Siirry pääsisältöön

Opiskelija, koetko yksinäisyyttä?

Onko sinulla tunne, että olet ulkopuolinen tai että sinulla on vain vähän tai ei ollenkaan tärkeitä ihmissuhteita? Puuttuuko kokemus yhteenkuuluvuudesta ja merkityksellisyydestä, jotka vähentäisivät yksinäisyyttä?

Tiivistelmä

  • Opiskeluaikana kokemus yksinäisyydestä on melko yleistä.
  • Yksinäisyys ei aina näy ulospäin.
  • Yksinäisyys voidaan jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen.
  • Yksinäisyydestä johtuvat vaikeudet saattavat hankaloittaa opintojen suorittamista ja työssäoppimisjaksolla pärjäämistä.

Tältä sivulta löydät vinkkejä yksinäisyyden helpottamiseen.

Lähes jokainen kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Yksinäisyys on kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon tai tunne ketään kunnolla. Silloin ei ole ehkä ketään läheistä ihmistä, jonka kanssa jakaa arjen iloja tai opiskelun haasteita.

Yksinäisyys voidaan jakaa sosiaaliseksi ja emotionaaliseksi:

  • Sosiaalisessa yksinäisyydessä ei ole sosiaalisia verkostoja riittävästi tai ne puuttuvat.
  • Emotionaalisessa yksinäisyydessä ihmissuhteissa ei ole riittävästi merkityksellisyyttä ja läheisyyttä. Myös esimerkiksi parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä, jos tunnetason kohtaamista ei synny.

Yksinäisyys ja yksinolo ovat kaksi eri asiaa. Yksinolo tarkoittaa itse valittua ajankäyttöä. Yksin eläminen ei automaattisesti tarkoita yksinäisyyttä. Yksin olemisen opettelu on tärkeä taito nuorelle etenkin itsenäistymisen elämänvaiheessa.

Mistä yksinäisyys johtuu?

Yksinäisyyden kokemusta voivat aiheuttaa esimerkiksi elämänmuutokset, kuten muutto lapsuuden kodista, opiskeluijen aloittaminen, ihmissuhteen päättyminen tai läheisen menettäminen. Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista.

Opiskelijan yksinäisyys voi johtua opinnoista ja niiden organisoinnin puutteista sekä oppilaitoksen yksilökeskeisestä ja kilpailevasta toimintakulttuurista.

Yksilöstä johtuvia yksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi

  • ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteet
  • haasteita sosiaalisissa taidoissa
  • negatiiviset elämäntapahtumat
  • vasta alkava tai muutoksessa oleva ammatti-identiteetti
  • vähemmistöön kuuluminen.

Opinnoista johtuvia yksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi

  • etäopintojen määrä
  • huono tuki ja perehdytys opintoihin
  • vaihtuvat oppimisryhmät
  • heikko ryhmäytyminen
  • riittämätön palaute.

Yksinäisyyttä on yhteisöissä, missä on sosiaalista ulossulkemista eli ostrakismia.

Vinkkejä opiskelijalle

Yksinäisyys on yleinen ja ymmärrettävä tunne, joka kertoo yhteyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeesta. Älä jää asian kanssa yksin.

Yksinäisyyteen on tarjolla apua, ja voit löytää keinoja vaikuttaa, vaikka olisit jo kokeillut monia asioita. Tärkeää on, että otat yksinäisyyden itse huomioon etkä sivuuta sitä. Ala edistää omaa sosiaalista terveyttäsi pienin askelin.

  • Huolehdi hyvinvoinnistasi liikkumalla, nukkumalla ja syömällä säännöllisesti. Yksinäisyys kuormittaa elimistöä ja saattaa aiheuttaa väsymystä ja stressiä, joka laskee pitkittyessään kehon vastustuskykyä.
  • Tunnista ja puhu. Kun huomaat kokevasi yksinäisyyttä, pysähdy. Kohtaa tunne ja sen takana oleva tarve. Voit pohtia yksin tai luotettavan ihmisen kanssa: ”Mitä muutoksia toivon ja miten voin itse niitä edistää?”.
  • Huomioi mielen hyvinvointi. Kokemus yksinäisyydestä saattaa nostaa pintaan voimakkaita tunteita, kuten surua, ahdistusta ja masennusta sekä aikaisempia muistoja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen ja sen perusteella syntyneitä arvottomuuden, merkityksettömyyden ja ulkopuolisuuden ajatuksia. Voit kokeilla tällöin seuraavia vinkkejä:
  • Suhtaudu lempeästi yksinäisyyden kokemuksiin. Et ole itse valinnut vastoinkäymisiäsi, eikä yksinäisyys ole sinun vikasi. Muista myös, että aikaisemmat kokemuksesi sosiaalisista tilanteista vaikuttavat siihen, miltä yksinäisyys nyt tuntuu. On normaalia, että tuntuu pahalta, kaikki tarvitsemme tärkeitä ihmisiä.
  • Pohdi, olisiko jotain keinoa olla hieman enemmän muiden seurassa. Voisitko antaa mahdollisuuden sille, että tilanne voisi olla uusi ja erilainen ja että vanhat ikävät kokemukset eivät ehkä toistukaan?
  • Tee merkitykselliseksi kokemiasi asioita. Merkitykselliseksi koettu toiminta lisää toiveikkuutta ja positiivista mielialaa. Vapaaehtoistoiminnan tai mielekkään harrastuksen parista saattaa löytää myös mukavaa seuraa.
  • Arvosta ja kannusta itseäsi. Kukaan muu, kuin ihminen itse, ei pääse kurkistamaan ihmisen mieleen tai ajatuksiin. On tärkeää, että juuri sinä olet itsesi innokkain kannustaja ja tsemppari.
  • Keksi voimalauseita. Koita muistella tilanteita, joissa olet onnistunut ja olet ollut ylpeä itsestäsi. Kirjaa asiat paperille. Ajattele, että nämä ovat sinun turvaksesi luotuja voimalauseita joita voit kantaa mukanasi kaikissa tilanteissa.

Sosiaaliset suhteet edistävät aivojen terveyttä, vahvistavat minäkuvaa, vähentävät stressiä ja ehkäisevät masennusta. Muiden ihmisten seura luo parhaillaan tunteen joukkoon kuulumisesta ja yhteydestä.

  • Tutustu rohkeasti samanhenkisiin ihmisiin. Yhteiset arvot ja kiinnostuksen kohteet lisäävät yhteyden kokemista.
  • Huomaa ja arvosta arjen pieniä hetkiä, joissa koet sosiaalista yhteyttä. Kun kiinnität huomiosi pieniin kohtaamisiin ja ohjaat ajatuksiasi positiiviseen suuntaan, yhteiset hetket muiden kanssa tuntuvat merkityksellisiltä.
  • Hae kavereita peli- ja somealustoilta. Sieltä voi löytyä arvokkaita kaverisuhteita. Tämän lisäksi on tärkeää olla fyysisesti toisen ihmisen läheisyydessä.
  • Tapaa tärkeä ihminen kasvokkain. Se syventää yleensä ihmissuhdetta. Kehollinen läheisyys tuo hyvää mieltä ja lisää onnellisuutta. Terve ja tasapainoinen läheisyys tuottaa kehossa hyvänolon hormoneja.
  • Uskalla lähestyä toista. Ota tavaksi arjen pienet teot, kuten tervehtiminen, tutustuminen ja kiinnostuksen osoittaminen, asioista kysyminen sekä avun antaminen ja vastaanottaminen. Ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden kokemusta.
  • Keskustele ja opettele näkökulman vaihtamisen taito. Kysyminen, ääneen ihmettely, omien ajatusten jakaminen ja toisten kokemusten kuuleminen luovat luottamusta ja ehkäisevät väärinymmärryksiä.
  • Luota opiskelukavereihin. Toiset eivät välttämättä tiedä, mitä ajattelet, toivot ja tarvitset. He haluavat kuitenkin todennäköisesti olla useimmiten avuksi.

On helpompi kohdata ihmisiä, kun elät ja olet heidän kanssaan samoissa rytmissä ja olet avoin ja tavoitettavissa.

  • Ole säännöllisesti paikalla opinnoissa, yhteisissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
  • Sitoudu oppilaitokseen, työyhteisöön ja yhteistyöhön. Kysy epäselvistä käytännöistä ja käy avointa keskustelua yhteisistä pelisäännöistä. Ole avoin erilaisille tavoille toimia.
  • Osallistu oppilaitoksen ja työyhteisön tapahtumiin ja tilaisuuksiin, vaikka ne eivät aina innostaisi sinua. Yhdessä oleminen ja tekeminen lisää tunnetta siitä, että olet tärkeä osa yhteisöä.

Jos huomaat kärsiväsi yksinäisyyden tunteesta, puhu tilanteestasi luotettavalle aikuiselle.

Oppilaitoksessa on asiaan perehtyneitä ammattilaisia opiskeluhuollossa (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja). He osaavat kuunnella sinua ja pohtia tilannetta kanssasi. Luotettava keskustelu auttaa.

Lue lisää

Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:

Yksinäisyyteen voit saada apua HelsinkiMission ammatillisesta ja yksilöllisestä yksinäisyystyöstä. Yksinäisyystyöhön kuuluu viisi tapaamista, joissa saat keskusteluapua ammattilaiselta.

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Apua voi hakea esimerkiksi

  • opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
  • hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
  • opinto-ohjaajalta
  • erityisopettajalta

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.