Siirry pääsisältöön

Työntekijä, mitä voit tehdä työyksinäisyydelle?

Työyksinäisyys tarkoittaa työssä ja työyhteisössä koettua yksinäisyyttä, joka syntyy, jos työssä ei ole riittävästi hyviä ihmissuhteita. Yksinäisyys on yksilöllinen tunne, joka heikentää työhyvinvointia, työssä suoriutumista ja yhteisöllisyyttä.

Tiivistelmä

  • Työyksinäisyys on pitkittynyt tunne ulkopuolisuudesta työyhteisössä.
  • Työyhteisön rakenteet ja yksilölliset tekijät vaikuttavat työyksinäisyyteen.
  • Työyksinäisyys heikentää terveyttä ja jaksamista.
  • Työyhteisössä jokainen voi vähentää yksinäisyyden kokemusta pienillä teoilla.

Tältä sivulta löytyy vinkkejä työyksinäisyyden lieventämiseen.

Työyksinäisyys voi koskettaa ketä tahansa asemasta riippumatta. Se voi esiintyä myös työympäristössä, jossa ihmisiä ja kohtaamisia on paljon.

  • Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa, ettei työssä ja työyhteisössä ole riittävästi sosiaalisia kontakteja ja toimivia verkostoja.
  • Emotionaalinen yksinäisyys tarkoittaa, ettei työyhteisön ihmisten välisessä kanssakäymisessä ole riittävästi avoimuutta ja luottamusta.

Työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti työssä suoriutumiseen ja yhteisöllisyyteen. Pitkittynyt työyksinäisyys voi johtaa työntekijän sairastumiseen ja jopa työpaikan vaihtamiseen.

Seuraavalla videolla (2:28) Pauliina kertoo siitä, mitä työyksinäisyys on?

Mistä työyksinäisyys johtuu?

Työyksinäisyys voi johtua työstä ja sen organisoinnin puutteista sekä työyhteisön yksilökeskeisestä ja vaativasta toimintakulttuurista. 

Työyksinäisyyden syitä ovat työn luonne, etä-/hybridityö, työn organisoinnin ja johtamisen puute, työpaikan sosiaaliset suhteet ja työpaikan sisäiset tekijät.

Työstä ja työyhteisöstä johtuvia työyksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat

  • työn psykososiaalinen kuormitus
  • etätyön määrä
  • epäselvät viestintäkäytännöt
  • huono tuki esihenkilöltä
  • heikko perehdytys
  • riittämätön palaute.

Työyksinäisyyttä on työyhteisöissä, missä on sosiaalista ulossulkemista eli ostrakismia.

Yksilöstä johtuvia työyksinäisyydelle altistavia tekijöitä ovat

  • vasta alkava tai muutoksessa oleva työidentiteetti
  • epäselvät ja puuttuvat tavoitteet, joissa ei ole tarpeeksi haastetta ja vaihtelua
  • asennoituminen työhön ja työyhteisön muihin jäseniin
  • sosiaaliset taidot
  • negatiiviset elämäntapahtumat
  • persoonallisuuden piirteet
  • omat fyysiset ominaisuudet ja mahdolliset rajoitteet.

Yksinäisyyttä voi esiintyä myös työelämän ulkopuolisten elämäntilanteiden vuoksi. Jos yksityiselämässä on meneillään vaikea vaihe, itse työn tekemisellä sekä työyhteisön myötätunnolla ja tuella voi olla ratkaisevan suuri merkitys jaksamiselle ja toipumiselle.

Työyksinäisyys uuvuttaa

Yksinäisyyden kokemus työssä lisää stressiä ja kasvattaa työuupumuksen riskiä, erityisesti kyynisyyttä työtä kohtaan, ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä.

Työyksinäisyys vaikuttaa

  • työmotivaatioon ja jaksamiseen
  • mielialaan
  • sosiaalisiin suhteisiin
  • uneen
  • keskittymiseen
  • fyysiseen terveyteen esimerkiksi erilaisina kipuina.

Yksinäisyyden kokeminen työyhteisössä vaikeuttaa palautumista työpäivän aikana ja sen jälkeen, sekä hankaloittaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Yhteys mielialan, sosiaalisten suhteiden ja yksinäisyyden välillä on kahdensuuntainen: negatiivinen mieliala saa vetäytymään sosiaalisista suhteista, ja kun ei koe myönteisiä tunteita työpaikalla, yksinäisyys ja vetäytyminen vahvistuvat.

Yksinäisyyttä kokiessa on vaikea tukeutua muihin ja pyytää tai tarjota apua, mikä heikentää tiimityötä ja koko työyhteisön toimivuutta. Vaikutukset näkyvät myös muussa työn tekemisessä. Työyksinäisyys lisää poissaoloja sekä halua vaihtaa työpaikkaa.

Vinkkejä työyksinäisyyden vähentämiseen

Vahvista sosiaalista terveyttä — ehkäise työyksinäisyyttä

Sosiaalisen terveyden vaaliminen on yhtä tärkeää kuin fyysisen ja psyykkisen terveyden huomioiminen.

Työyhteisön ja esihenkilön tehtävänä on auttaa yhteisen työn tekemisessä. Myönteinen suhde esihenkilöön ja työkavereihin tukee omaa työhyvinvointia.

Mitä itse voi tehdä ja odottaa työyhteisöltä, jotta työpaikalla olisi hyvä olla?

Pidä kiinni omista voimavaroista ja panosta

  • itsesi johtamisen taitoihin
  • työtehtävien itsenäiseen edistämiseen
  • oman osaamisen kehittämiseen
  • työkaveritaitoihin, riittävään joustavuuteen ja tarvittavaan jämäkkyyteen
  • työyhteisöön kuulumiseen ja osallistumiseen

Arvosta esihenkilöä ja pyydä tarvittaessa apua

  • yhteisten työasioiden edistämisessä
  • työhön liittyvissä muutoksissa
  • työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisessa.

Tee yhteistyötä ja ole reilu työkaveri

  • arvosta ja anna palautetta, tue työkavereita.
  • keskustele ja kysy avoimesti
  • älä puhu selän takana, mitä et sanoisi toiselle kasvotusten
  • edistä yhteisiä työn tavoitteita.

Huomioithan, että joskus tilanne on vaikea sinusta riippumattomista syistä. Jos olet itse tehnyt kaiken voitavan, mutta kohtaat edelleen huonoa kohtelua tai sinua ei kuulla, on tärkeää pohtia myös omaa kokonaistilannettasi. 

Aina on sallittua ja joskus välttämätöntä etsiä työpaikka, jossa työntekijää arvostetaan ja hänen terveyttään tuetaan

Jos itse koet työyksinäisyyttä

Älä jää asian kanssa yksin. Yksinäisyyteen on tarjolla apua ja voit löytää keinoja vaikuttaa, vaikka olisit jo kokeillut monia asioita. Tärkeää on, että otat yksinäisyyden itse huomioon etkä sivuuta sitä. Ala edistää omaa sosiaalista terveyttäsi pienin askelin.

  • Tunnista ja puhu: Kun huomaat kokevasi työyksinäisyyttä, pysähdy. Kohtaa tunne ja sen takana oleva tarve. Voit pohtia yksin tai luotettavan ihmisen kanssa: ”Mitä muutoksia toivon ja miten voin itse niitä edistää?”.
  • Keskustele ja opettele näkökulman vaihtamisen taito: Kysyminen, ääneen ihmettely, omien ajatusten jakaminen ja toisten kokemusten kuuleminen luovat luottamusta ja ehkäisevät väärinymmärryksiä. Toiset eivät tiedä, mitä ajattelet, toivot ja tarvitset. Usein työkaveri haluaa olla avuksi.
  • Omaa työkaveritaidot: Ota tavaksi arjen pienet teot, kuten tervehtiminen, tutustuminen ja kiinnostuksen osoittaminen, asioista kysyminen sekä avun antaminen ja vastaanottaminen. Ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden kokemusta.
  • Sitoudu työyhteisöön: Kysy epäselvistä käytännöistä ja käy avointa keskustelua yhteisistä pelisäännöistä. Sitoudu yhteistyöhön ja ole avoin erilaisille tavoille toimia.
  • Osallistu työyhteisön tapahtumiin ja tilaisuuksiin, vaikka ne eivät aina innostaisi sinua: Kuulumisen kokemukseen liittyy myös oma valintasi ja vaivannäkösi. Yhdessä oleminen ja tekeminen lisää tunnetta siitä, että olet tärkeä osa työyhteisöä.

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Ammattilaisen apu

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.

Apua voi hakea esimerkiksi

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.