveyden oireisiin ja häiriöihin.
Oppimisvaikeuksia ja mielen hyvinvoinnin haasteita esiintyy usein samanaikaisesti
Erilaiset oppimisvaikeudet lisäävät usein opiskeluun käytettyä aikaa ja vaivaa, jolloin arki voi muuttua kuormittavaksi. Oppimisvaikeuksien mahdollinen piilottelu voi aiheuttaa stressiä ja altistaa uupumiselle.
Oppimisvaikeus saattaa aiheuttaa toistuvia epäonnistumisen kokemuksia. Tämä voi johtaa arvottomuuden- ja häpeäntunteisiin sekä heikentää itsetuntoa, etenkin silloin, jos vaikeuksien syytä ei ole tunnistettu.
Pitkään jatkuneeseen masennukseen tai ahdistukseen liittyy monilla muisti- ja keskittymisvaikeuksia sekä tiedonkäsittelyn hitautta.
Joskus sama sairaus tai häiriö, kuten autismikirjon häiriö, aiheuttaa ongelmia sekä tiedonkäsittelyyn että mielen hyvinvointiin.
On tärkeää, että oppimisvaikeus tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta toimivia tukikeinoja voidaan hyödyntää. Tukitoimet vahvistavat tunnetta siitä, että oppiminen on mahdollista oppimisvaikeuksista huolimatta. Tämä lisää luottamusta omiin kykyihin suoriutua opinnoista.
Seuraavassa videossa (4:47) neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari kertoo, millaisia vaikutuksia kielellisillä, ei- kielellisillä ja laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla voi olla mielen hyvinvointiin.
Katso videolta (2:43), kun kokemusnäkökulman edustajat kertovat, miten lukivaikeus on vaikuttanut mielen hyvinvointiin ja itsetuntoon.
Vinkit opiskelijalle
Opiskeluarki ja työssäoppimisjakso tukevat hyvin säännöllistä päivärytmiä. Rutiinit on hyvä muistaa kaikessa tekemisessä. Ne auttavat keskittymään ja lisäävät hallinnantunnetta.
Hyvinvointi
Pidä huolta itsestäsi joka päivä. Hyvä olo syntyy perusasioista:
Riittävä uni, säännöllinen syöminen, liikkuminen ja tauot ruudulta parantavat keskittymis- ja oppimiskykyä.
Kiinnitä huomiota sähköisen median käyttöösi. Pidä digilaitteiden ja sosiaalisen median käyttö, television katsominen ja videopelien pelaaminen tasapainossa niin, että ne eivät vie kaikkea aikaasi ja energiaasi.
Tunnista jaksamisesi rajat. Tee asioita, joista pidät ja jotka auttavat sinua jaksamaan. Jos jokin tuntuu liian raskaalta tai pelottavalta, kerro siitä rohkeasti turvalliselle aikuiselle.
Pidä kiinni rutiineista. Säännöllinen päivärytmi sujuvoittaa arkea. Yritä nukkua ja syödä suunnilleen samaan aikaan joka päivä.
Muista pitää taukoja. Jos opiskelutehtävät tai arki tuntuvat raskailta, hengitä syvään ja pidä tauko. Muista, että palautuminen on tärkeä osa jaksamista ja mielen hyvinvointia.
Ota välillä omaa rauhaa. Jos ryhmässä oleminen väsyttää, yksin rauhoittuminen voi auttaa jaksamaan paremmin niin opiskelussa kuin arjessakin. Hae itsellesi sopiva tasapaino kiireen ja rauhoittumisen välillä.
Opi tunnistamaan ja hyödyntämään herkkyyttäsi. Jos äänet, valot tai kosketus tuntuvat liialta, kokeile korvatulppia tai muita aisteja suojaavia keinoja. Näin voit välttää ylikuormitusta ja keskittyä paremmin. Herkkyys voi olla vahvuus ja auttaa sinua huomaamaan pieniäkin yksityiskohtia.
Aistien apuvälineet -harjoituksen avulla voit tunnistaa itsellesi sopivia apukeinoja.
Opettele huomaamaan ja nimeämään tunteita. Tunteet kuuluvat elämään. Jos tunne nousee voimakkaana, pysähdy hetkeksi. Huomaa, miten kehosi reagoi eri tunteisiin ja nimeä tunteet. Voit esimerkiksi hengittää syvään ja antaa tunteen vain olla. Ehkä huomaat pian, että vaikeatkin tunteet laimenevat ja vaihtuvat uusiin.
Harjoita itsemyötätuntoa ja mindfulnessia. Missä asiassa olet onnistunut tänään? Mistä olet kiitollinen juuri nyt? Yritä keskittyä nykyhetkeen menneiden miettimisen tai tulevan murehtimisen sijaan. Suhtaudu itseesi lempeästi ja ystävällisesti. Kiinnitä huomiota onnistumisiin ja positiivisiin asioihin ympärilläsi.
Opiskelu
Ennakointi auttaa vähentämään stressiä. Suunnittele etukäteen ja kirjoita ylös tulevat tehtävät sekä aikarajat. Kun tiedät, mitä seuraavaksi tapahtuu, arki tuntuu sujuvammalta ja vähemmän kuormittavalta. Hyödynnä kalenteria tai muistilappuja suunnittelun tukena.
Ajanhallinta on taito, jota voi harjoitella. Pilko suuret tehtävät pienempiin osatehtäviin ja jaa niiden tekeminen eri päiville. Voit käyttää esimerkiksi puhelimesi ajastinta tauottamaan työskentelyä.
Keskittyminen on helpompaa, kun teet yhden asian kerrallaan. Opiskellessa ja arjessa on hyvä pitää taukoja ja vaihtaa välillä tekemistä. Tämä auttaa mieltä pysymään virkeänä.
Keskittymiseen auttaa, kun minimoi häiriötekijät. Kun haluat keskittyä opiskeluun, sulje sosiaalinen media ja poista häiritsevät laitteet sekä tavarat näköpiiristäsi. Säädä valot ja äänet niin, että aistisi eivät kuormitu niistä.
Motivaatio vaihtelee kaikilla. Tekeminen herättää usein motivaation – aloita helpoilla tehtävillä. Sopivan pienet tavoitteet ja niiden saavuttaminen auttavat pääsemään eteenpäin.
Opiskelutapoja on monia. Miten sinä opit parhaiten? Ota selvää, mikä opiskelutyyli sopii sinulle ja missä olet hyvä. Kaikki oppivat eri tavalla, ja siksi on tärkeää löytää juuri sinulle toimivat oppimistavat.
Jokaisella on vahvuuksia. Vahvuuksia hyödyntämällä itsetuntosi vahvistuu ja opiskelu on mielekästä sekä sujuvaa.
Yhteisöllisyys
Varaa aikaa ystäville ja perheelle. Hyvät sosiaaliset suhteet tukevat mielen hyvinvointia. Jo lyhyt keskustelu ja yhdessäolo voivat tuoda voimaa ja tukea arjessa.
Älä jää yksin – apua voi aina pyytää. Jos opiskelussa tai arjessa tulee vaikeuksia, voit jutella opettajan, ohjaajan, kuraattorin tai perheen kanssa. Aina ei tarvitse selvitä itse.
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
