Mitä työterveys voi tehdä työyksinäisyydelle?
Tiivistelmä
- Työyksinäisyys on pitkittynyt tunne ulkopuolisuudesta työyhteisössä.
- Työyhteisön rakenteet ja yksilölliset tekijät vaikuttavat työyksinäisyyteen.
- Työyksinäisyys heikentää terveyttä ja jaksamista.
- Työyhteisössä jokainen voi vähentää yksinäisyyden kokemusta pienillä teoilla.
Tältä sivulta löytyy vinkkejä työyksinäisyyden lieventämiseen.
Työyksinäisyys voi koskettaa ketä tahansa asemasta riippumatta. Se voi esiintyä myös työympäristössä, jossa ihmisiä ja kohtaamisia on paljon.
- Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa, ettei työssä ja työyhteisössä ole riittävästi sosiaalisia kontakteja ja toimivia verkostoja.
- Emotionaalinen yksinäisyys tarkoittaa, ettei työyhteisön ihmisten välisessä kanssakäymisessä ole riittävästi avoimuutta ja luottamusta.
Työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti työssä suoriutumiseen ja yhteisöllisyyteen. Pitkittynyt työyksinäisyys voi johtaa työntekijän sairastumiseen ja jopa työpaikan vaihtamiseen.
Seuraavalla videolla (2:28) Pauliina kertoo siitä, mitä työyksinäisyys on?
Mistä työyksinäisyys johtuu?
Työyksinäisyys voi johtua työstä ja sen organisoinnin puutteista sekä työyhteisön yksilökeskeisestä ja vaativasta toimintakulttuurista.
Työyksinäisyyden syitä ovat työn luonne, etä-/hybridityö, työn organisoinnin ja johtamisen puute, työpaikan sosiaaliset suhteet ja työpaikan sisäiset tekijät.
Työstä ja työyhteisöstä johtuvia työyksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat
- työn psykososiaalinen kuormitus
- etätyön määrä
- epäselvät viestintäkäytännöt
- huono tuki esihenkilöltä
- heikko perehdytys
- riittämätön palaute.
Yksilöstä johtuvia työyksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat
- vasta alkava tai muutoksessa oleva työidentiteetti
- asennoituminen työhön ja työyhteisön muihin jäseniin
- sosiaaliset taidot
- negatiiviset elämäntapahtumat
- persoonallisuuden piirteet
- vähemmistöön kuuluminen.
Työyksinäisyydelle altistavat myös
- tarpeellisten työtilojen ja työvälineiden puuttuminen
- työmäärävaatimukset eli kiireellisyys
- epävarmuus työn jatkuvuudesta
- esihenkilötyön yksinäisyys.
Työyksinäisyyttä esiintyy työyhteisöissä, joissa on sosiaalista ulossulkemista eli ostrakismia.
Työyksinäisyys uuvuttaa
Työyksinäisyyden vaikutukset näkyvät työn tekemisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Työyksinäisyys on merkittävä hyvinvointi- ja tuottavuusriski sekä yksilölle että koko työyhteisölle.
Yksin pärjäämisen kulttuuri hankaloittaa avun pyytämistä ja vastaanottamista myös työterveydessä.
Pitkittynyt yksinäisyys ja sinnittely johtaa vakaviin terveysongelmiin.
Työyksinäisyyden kokemus vaikeuttaa työn tekemistä. Se
- lisää stressiä
- kasvattaa työuupumuksen riskiä
- edesauttaa kyynisyyttä työtä ja työyhteisöä kohtaan
- heikentää ammatillista itsetuntoa
- vaikeuttaa palautumista työpäivän aikana ja sen jälkeen
- hankaloittaa työn ja muun elämän yhteensovittamista
- lisää poissaoloja.
Työyksinäisyys on yhteydessä jaksamisen haasteisiin ja terveysongelmiin. Se
- laskee työmotivaatiota ja jaksamista
- vaikuttaa ala- tai ylivireään mielialaan
- aiheuttaa aloitekyvyttömyyttä sosiaalisissa suhteissa
- vaikuttaa uneen
- haittaa työhön keskittymistä
- aiheuttaa monia fyysisen terveyden vaivoja, kuten toistuvaa sairastelua ja erilaisia kiputiloja.
Sosiaaliseen terveyteen panostaminen suojaa työyksinäisyydeltä
Sosiaalisen terveyden vaaliminen on yhtä tärkeää kuin fyysisen ja psyykkisen terveyden huomioiminen.
Työyhteisön ja esihenkilön tehtävänä on auttaa työn tekemisessä. Hyvä suhde esihenkilöön ja työkavereihin tukee työhyvinvointia.
Työterveys voi tukea työntekijän sosiaalista terveyttä huomioimalla yksilöllisiä vahvuuksia, mitkä suojaavat työyksinäisyydeltä, sekä tunnistamalla ja pohtimalla työyksinäisyyden riskitekijöitä ja keinoja vaikuttaa niihin:
- tuki käytännön työhön ja ongelmatilanteisiin
- myönteinen suhtautuminen
- aktiivinen työ työyhteisöön kuulumisen eteen.
Työyksinäisyydeltä suojaa yhteisöllisyys, jota lisäävät
- työkavereilta saatu sosiaalinen tuki
- työyhteisön avoin keskustelu- ja viestiyhteys
- työyhteisön ratkaisulähtöinen keskustelu- ja viestiyhteys.
Tunnista yksinäisyydeltä suojaavat tekijät
Työntekijän yksinäisyydeltä suojaavat omat voimavarat ja kyky edistää niitä, esimerkiksi
- itsensä johtamisen taidot
- kyky työtehtävien itsenäiseen edistämiseen
- oman osaamisen kehittäminen ja myönteinen suhde oppimiseen
- työkaveritaidot, riittävä joustavuus ja tarvittava jämäkkyys
- työyhteisöön kuulumisen ja osallistumisen taito.
Työyksinäisyyteen voidaan vaikuttaa työterveydessä tunnistamalla yksilölliset voimavarat ja vahvuudet sekä auttamalla työntekijää tunnistamaan, mitä tarpeita yksinäisyyteen liittyy.
Parhaimmillaan työyhteisössä löytyy tarvittava tuki, kun työntekijä ensin itse tunnistaa, mitä hän tarvitsee ja osaa sitä hakea ja pyytää.
Vinkkejä työterveyden ammattilaiselle
Näin vähennät työyksinäisyyttä työterveyshuollossa
- Tunnistaminen ja puhuminen: Yksinäisyys jää helposti huomaamatta. Pysähtyminen työterveydessä aiheen äärelle kertoo työntekijälle, että sosiaalinen terveys on tärkeää. Keskustelu itsessään vähentää työyksinäisyyttä ja auttaa huomaamaan tilanteet ajoissa.
- Kuulluksi tulemisen tarve: Avoin ja myötätuntoinen puhe ja työntekijän kokemusten peilaava kuuntelu luo luottamusta ja rohkaisee häntä pohtimaan toimintavaihtoehtoja vaikealta tuntuvassa tilanteessa.
- Työkaveritaidot: Työkavereista ja työyhteisöstä kysyminen auttaa työntekijää huomaamaan omia vahvuuksiaan ja pohtimaan myös, mitkä asiat työyhteisössä toimivat hyvin ja mihin voi jatkossa työyhteisössä tukeutua.
- Työyhteisöön kuuluminen: Työterveys tukee työyhteisöön kuulumista etsimällä yhdessä sosiaalista terveyttä tukevia ratkaisuja. Sosiaalinen terveys pitää sisällään taitoja, joita jokainen työntekijä voi kehittää voidakseen työyhteisössään paremmin. Työterveydessä voit lisätä sosiaalista terveyttä puhumalla sen tärkeydestä ja keskustelemalla aiheesta avoimesti.
1. Kehystä keskustelu myötätuntoisesti
Kerro, että yksinäisyyttä kartoittavat kysymykset liittyvät työn sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen, eivät yksilön ominaisuuksiin.
“Yksinäisyys työyhteisössä on yleinen mutta usein näkymätön ilmiö. Kysymme näitä, jotta voimme paremmin ymmärtää, mitä tarvitset voidaksesi hyvin.”
2. Keskustele avoimesti, kuuntele ilman oletuksia
Jos vastauksissa näkyy yksinäisyyttä:
- Kysy tarkentavasti mutta lempeästi: "Onko tilanteita, joissa koet jääväsi ulkopuolelle?".
- Selvitä, onko kyse jatkuvasta kokemuksesta vai tietyistä tilanteista tai rakenteista.
- Kartoita työn ja vapaa-ajan kuormitus, sekä palautumisen ja tuen mahdollisuudet.
3. Tue yksilöä ja suuntaa kohti yhteisöä
Yksilön hyvinvointi paranee usein jo sillä, että kokemus tulee sanallistettua ja tulee kohdatuksi. Tarvittaessa voit
- ohjata keskustelemaan asiasta ja ratkaisuista esihenkilön kanssa
- ehdottaa itse erilaisia vaihtoehtoja, (esim. tiimityön järjestely, työyhteisövalmennus, ryhmämuotoinen tuki)
- ohjata psykososiaalisen tuen piiriin, jos yksinäisyyteen liittyy muita psyykkisiä kuormitustekijöitä.
Lue lisää
Sivulta löydät kootut materiaalit, joita on kehitetty yhdessä työelämään siirtyvien ja siellä olevien nuorten ja yksinäisyystyön ammattilaisten kanssa.
Sinua voi kiinnostaa myös
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- työterveyshuollosta
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
