Siirry pääsisältöön

Perustietoa lievistä harhoista ja harhaluuloista

Lieviä harhoja ja harhaluuloja kutsutaan psykoottistyypisiksi oireiksi. Lieviä harhoja ja harhaluuloja kokeva pystyy ymmärtämään, etteivät hänen kokemuksensa ole välttämättä totta.

Lievät harhat ja harhaluulot ovat melko yleisiä. Alle 13-vuotiaista niitä on noin 20 %:lla. 18 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla niitä on noin 7 %:lla.  

Miten harhat ilmenevät? 

Aistiharhoja ja aistivääristymiä voi esiintyä liittyen näköaistiin, kuuloaistiin, hajuihin, makuihin ja kehon tuntemuksiin. 

Aistivääristymissä havainnot ovat muuntuneita tai vääristyneitä.  

Aistiharha tarkoittaa sitä, että havaitsee jotakin, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Aistiharhoista käytetään myös nimeä hallusinaatio.  

Mitä ovat harhaluulot? 

Harhaluulot ovat ajatuksia ja uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Ne liittyvät yleensä tavallisiin asioihin. 

Harhaluulojen voimakkuus voi vaihdella lievästä epäilystä täyteen vakuuttuneisuuteen. 

Harhaluuloja voivat olla esimerkiksi 

  • korostunut epäluuloisuus ja usko muiden pahantahtoisuudesta 
  • oudot tai vieraan tuntuiset ajatukset 
  • kokemukset siitä että on aivan erityinen tai joku muu kuin oikeasti on 

Harhojen ja harhaluulojen lisäksi psykoottistyyppisiin oireisiin voi liittyä myös sekavaa ja hajanaista oloa. Ajattelu ja puhuminen voi olla hankalaa ja sanat voivat mennä sekaisin.  

Onko kyse psykoosista? 

Yleensä lievissä harhoissa ja oudoissa kokemuksissa ei ole kyse psykoosisairaudesta. Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa aistiharhat tai harhaluulot ovat pitkäkestoisia ja huomattavan voimakkaita. 

Lievät harhat ja harhaluulot eivät itsessään ole diagnosoitava sairaus vaan joukko erikoisia kokemuksia. Ne diagnosoidaan psykoosiksi vasta sitten, jos ne ovat niin voimakkaita, että ne merkittävällä tavalla häiritsevät arkea. 

Lieviä harhoja ja harhaluuloja kokeva pystyy ymmärtämään, etteivät hänen kokemuksensa ole välttämättä totta. 

Psykoosin aikana on taas huomattavan vaikea erottaa, mikä on totta ja mikä ei.  

Oireiden jana

Mikä lisää tai vähentää oireilua? 

Stressi, univaikeudet ja päihteet voivat lisätä lieviä harhoja ja harhaluuloja. Tasapainoinen elämä ja elämäntilanne taas voivat suojata niiltä, vaikka biologinen alttius olisikin olemassa. 

Lieviä harhoja tai harhaluuloja voivat lisätä tai voimistaa 

  • yksilölliset tekijät, kuten perimä 
  • tilannekohtaiset tekijät, kuten stressi 
  • päihteet 
  • univaje 

Mitä voin itse tehdä? 

Suhtaudu kokemuksiisi rauhallisesti 

Sillä on merkitystä, miten itse suhtautuu erikoisiin kokemuksiin. Jos niitä pitää katastrofina, todellisina tapahtumina tai merkkinä mielenterveyden menettämisestä, voivat ne ahdistaa ja rajoittaa elämää. 

Se auttaa, jos kokemuksiin pystyy suhtautumaan aistivääristyminä, aistiharhoina tai harhaluuloina. Voi esimerkiksi ajatella: ”Tämä on taas vain mieleni tuotetta. Ei ole hätää.” 

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Lievien harhojen ja harhaluulojen omahoito-ohjelmasta saat tietoa psykoottistyyppisistä oireista sekä välineitä oireiden aiheuttaman haitan vähentämiseen. 

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

  • itsenäisesti  
  • odotellessasi muuta hoitoa  
  • muun hoidon tukena  
  • muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi   

Joskus oloa helpottaa läheiselle tai ystävälle puhuminen. Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi.  

Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisi vaikealta, muilta saatu tuki voi vähentää pahaa oloa ja selkeyttää omia ajatuksia.

Pidä huoli itsestäsi  

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin.  

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä.  

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan.  

Milloin ja mistä apua?

Yksittäiset ja ohimenevät oudot kokemukset eivät ole yleensä huolestuttavia. Häiritseviin ja pitkäkestoisiin oireisiin kannattaa hakea apua menemällä lääkäriin. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.  

Ammattilaisen apu 

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn. 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat nuorille

Pääosin +16-vuotiaille.
Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös