Opiskelijan elämänvaiheena itsenäistyminen
Itsenäistyminen on nuorelle tärkeä ja välillä myös ristiriitainen elämänvaihe. Nuori harjoittelee ottamaan vastuuta, tekee valintoja tulevaisuudestaan ja rakentaa omaa, myös ammatillista identiteettiään. Nuori tarvitsee aikuisilta tilaa harjoitella omien valintojen tekemistä ja vastuun ottamista.
Tiivistelmä
- Itsenäistyminen on merkityksellinen elämänvaihe.
- Itsenäistyminen tapahtuu omaan tahtiin.
- Itsenäistyminen voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin.
- Itsenäistymisen haasteet voivat vaikuttaa opiskeluun ja työssäoppimiseen.
Tältä sivulta löytyy vinkkejä itsenäistymisen haltuunottoon.
Yhteisöön kuuluminen ja kaverisuhteet ovat nuoruudessa erityisen tärkeitä. Ne tukevat itsenäistymistä, mutta voivat myös tuoda paineita. Tunteet vaihtelevat herkästi, ja nuori voi hakea itseään eri tavoin.
Nuoruus on paitsi mahdollisuus kasvuun ja itsensä löytämiseen, myös haavoittuva elämänvaihe. Mielen hyvinvoinnin haasteet, kuten univaikeudet, ahdistuneisuus tai masennusoireet, voivat nousta pintaan. Tällöin turvallisten aikuisten aito kiinnostus ja läsnäolo ovat nuorelle tärkeitä.
On hyvä tiedostaa, että itsenäistyminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi.
Osalla itsenäistyminen etenee tasaisesti, kun taas toiset tarvitsevat siihen enemmän aikaa ja tukea. Tämä on täysin normaalia.
Aivojen kehitys jatkuu vielä pitkään nuoruuden jälkeen. Taidot toiminnanohjauksessa, tunteiden säätelyssä ja valintojen seurausten ymmärtämisessä vahvistuvat kehityksen myötä. Tämä auttaa nuorta tekemään tärkeitä valintoja.
Jos itsenäistyminen on haastavaa, kannattaa nuorta muistuttaa itsenäistymisen hyvistä puolista, kuten siitä, että itsenäistymisen myötä omien asioiden hoitamisen ja kodista huolehtimisen mahdollisuus lisääntyy.
Itsenäistyvä nuori harjoittelee
- opiskelu- ja työelämässä pärjäämistä
- arjen hallintaa
- oman talouden ja asioiden hoitamisen hallintaa
- omillaan pärjäämistä
- sosiaalisten suhteiden hallintaa
- oman identiteetin rakentamista.
Itsenäistyminen ja tunteet
Itsenäistymisen vaiheeseen kuuluu erilaisia tunteita. Niiden kanssa eläminen on osa itsenäistymistä. Nuori ei aina tiedä, miten käsitellä esimerkiksi pelkoa tai jännitystä. Ajan myötä hän oppii tunnistamaan omia tunteitaan ja löytämään keinoja säädellä niitä.
Itsensä kuunteleminen, keskustelut läheisten ja turvallisten aikuisten kanssa sekä omien tuntemusten hyväksyminen auttavat nuorta selviytymään vaikeista hetkistä. Tämä prosessi on tärkeä osa kasvua, sillä se vahvistaa nuoren kykyä pärjätä itsenäisesti ja kohdata elämän haasteet rauhallisemmin ja itsevarmemmin.
Onnistumisen kokemukset vahvistavat
Kun nuori saa onnistumisen kokemuksia opinnoissa, työelämässä ja muussa arjessa, se vahvistaa nuoren itsetuntoa ja tukee mielen hyvinvointia. Tässä elämän vaiheessa nuori tarvitsee erityisesti kokemusta siitä, että hän kuuluu joukkoon ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Monelle nuorelle opiskelijalle uuteen kouluun siirtyminen tarkoittaa myös uuden paikan etsimistä yhteisössä. Tämä voi tuntua haastavalta, mutta on tärkeä osa itsenäistymistä. Nuoren on tärkeää löytää ympäriltään häntä tukevia ystävyyssuhteita ja luoda uusia kaverikontakteja, sillä ystävien tuki voi estää yksinäisyyttä ja vahvistaa itsetuntoa.
Itsenäistyvä nuori tarvitsee apua
Itsenäistyvän nuoren ei tarvitse pärjätä yksin. Ystävät, kaverit tai turvallinen aikuinen voivat auttaa nuorta jäsentämään ajatuksiaan ja löytämään keinoja selviytymiseen.
On tärkeää, että nuori tietää voivansa kääntyä toisten puoleen, kun jokin mietityttää tai tuntuu vaikealta. Tukea voi löytyä esimerkiksi omasta perheestä, ystävistä, oppilaitoksen henkilöstöstä, oppilashuollosta tai paikkakunnan nuorille suunnatuista palveluista.
Itsenäistyvän nuoren opiskelu ja työssäoppimisjaksot
Opiskelu ja työelämään siirtyminen ovat suuria askelia monelle itsenäistyvälle nuorelle. Moni nuori kokee ensimmäistä kertaa, että hänen täytyy tehdä tärkeitä päätöksiä oman tulevaisuutensa suhteen. Tässä vaiheessa nuori voi tuntea itsensä kokemattomaksi ja epävarmaksi, mutta samalla hän oppii tärkeitä elämänhallintataitoja.
- Opiskelu ja työssäoppimisjaksot vaativat nuorelta itsenäistä työskentelyä ja kykyä hallita aikatauluja ilman jatkuvaa ohjausta. Tämä voi tuntua haastavalta, sillä nuori saattaa olla tottumaton suunnittelemaan omia tehtäviään ja aikarajojaan.
- Uudenlaiset opiskelutekniikat, kuten itseohjautuva oppiminen ja kurinalaisuus, ovat tärkeitä taitoja, jotka kehittyvät ajan myötä.
- Monet nuoret muuttavat omilleen itsenäistyessään, mikä tuo mukanaan vastuuta niin arjen pyörittämisessä kuin talouden hoitamisessa.
- Vuokran maksaminen, laskujen hoitaminen ja ruoanlaitto ovat esimerkkejä itsenäisen elämän käytännön taidoista.
- Taloudellinen itsenäisyys voi myös vaikuttaa opiskeluun, sillä nuori voi joutua tekemään töitä opintojen ohessa. Tämä voi tuoda lisää paineita, mutta myös opettaa tärkeitä elämänhallintataitoja.
- Opiskeluvaiheessa solmitaan uusia ihmissuhteita, mutta samalla voidaan kohdata yksinäisyyttä tai koti-ikävää.
- Vapaa-ajan ja opiskelun tasapainottaminen voi olla haasteellista.
- Nuori saattaa kohdata epävarmuutta uusissa ympäristöissä.
- On tärkeää, että nuori saa tukea ympärillään olevilta aikuisilta ja vertaisiltaan, jotka voivat auttaa sopeutumisessa ja tukea ystävyyssuhteiden luomisessa.
- Ympärillä oleva yhteisö – kuten koulu, opiskeluryhmä tai työyhteisö – vaikuttaa paljon siihen, miltä nuoren arki tuntuu.
- On tärkeää, että opiskelija kokee kuuluvansa joukkoon.
- Ystävyyssuhteet ja avoin ilmapiiri helpottavat sopeutumista ja vahvistavat hyvinvointia.
- Nuoren täytyy tehdä opintoihin liittyviä itsenäisiä päätöksiä esimerkiksi kurssivalinnoissa ja suuntautumisvaihtoehdoissa.
- Epävarmuus omasta polusta voi aiheuttaa stressiä, mutta samalla nuori oppii, että valinnoilla on seurauksia ja niistä on kannettava vastuu. Tämä on tärkeä oppimisprosessi, joka auttaa nuorta kasvamaan ja kehittymään.
- Itsenäistyminen on henkisesti kuormittavaa, ja nuori saattaa kokea paineita suoriutua hyvin niin opinnoissa kuin muilla elämän osa-alueilla.
- Hyvinvointi, kuten riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikunta, ovat keskeisiä tekijöitä nuoren jaksamisen ja opiskelukyvyn ylläpitämisessä.
- Nuori tarvitsee tukea näiden tasapainottamisessa, jotta hän voi kehittää itseään ja säilyttää hyvinvointinsa.
Miten itsenäistymisen haasteet voivat ilmetä opiskelussa ja työelämässä?
Hyvinvoinnissa
- Stressaamisena.
- Väsymisenä.
- Vetäytymisenä ja yksinäisyytenä.
- Itseluottamuksen puutteena ja epävarmuutena.
Opiskelussa
- Heikkona oma-aloitteellisuutena ja vastuun ottamisena.
- Vaikeutena suunnitella ja aikatauluttaa kokonaisuuksia sekä huolehtia niistä samanaikaisesti.
- Vaikeutena tehdä päätöksiä.
- Asioiden lykkäämisenä.
- Arvosanojen tippumisena.
- Haluttomuutena kehittyä ammatillisesti tai oppia uusia taitoja.
- Motivaation loppumisena.
- Vaikeutena antaa tai vastaanottaa palautetta.
Arjen hallinnassa
- Tunteiden hallinnan vaikeutena.
- Elämän tasapainottamisen haasteina.
- Paineen tunteena ja epäonnistumisen pelkona.
- Lisääntyneenä ohjauksen ja tuen tarpeena.
Vinkit opiskelijan tukemiseen
Luo turvallinen oppimisympäristö
- Varmista, että oppilas tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Turvallinen ympäristö tukee mielen hyvinvointia ja antaa nuorelle rohkeutta kokeilla uusia asioita ja ottaa vastuuta itsestään.
- Ehdota keskustelua tai tarjoa mahdollisuutta keskusteluun. Opiskelijan kanssa keskustelu ja yhdessä asioiden miettiminen on tärkeää, kun nuori kohtaa haasteita tai epävarmuutta.
Rohkaise itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon
- Kannusta opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
- Anna mahdollisuuksia tehdä valintoja esimerkiksi tehtävien, ryhmätyöskentelyn tai projektien suhteen.
- Auta opiskelijaa asettamaan realistisia tavoitteita ja suunnittelemaan, miten ne saavutetaan.
Opeta käytännön elämäntaitoja ja tue mielen hyvinvointia
- Sisällytä opetukseen kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja tiedonhakutaitoja.
- Keskustele taloudenhallinnasta, vastuullisesta digikäyttäytymisestä ja työelämän perustaidoista.
- Kannusta rakentamaan terveellisiä rutiineja, kuten hyvää ruokailu- ja unirytmiä.
- Keskustele stressinhallinnasta, motivaatiosta ja hyvinvoinnin merkityksestä opiskelussa.
- Luo turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa kysyä neuvoa ja tuoda esiin huoliaan.
Ohjaa ja motivoi urasuunnittelua
- Rohkaise opiskelijaa osallistumaan koulun tai oman luokan toimintaan, tutorointiin tai projekteihin.
- Kannusta kesätöihin, vapaaehtoistyöhön tai muihin kokemuksiin, jotka kehittävät itsenäisyyttä ja tuovat lisäosaamista.
- Keskustele nuoren kanssa tulevaisuuden suunnitelmista ja auta hahmottamaan vaihtoehtoja.
- Tarjoa tietoa jatko-opintomahdollisuuksista, työelämästä ja erilaisista urapoluista.
Tue opiskelutaitoja
- Opeta opiskelijaa aikatauluttamaan tehtäviä ja hallitsemaan työmäärää.
- Opeta ajanhallintaa ja opiskelutekniikoita. Tarjoa työkaluja, kuten kalenterien ja tehtävälistojen käyttöä. Opeta asioiden priorisoinnin taitoa.
- Käy keskustelua opiskelustrategioista ja ajankäytön suunnittelusta.
- Ohjaa ja tue vastuullisuuteen. Rohkaise nuorta suunnittelemaan opintojaan ja ottamaan itse vastuuta kurssivalinnoista.
- Arvosta opiskelijan oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta.
- Anna mahdollisuuksia vaikuttaa omaan opiskeluun ja työskentelytapoihin.
- Tue opiskelijan itseluottamuksen kasvua.
Tarjoa tukea
- Kuuntele ja ole läsnä opiskelijan huolille.
- Muista, että itsenäistyminen voi olla opiskelijalle henkisesti kuormittavaa.
- Osoita empatiaa.
- Ota huolesi puheeksi, jos opiskelijan tilanne näyttäytyy haasteellisena.
- Ohjaa opiskelija tarvittaessa koulun tukipalveluiden, kuten opinto-ohjaajan, erityisopettajan, kuraattorin tai psykologin puoleen.
- Ole tarvittaessa yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan.
- Pidä huoli omasta jaksamisestasi.
- Keskustele omassa tiimissäsi opiskeluryhmäsi kokonaisuuksista ja tarvittaessa konsultoi opiskeluhuoltoa. Opiskelijoiden mielenterveyden tukeminen on tiimityötä.
Työssäoppimisjakson ohjaajana tuet opiskelijan kehittymistä tulevaisuuden työelämän osaajaksi.
Auta nuorta työelämätaitojen oppimisessa
- Opasta työpaikan pelisääntöihin, kuten työaikoihin, pukeutumiskoodiin ja käytöstapoihin.
- Rohkaise nuorta ottamaan vastuuta työtehtävistään ja kysymään rohkeasti neuvoa.
- Neuvo ajanhallinnassa ja tehokkaassa työskentelyssä.
- Huomioi nuoren tilanteessa lisäohjauksen tarve.
Kannusta omatoimisuuteen ja ongelmanratkaisuun
- Anna nuorelle mahdollisuuksia tehdä päätöksiä ja ottaa vastuuta omasta työstään.
- Ohjaa ratkaisemaan haasteita itsenäisesti mutta varmista sujuminen ja tarjoa tarvittaessa tukea.
- Kannusta aktiiviseen oppimiseen ja uusien taitojen kokeilemiseen.
- Luo turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa kysyä neuvoa ja tuoda esiin huoliaan.
- Muistuta nuorta siitä, että virheet kuuluvat osana oppimisen prosessiin.
Tue itseluottamuksen ja työidentiteetin rakentumista
- Anna palautetta sekä onnistumisista että kehityskohdista rakentavasti.
- Kannusta tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehitysalueita.
- Keskustele nuoren kanssa työelämään liittyvistä tavoitteista ja urasuunnitelmista.
Opeta työelämän pelisääntöjä ja käytännön asioita
- Selvitä työsopimuksiin, palkkaukseen ja työturvallisuuteen liittyviä asioita.
- Opasta ammatilliseen vuorovaikutukseen, kuten sähköpostikäytäntöihin ja asiakaspalveluun.
- Auta ymmärtämään työelämän vaatimuksia ja odotuksia.
Tarjoa henkistä tukea ja motivoi
- Luo turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa olla oma itsensä.
- Panosta työpaikalla yhteisöllisyyteen, jonka jäsenenä opiskelija on.
- Varmista kysymällä nuoren kuulumisia.
- Kuuntele nuoren ajatuksia, huolia ja kysymyksiä työelämästä.
- Kannusta jatkamaan eteenpäin myös epävarmuuden tai virheiden jälkeen.
Pidä huoli omasta jaksamisesta
- Pidä yhteyttä opiskelijan vastuuopettajaan ja vaihda säännöllisesti opiskelijan työssäoppimisjakson kuulumisia.
Katso myös
Katso video
Voit hyödyntää oppilaiden kanssa työskentelyssä seuraavia videoita:
Milloin ja mistä apua?
Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
