Siirry pääsisältöön

Sosiaalinen ulossulkeminen eli ostrakismi

Ostrakismi tarkoittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilannetta, jossa ihminen suljetaan ilman näkyvää tai selitettävää syytä ryhmän ulkopuolelle. Ulossulkeminen voi olla tahatonta tai järjestelmällistä toisen huomiotta jättämistä.

Tiivistelmä

  • Ostrakismilla on vakavia seurauksia yksilön sosiaaliseen terveyteen, kuten yksinäisyyteen, ja välillisesti yhteisön hyvinvointiin ja yhteenkuuluvuuteen.
  • Tietoinen toisen ryhmästä ulossulkeminen on näkymätön kiusaamisen muoto. Ulossulkemista seuraa usein yksinäisyyden ja keinottomuuden kokemus.
  • Hyvä ilmapiiri, myönteinen ja avoin vuorovaikutus, palautteen saaminen sekä toisten huomioiminen ja tukeminen ennaltaehkäisevät ulossulkemista.
  • Yksinäisyys voi aiheuttaa pysyvänä koettua ulkopuolisuuden tunnetta ja toisten ihmisten ulossulkemista elämästään.
  • Mahdollisuudet yhteisölliseen toimintaan, toisten tuki ja myönteinen kokemus yhteisöllisyydestä vähentävät yksinäisyyttä.

Tältä sivulta löytyy vinkkejä työyksinäisyyden lieventämiseen.

Ostrakismi on tietoisena toimintatapana yksi kiusaamisen muoto.

Sosiaalinen ulossulkeminen voi ilmetä arkipäivän tilanteissa hienovaraisesti: ei tervehditä tai oteta katsekontaktia, toisen läsnäolo ja puheenvuoro ohitetaan. Ulossulkemista voi tapahtua myös niin, että pyydetään vain tiettyjä ihmisiä lounas- ja kahviseuraksi ja muita ei kysytä mukaan.

Kun henkilö jätetään järjestelmällisesti yhteisten keskustelujen ja päätöksenteon ulkopuolelle, ostrakismi on muodostunut systemaattiseksi. Sosiaalista ulossulkemista voi tapahtua monissa eri yhteisöissä.

Ulossulkemista on myös se, että osa yhteisön jäsenistä suljetaan osallistumisen, jaetun tiedon ja osaamisen ulkopuolelle, kun yhteisössä käytetään kieltä, tietoja tai sanastoa, jota kaikki eivät ymmärrä.

Ostrakismin vaikutukset hyvinvointiin

Ulossulkeminen on sen kohteelle psyykkisesti aina kuormittavaa. Jokainen haluaa tulla ryhmän hyväksymäksi. Ostrakismi on ilmiönä näkymätön ja ilkeä ongelma: sosiaalisen ulossulkemisen kohteeksi joutunut ei usein tiedä syytä, miksi hänet on jätetty ulkopuolelle, eikä hänelle ole annettu mahdollisuutta korjata tilannetta.

Stressi

Sosiaalinen ulossulkeminen lisää stressiä, heikentää yhteisössä viihtymistä ja kuormittaa sosiaalista jaksamista. Kokemus ulkopuolelle jättämisestä vaikuttaa motivaatioon ja voi lisätä halua vetäytyä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta tai jäädä kokonaan pois yhteisöstä. Toistuva ulkopuolisuuden tunne voi rapauttaa itsetuntoa ja identiteettiä.

Yksinäisyys

Pitkittynyt sosiaalinen ulossulkeminen ja siihen liittyvä stressi aiheuttaa usein syvää yksinäisyyttä ja kokemuksen, jossa etsii itsestään tai muista vikaa tilanteelle. Toisaalta yksinäisyys voi aiheuttaa tunteen, jossa herkästi kokee tulleensa ulossuljetuksi.

Sosiaalinen tuki

Ostrakismia esiintyy vähemmän yhteisöissä, joissa ilmapiiri on sosiaalisesti myönteinen ja ihmiset saavat tukea toisiltaan. Yhteinen sitoutuminen yhteisöllisyyteen, vuorovaikutuksen laatuun ja toisten huomioimiseen  tuo merkitystä arkeen Yhteinen ymmärrys siitä, mitä kohtelias ja asianmukainen vuorovaikutus tarkoittaa, on erityisen tärkeää.

Vinkkejä ostrakismin ehkäisemiseen

  • Huomioi arjen vuorovaikutus: Pienillä teoilla, kuten tervehtimisellä, silmiin katsomisella ja mukaan ottamisella, on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden kokemukselle.
  • Rakenna avoimuutta: Pyri puhumaan suoraan, jos huomaat ulossulkemista tai jos itse koet sitä. Kutsu hiljaisempia osallistujia mukaan keskusteluun.
  • Vahvista yhteisöllisyyttä: Työpaikoilla, opinnoissa ja harrastuksissa voidaan sopia yhdessä pelisäännöistä, jotka korostavat yhdenvertaisuutta ja kaikkien yhdenvertaista huomioon ottamista.
  • Hae tukea: Jos koet jääväsi jatkuvasti yhteisön ulkopuolelle, puhu kokemuksistasi luotettavalle ihmiselle ja hae apua. Yksinäisyyteen saa apua opiskelijahuollosta, työterveydestä, mielenterveyspalveluista ja järjestöistä.

Tämä sisältö on osa välittävän työyhteisön osallistavia työkaluja. Tutustu yhteisöllisyyttä lisääviin työkaluihin täällä:

Sinua voi kiinnostaa myös:

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea tai suositella hakemaan matalalla kynnyksellä.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Apua voi hakea esimerkiksi

  • työterveyshuollosta
  • hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.