Siirry pääsisältöön

Tietoa vanhemmalle, jolla on päihdeongelma

Päihteet vaikuttavat ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Siksi päihteiden käyttö heijastuu myös vanhemmuuteen ja koko perheen elämään. Sinulla on oikeus saada apua päihdeongelmaasi. Samalla hoitava taho voi auttaa lapsiasi ja perhettäsi. Voit myös itse tukea lapsiasi.

Vaikka käytätkin päihteitä, se ei määrittele koko vanhemmuuttasi. Olet myös vanhempi, joka rakastaa lapsiaan ja haluaa heidän parastaan. 

Päihteiden käytön vaikutukset uhkaavat vakavasti lapsen kehitystä. Siksi onkin erittäin tärkeää hakea mahdollisimman pian apua koko perheelle.  

Voit hakea apua perheneuvolasta, muista perhepalveluista tai lastensuojelusta. 

Miten päihteet vaikuttavat perheen arkeen?

Päihteet aiheuttavat riippuvuutta. Elimistö alkaa vaatia päihdettä, eikä sen käyttäminen ole siksi täysin vapaa valinta. 

Muille perheenjäsenille päihteiden käyttö näyttäytyy kuitenkin välinpitämättömyytenä ja rakkauden puutteena. Lapsesi voikin miettiä huolestuneena, miksi käytät päihteitä. 

Vakava päihteiden käyttö on aaltoilevaa. Seesteiset vaiheet, päihtyminen ja krapula seuraavat toinen tosiaan.  

Aaltoilu rytmittää perheen elämää. Suunnitelmia on vaikea tehdä ja toteuttaa. Elämä voi olla jatkuvasti epävarmaa, täynnä pelkoa ja pettymyksiä. 

Päihdeongelma kiristää usein puolisoiden välejä. Se voi aiheuttaa riitoja ja jopa väkivaltaa. 

Kodin ja lasten hoito voi jäädä vain toisen vanhemman hoidettavaksi. Se voi johtaa esimerkiksi puolison masennukseen tai päihdeongelman kehittymiseen myös hänelle. 

Miten vanhemman päihdeongelma vaikuttaa lapsiin?

Päihteet vaikuttavat ihmisen kykyyn ottaa toisia huomioon sekä hallita omia tunteita ja käyttäytymistä.  

Vanhemman on vaikea tunnistaa lasten mielialoja ja tarpeita sekä oman käyttäytymisen seurauksia. Vanhempi voi kiukustua mitättömästä asiasta. Helläkin vanhempi voi tulla kovakouraiseksi ja väkivaltaiseksi.  

Vanhemman muuttuminen toisenlaiseksi on lapsille hämmentävää, pelottavaa ja turvatonta. Kaiken ikäiset lapset tarvitsevat turvallisen aikuisen tuekseen. Toisen vanhemman merkitys usein korostuu. 

Päihteiden käyttöön liittyy piirteitä, jotka ovat erityisen raskaita lapsille: 

  • Vanhempi alkaa tietyssä päihdeongelman vaiheessa salata käyttöä, piilotella päihteitä ja valehdella. Valehtelu voi tulla osaksi perheen kulttuuria, jolloin lapsikin oppii sen.  
  • Kun päihteen tarve on vahva, vanhempi rikkoo lapsille tehtyjä lupauksia esimerkiksi yhteisestä ruoanlaitosta, retkestä tai elokuvasta. Lapset kokevat usein pettymystä, kiukkua ja masennusta.  
  • Krapulavaiheessa vanhempi voi luvata olla enää juomatta, mutta jonkin ajan kuluttua juoda taas. Toivon ja epätoivon vaihtelu on psyykkisesti raskasta ja johtaa usein siihen, että lapsi vetäytyy. Etäisyys vanhempaan suojaa pettymyksiltä ja vihalta, mutta lapsi jää vaille tarvitsemaansa rakkautta ja läheisyyttä. 
  • Päihteisiin liittyvä kielteinen leima voi aiheuttaa lapselle ongelmia koulussa ja kaveripiirissä. Mahdollinen kiusaaminen ja syrjintä vain kuormittavat lasta entisestään. 
  • Vanhempien päihteidenkäyttöön liittyy suurentunut riski kaltoinkohteluun ja lapsen fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyöntiin.  
  • Vanhempien päihdeongelma altistaa lasta päihteiden väärinkäytölle. 

Millaisia tunteita päihteidenkäyttö herättää lapsessa?

Vanhempien päihdeongelma herättää lapsessa monenlaisia ristiriitaisia tunteita. 

Syyllisyys

  • Lapsi voi ajatella olevansa syyllinen vanhemman juomiseen. 

Ahdistuneisuus

  • Lapsi voi olla jatkuvasti huolissaan kotitilanteesta ja pelätä vanhempi loukkaa itsensä päihtyneenä. Lapsi voi myös pelätä vanhempien välisiä riitoja sekä riitojen tuomaa mahdollista väkivaltaa. 

Häpeä

  • Vanhemmat voivat antaa lapsen ymmärtää, että perheessä on salaisuus, josta ei saa puhua. Lapsi ei kutsu kavereitaan kotiin, ja salaa vanhemman päihteidenkäyttöä muilta aikuisilta, opettajilta tai sukulaisilta. 

Hämmentyneisyys

  • Vanhemman mielialat saattavat vaihdella äkillisesti rakastavasta vihamieliseen. Arki on ennakoimatonta. 

Viha

  • Lapsi voi tuntea vihaa päihteitä käyttävää vanhempaa kohtaan ja voi olla vihainen myös toiselle vanhemmalle, joka ei kykene suojelemaan tai tukemaan lasta. 

Masentuneisuus

  • Lapsi tuntee itsensä yksinäiseksi ja avuttomaksi eikä usko muutoksen mahdollisuuteen  

Mikä voisi auttaa eteenpäin?

Päihdeongelmiin liittyvä häpeä ja salailu johtavat usein siihen, että kodin tilanteista puhuminen on vaikeaa. Silloin ongelmia ei voida käsitellä eikä myöskään ratkaista. 

Puhuminen

Ongelmat ja oireet kannattaa ottaa avoimesti esille. Myös lapsilla voi olla hyviä ideoita, miten vaikeissa tilanteissa voisi toimia. Voitte miettiä näitä asioita perheen kesken. Mukana voi olla myös sinun hoitotahosi. 

Toimintamallien miettiminen

Jos käytät päihteitä useita päiviä peräkkäin, miettikää rauhallisessa vaiheessa, miten asian kanssa toimitaan. Olisiko mahdollista, että asuisit muualla päihdevaiheen aikana? Miettikää myös, mitä mukavaa muu perhe voi tehdä sinä aikana, jotta päihteidenkäyttö ei hallitsisi koko perheen elämää. 

Mukavan tekemisen suunnittelu

Miettikää, mikä arjessanne sujuu hyvin. Millaiset asiat tuottavat teille yhteistä iloa, mitä on kivaa tehdä yhdessä koko perheen kanssa? Pohtikaa myös, miten näitä asioita voisi lisätä ja vahvistaa. Arjessa on voi olla paljon hyvää ongelmista huolimatta. 

Avun hakeminen

Jos et voi olla muualla ja tilanne on lapsille turvaton, hae apua lastensuojelusta jo ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu. 

Koulu ja päiväkoti voivat tukea lasta, kun kotona on vaikeaa. Niissä täytyy puuttua myös lapsen mahdolliseen kiusaamiseen. Lapsen tukeminen vaatii yhteistyötä ja kykyä puhua rakentavasti perheen ongelmista.  

Ammattiapua voi hakea esimerkiksi

  • perheneuvolasta
  • A-klinikalta
  • kouluterveydenhuollosta 
  • lastensuojelusta

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmasta saat enemmän tietoa ja työkaluja. Löydät omahoito-ohjelmasta muun muassa videoita, ohjattuja harjoituksia ja testejä. Voit tutustua ohjelmaan omaan tahtiin sinulle sopivana aikana. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen. 

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä teemat