Miten puhun työyksinäisyydestä?
Tiivistelmä
- Moni kokee työssä yksinäisyyttä, josta on vaikea puhua.
- Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa avoimuuden.
- Avoin puhe lisää yhteyden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta.
- Keskustelu avaa tilannetta: kuuntele ja kysy.
- Aktiivinen toimiminen auttaa.
Tältä sivulta löytyy vinkkejä yksinäisyyskeskustelun tueksi.
Työyksinäisyys on henkilökohtainen kokemus, joka vaikuttaa työssä suoriutumiseen. Siksi siitä on tärkeää puhua. Yksinäisyyttä kokiessa on tarve tulla kohdatuksi ja saada tilaa.
Työyksinäisyyttä on usein ympäristössä, jossa työkulttuuria hallitsee kriittisyys, kiire, kilpailu, vertailu, kateus sekä työntekijän epävarmuus työn jatkuvuudesta.
Hankala työilmapiiri heikentää avoimuutta ja luottamusta sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Siksi työntekijöiden voi olla vaikeaa tuoda esiin yksinäisyyden kokemuksiaan ja saada tarvitsemaansa tukea.
Hyvääkin tarkoittavat kommentit tuovat katkoksia yhteyteen
Hyvää tarkoittavat neuvot, lohdutukset ja vertailut voivat kääntyä itseään vastaan, jos ne ohittavat toisen tunteen tai kokemuksen.
Neuvominen
- “Oletko kokeillut…, mene vain rohkeasti muiden seuraan!” Hyvää tarkoittava neuvo voi tuntua holhoavalta, ja neuvottava kokee, että hänen olisi pitänyt itse keksiä ratkaisu tilanteeseensa.
Vähättely
“Ei yksinäisyys niin kamalaa ole, kaikki sitä kokevat” tai ”Se menee kyllä ohi” tai “Ei työpaikalta tarvitsekaan kavereita saada”.
Toisen yksinäisyyden tunne ei poistu sillä, että sen koittaa järkeillä pois.
Ohittaminen
“Nyt on hyvä keskittyä niihin asioihin, jotka ovat hyvin.”
Positiivinen ajattelu ei ole tarkoituksenmukaista silloin, kun toisella on ongelma tai hätä.
Vertailu
“Onneksi tilanteessasi on kuitenkin työtiimi, kaikilla ei ole sitäkään.”
Yksinäisyyttä kokevan ongelma ei johdu siitä, ettei hän osaisi olla kiitollinen siitä hyvästä, mitä hänellä on. Vertailu muihin, joilla menee huonommin ei ole lähtökohdaltaan reilu.
Kuunteleva ja arvostava työilmapiiri
Työkulttuurin avoimuus, positiivinen kiinnostus muita ihmisiä kohtaan ja dialogisuus luovat pohjan yksinäisyyden puheeksi ottamiselle. Dialogisuus on yhdessä ajattelua ja vuorovaikutuksen rakentamista yhteisesti.
Dialogisessa vuorovaikutuksessa kuunnellaan toista, jotta ymmärrettäisiin hänen ajatteluaan ja kokemustaan paremmin. Valta-aseman sijaan korostuu tasavertainen kohtaaminen.
Luovuus ja lämminhenkinen, hyväntahtoinen huumori, myötätunto ja into vahvistavat yhteisöllisyyttä. Kyky puhua vaikeista asioista sekä ihmisläheinen ilmapiiri tekevät työyhteisöstä turvallisen paikan, jossa on mahdollista jakaa kokemuksiaan ja saada tukea.
Työyksinäisyydessä kuulluksi tulemisen kokemusta auttavat
- uteliaisuus ja avoimuus toisten kokemukselle: Miten toinen kokee tilanteen eri tavalla?
- keskusteluhalukkuus: Millaiseksi toinen kokee olonsa työyhteisössä tällä hetkellä? Kokeeko hän olevansa osa työporukkaa?
- hyväksyntä: Ymmärrys, että on normaalia tuntea yksinäisyyttä. Sen kokeminen tuntuu ikävältä ja usein kipeältä.
- ymmärtäminen ja tuki: Yksinäisyyden kokeminen voi vaikuttaa monella tavalla hyvinvointiin, työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Tilannetta avaa, kun pohditaan yhdessä, mikä voisi auttaa.
- arvostaminen: Toisen avoimuutta ja keskusteluhalua voi arvostaa omin sanoin.
- kokemus vaihtoehdoista ja mahdollisuudesta valita: Mitä ovat eri toimintavaihtoehdot? Mitä niistä voisi kokeilla?
Yksinäisyyttä vältellään
Työyksinäisyyden kokemukseen voi liittyä häpeää tai pelkoa siitä, ettei tule kuulluksi ja autetuksi. Samalla tavalla keskustelua aloitteleva saattaa olla huolissaan, ettei osaa puhua oikealla tavalla ja siksi jättää keskustelun avaamatta. Ensimmäinen askel on vaikein ja samalla palkitsevin.
Vinkkejä työntekijälle yksinäisyyskeskustelun tueksi
- Yksinäisyyden kokeminen työssä on tavallista, mutta siitä on usein vaikea puhua. Asian jakaminen voi helpottaa oloa ja parantaa työssä viihtymistä. Seuraavassa esimerkkejä, kuinka voit ottaa aiheen puheeksi ja löytää tukea:
Keskustelun aloittaminen:
- "Haluaisin puhua kanssasi omasta tilanteestani."
- "Sopisiko, että jutellaan vähän mun fiiliksistä täällä töissä?"
- "Mulla olisi pieni juttu tähän meidän työyhteisöön liittyen, joka on vähän painanut mieltä,"
Omien kokemusten kertominen ja tarkentaminen:
- “En oikein tiedä, miten voisin päästä mukaan porukkaan.”
- “Kurja fiilis. Tykkään työstä, mutta ei ne oikein suju, kun mietin, mitä muut multa odottaa.”
- “Koen usein ulkopuolisuutta, enkä aina tiedä, mitä tehdä tai sanoa.”
Tuen ja avun vastaanottaminen ja itse aktivoituminen:
- ”Onko jotain ajatusta, että mitä tälle tilanteelle voisi tehdä?”
- ”Haluaisin tilanteeseen selkeyttä, ettei tarvitse niin paljon stressata.”
- ”Minua jäivät mietityttämään muutamat työyhteisöön liittyvät asiat.”
Keskustelun ja avun arvostaminen:
- ”Kiitos, että juteltiin.”
- ”Kiitos, että kuuntelit.”
- ”Olo on helpottunut.”
Lue lisää
Tämä sisältö on osa välittävän työyhteisön osallistavia työkaluja. Tutustu yhteisöllisyyttä lisääviin työkaluihin täällä:
Sinua voi kiinnostaa myös:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- työterveyshuollosta
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
