Yksinäisyyttä kokevan opiskelijan kohtaaminen työssäoppimisjaksolla
Tiivistelmä
- Yksinäisyys voidaan jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen.
- Yksinäisyys voi olla elämäntilanteeseen ja sosiaalisten suhteiden muutoksiin liittyvä tunne, joka vaatii sopeutumista. Yksinäisyys on nuorten keskuudessa melko yleistä.
- Yksinäisyydestä johtuvat vaikeudet saattavat hankaloittaa opintojen suorittamista ja työssäoppimisjaksolla pärjäämistä.
- Pitkäaikainen yksinäisyys saattaa aiheuttaa univaikeuksia, stressiä, surullisuutta tai sosiaalisten tilanteiden välttelyä. Lisäksi se vaikuttaa haitallisesti käsitykseen itsestä.
Tältä sivulta löydät vinkkejä yksinäisyyden helpottamiseen.
Lähes jokainen kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Yksinäisyys on kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon tai tunne ketään kunnolla. Silloin ei ole ehkä ketään läheistä ihmistä, jonka kanssa jakaa arjen iloja tai opiskelun haasteita.
Yksinäisyys voidaan jakaa sosiaaliseksi ja emotionaaliseksi:
- Sosiaalisessa yksinäisyydessä ei ole sosiaalisia verkostoja riittävästi tai ne puuttuvat kokonaan.
- Emotionaalisessa yksinäisyydessä ihmissuhteissa ei ole riittävästi merkityksellisyyttä ja läheisyyttä. Myös esimerkiksi parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä, jos tunnetason kohtaamista ei synny.
Yksinäisyys ja yksinolo ovat kaksi eri asiaa. Yksinolo tarkoittaa itse valittua ajankäyttöä. Yksin eläminen ei automaattisesti tarkoita yksinäisyyttä. Yksin olemisen opettelu on tärkeä taito nuorelle etenkin itsenäistymisen elämänvaiheessa.
Mistä yksinäisyys johtuu?
Yksinäisyyden kokemusta voivat aiheuttaa esimerkiksi elämänmuutokset, kuten muutto lapsuuden kodista, opiskeluijen aloittaminen, ihmissuhteen päättyminen tai läheisen menettäminen. Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista.
Opiskelijan yksinäisyys voi johtua opinnoista ja niiden organisoinnin puutteista sekä oppilaitoksen yksilökeskeisestä ja kilpailevasta toimintakulttuurista.
Yksilöstä johtuvia yksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi
- ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteet
- persoonallisuuden piirteet
- haasteita sosiaalisissa taidoissa
- negatiiviset elämäntapahtumat
- vasta alkava tai muutoksessa oleva ammatti-identiteetti
- asennoituminen opintoihin ja oppilaitosyhteisöön
- vähemmistöön kuuluminen.
Yksinäisyyttä voivat aiheuttaa myös olosuhde- ja tilannetekijät, kuten parisuhteen puuttuminen tai huono rahatilanne.
Opinnoista johtuvia yksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi
- opintojen psykososiaalinen kuormitus tai sen puute
- etäopintojen määrä
- huono tuki ja perehdytys opintoihin
- heikko ryhmäytyminen
- epäselvät ja puuttuvat tavoitteet, joissa ei ole tarpeeksi haastetta ja vaihtelua
- riittämätön palaute.
Yksinäisyyttä on yhteisöissä, missä on sosiaalista ulossulkemista eli ostrakismia.
Yksinäisyys ja hyvinvointi
Yksinäisyydentunne viestii elintärkeästä yhteenkuuluvuuden tarpeesta. Sosiaalinen yhteys muihin on vahvasti yhteydessä perusturvallisuuden tunteeseen ja onnellisuuteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Pitkään jatkunut yksinäisyys saattaa aiheuttaa haasteita sekä kehon että mielen hyvinvoinnille.
Yksinäisyyden vaikutus fyysiseen hyvinvointiin voi näkyä esimerkiksi seuraavina:
- univaikeudet
- ruokahalun muutokset
- vastustuskyvyn heikkeneminen
- väsymys ja stressi.
Yksinäisyyden vaikutus mielen hyvinvointiin voi näkyä esimerkiksi seuraavina:
- tyhjyyden tunne
- surullisuus
- ahdistus ja masennus
- katastrofiajatukset ja riski itsetuhoisuuteen
- negatiivinen minäkuva.
Yhteys mielialan, sosiaalisten suhteiden ja yksinäisyyden välillä on kahdensuuntainen: negatiivinen mieliala saa vetäytymään sosiaalisista suhteista, ja kun ei koe myönteisiä tunteita opinnoissa, yksinäisyys ja vetäytyminen vahvistuvat.
Miten yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa opiskelussa ja työssäoppimisjaksolla?
Opiskelijoiden keskuudessa kokemus yksinäisyydestä on melko yleistä, eikä yksinäisyys aina näy ulospäin. Kokemus yksinäisyydestä saattaa lisätä stressiä ja kasvattaa uupumuksen riskiä.
Yksinäisyyttä kokiessa voi olla vaikea tukeutua muihin ja pyytää tai tarjota apua. Yksinäisyys saattaa lisätä poissaoloja sekä halua vaihtaa opiskelupaikkaa.
Opiskelijoiden yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa, kun tunnistetaan ilmiö osana terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaalisen hyvinvoinnin vaaliminen on yhtä tärkeää kuin fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen osana opiskeluhuoltoa sekä työpaikkaohjaajan työsuojelullista työtä.
Opiskelijan yksinäisyydeltä suojaavat hyvä ja asiallinen suhde oppilaitoksen henkilökunnan kanssa sekä työpaikkaohjaajan
- tuki käytännön työhön ja ongelmatilanteisiin
- myönteinen suhtautuminen
- aktiivinen työ työyhteisöön kuulumisen eteen.
Yksinäisyydeltä suojaa yhteisöllisyys, jota lisäävät opiskelu- ja työkavereiden
- sosiaalinen tuki
- avoin keskustelu- ja viestiyhteys
- myönteinen ja ratkaisulähtöinen keskustelu- ja viestiyhteys.
Vinkit opiskelijan tukemiseen
Katso myös
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.