Siirry pääsisältöön

Tietoa kriisistä ja traumasta

Erilaiset kriisit ovat osa elämää. Kriisit voivat liittyä esimerkiksi ihmissuhteisiin, työhön tai asuinpaikkaan.

Kriisejä voivat olla esimerkiksi  

  • oma vakava sairastuminen tai vammautuminen
  • läheisen äkillinen kuolema
  • seksuaalinen tai fyysinen väkivalta
  • ihmissuhteen katkeaminen tai uuden ihmissuhteen syntyminen 
  • avioero 
  • työpaikan vaihto 
  • irtisanotuksi tuleminen 
  • asuinpaikan vaihto  
  • muutto ulkomaille tai ulkomailta 

Elämänkriisit 

Elämänkriisit kuuluvat eri ikävaiheisiin. Elämänkulun siirtymävaiheita ovat esimerkiksi  

  • murrosikä 
  • opiskelujen aloittaminen 
  • muutto omaan kotiin 
  • avioliiton solmiminen 
  • lapsen saaminen 
  • eläkkeelle siirtyminen 

Äkilliset kriisit 

Äkillinen kriisi on yllätyksellinen ja epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaa huomattavaa kärsimystä. Äkillisiin kriiseihin ei voi varautua tai valmistautua ennakolta.  

Näitä kriisejä ovat esimerkiksi  

  • onnettomuudet ja luonnonkatastrofit 
  • tulipalot 
  • sotatilanteet 
  • läheltä piti -tilanteet 
  • läheisen itsemurha tai muu äkillinen kuolema 
  • keskenmeno 
  • väkivallan kohteeksi joutuminen tai sen todistaminen 
  • hoivan ja huolenpidon laiminlyönti 
  • äkillinen avio- tai avoero 
  • äkillinen vammautuminen tai sairastuminen  
  • ennalta arvaamaton irtisanominen 

Alla olevalla videolla (7:20) kokemusasiantuntija kertoo kriisistä ja keinoista, jotka ovat auttaneet kriisin käsittelyssä:

Miten kriisitilanne vaikuttaa ihmiseen? 

Kriisi voi synnyttää ihmisessä esimerkiksi 

  • ahdistavia ajatuksia, kuvitelmia tai havaintoja 
  • tapahtumaan liittyviä unia tai painajaisia 
  • ärtyneisyyttä ja vihanpurkauksia 
  • keskittymisvaikeuksia 
  • pelokkuutta 
  • nukahtamisvaikeuksia 
  • vatsakipuja tai muita kehollisia oireita 

On myös luonnollista, että tapahtumasta muistuttavia asioita, tapahtumia tai ajatuksia pyritään välttelemään. Välttely ei kuitenkaan usein ole pidemmän päälle hyvä keino, sillä se voi rajoittaa elämää monella tapaa.  

Äkillisen kriisin aiheuttamat oireet menevät usein ohi muutaman tunnin tai päivän sisällä.  

Jos oireet ovat pidempikestoisia, voi kyseessä olla traumaperäinen stressihäiriö. 

Traumaperäisen stressihäiriön oireet voivat alkaa muutaman päivän sisällä tapahtumasta. Yleensä ne alkavat kolmen kuukauden sisällä, mutta joskus häiriön puhkeaminen voi kestää kauemminkin.  

Lapset kriisitilanteissa 

Äkilliset kriisit vaikuttavat lapsiin usein samalla tavalla kuin aikuisiinkin. 

Lapsilla voi ilmetä voimakasta pelkoa, ahdistusta ja avuttomuutta.  

Kun traumaperäinen stressi pitkittyy, lapsi tahtomattaan muistaa ja kokee trauman yhä uudestaan ja on toistuvasti kauhun ja ahdistuksen vallassa. 

Traumaattisen kriisin kokeneet lapset saattavat takertua aikuiseen voimakkaasti. He saattavat myös toistaa traumaattista tapahtumaa leikeissään. 

Miten voin auttaa lasta? 

Lapset tarvitsevat kriisitilanteissa läheisten aikuisten apua ja tukea. 

  • Kerro lapselle avoimesti ja rehellisesti, mitä on tapahtunut. Käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää. 
  • Pidä huolta tavallisesta perusarjesta ja rutiineista: ruokailuista, riittävästä unesta, ulkoilusta ja leikistä.  
  • Tuttu päivärytmi kannattelee lasta. Lapsen kannattaa palata päiväkotiin tai kouluun mahdollisimman pian. 
  • Jos omat keinot eivät riitä, voit hakea apua esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, perheneuvolasta tai sosiaalipäivystyksestä. 

Mitä voin itse tehdä? 

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

 Apua kriisin käsittelyyn saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

 Nuorten kriisien omahoito-ohjelmasta saat erityisesti nuorille sopivaa apua elämän pieniin ja suurempiinkin kriisitilanteisiin. 

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

  • itsenäisesti  
  • odotellessasi muuta hoitoa  
  • muun hoidon tukena  
  • muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan. 

Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä:

Milloin ja mistä apua?

Mikäli kriisin aiheuttama kuormitus tuntuu niin voimakkaalta, että voimavarasi eivät riitä sen käsittelemiseen, älä epäröi hakea apua! 

Äkilliseen kriisiin tarvitaan yleensä aina läheisen tai ammattilaisen tukea. 

Apua on hyvä hakea etenkin, jos tunnistat traumaperäisiä stressioireita, kuten 

  • toistuvia, vasten tahtoa mieleen tunkeutuvia muistikuvia tai painajaisia tapahtumasta 
  • tunnetta siitä, että tapahtuma jatkuisi yhä, vaikka se olisi jo päättynyt 
  • normaalista reagoinnista selvästi poikkeavia tunnereaktioita asioihin, jotka muistuttavat tapahtumasta 
  • tapahtumasta muistuttavien asioiden vahvaa välttelyä 
  • jatkuvaa varuillaan oloa, uhantunnetta tai säikkymistä. 

Ammattilaisen apu 

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn. 

Apua voi hakea esimerkiksi 

  • terveysasemalta
  • koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta 
  • työterveydestä 

Mistä ja milloin apua mielenterveyden ongelmiin? 

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Chillaa-appi nuorille

Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.

  • aina taskussasi tukena
  • ei kirjautumista
  • rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
  • vinkkejä kiperiin tilanteisiin
  • tsemppiä muilta nuorilta

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat nuorille

Pääosin +16-vuotiaille.
Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös