Perheiden tukeminen

Kunnan tarjoamat sosiaalipalvelut perheille ovat muun muassa

  • lastensuojelu
  • päivähoito
  • perhetyö
  • lastenvalvoja
  • kasvatus- ja perheneuvonta
  • tukiperheet.

Myös useat valtakunnalliset järjestöt tukevat perheitä esimerkiksi lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä tilanteissa.

Esimerkkejä erilaisista tukea tarjoavista järjestöistä löydät Linkit-osiosta.​

 Mitä on sosiaalityö?

Sosiaalityö on yksi osa kunnan tarjoamia sosiaalipalveluja. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Sillä tarkoitetaan myös tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta.

"Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä."

Sosiaalityöllä pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityötä tehdään yksilöiden, perheiden, ryhmien, verkostojen ja yhteisöjen kanssa. Työllä ehkäistään ihmisten sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan uhkia ja häiriöitä sekä niiden seuraamusvaikutuksia.

Voit ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään erilaisissa elämän ongelmatilanteissa, joissa tarvitset tukea, esimerkiksi perheen tukemisen, toimeentulon ja asunnottomuuden asioissa sekä päihde- ja mielenterveysasioissa. Lisäksi voit ottaa yhteyttä vammais- ja vanhuspalveluasioissa.


Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö sisältää yli 18-vuotiaille tarkoitetut palvelut, joita ovat toimeentulotuki, työllistymisen tukeminen, päihdepalvelut, kuntouttava sosiaalityö, asumispalvelut ja kotouttamistyö. Siihen kuuluvat myös vammaisten ja vanhusten palvelut


Palveluohjaus

Palveluohjaus tarkoittaa erityistä sosiaalityön työmenetelmää. Palveluohjauksen tavoitteena on rakentaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen toimiva palvelukokonaisuus, joka auttaa oikeaan aikaan ja koostuu eri palvelu- ja tukikokonaisuuksista. Ohjauksessa pyritään löytämään asiakkaan voimavarat ja ohjaamaan hänelle oikeat palvelut. Siihen kuuluu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen peruskartoitus. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon ensisijaisesti asiakkaan etu, hänen toiveensa ja mielipiteensä.


Lastensuojelun sosiaalityö

Sosiaalityötekijä vastaa lastensuojelulain mukaan lapsen edun valvonnasta. Lastensuojelulaissa säädetään tarkasti sosiaalityöntekijän tehtävistä ja hänelle kuuluvista päätöksentekovaltuuksista. Sosiaalityön tehtävänä on tukea lasta ja perhettä niin, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä omassa perheessään.


Koulun sosiaalityö

Koulun sosiaalityöllä tarkoitetaan koulukuraattorin tekemää työtä eri kouluasteilla. Koulukuraattorin työ on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on ehkäistä oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Tärkeää on kehittää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä, jos on huolissaan esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.


Terveyssosiaalityö

Terveyssosiaalityö on sosiaalityöntekijän työtä, joka toteutuu terveydenhuollon organisaatiossa, kuten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Työn lähtökohtana on kokonaisnäkemys terveydestä, sairaudesta ja sosiaalisista tekijöistä. Terveyssosiaalityö tarkoittaa asiakkaan tilanteen sosiaalista arviointia, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista sekä toimeentulon ja palvelujen turvaamista. Käytännössä sairaalan sosiaalityöntekijä antaa tietoa sosiaaliturvasta ja palveluista sekä auttaa niiden hakemisessa. Sosiaalityöntekijä osallistuu myös työkyvyn tutkimiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä asiakkaan asioissa Kelaan, työeläkelaitoksiin ja sosiaalipalveluihin.

 Mitä kaikkea lastensuojelulla tarkoitetaan?

Yhteiskunnalla on vastuu siitä, että lapsilla on hyvät kasvuolosuhteet ja että vanhemmat saavat tukea lapsen kasvatukseen. Lapsen hoito ja kasvatus ovat ensi sijassa vanhempien tai huoltajien vastuulla. Kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä ongelmissa voi turvautua eri ammattilaisten apuun. Yhteiskunnan palvelut on luotu tukemaan lasta ja perhettä, mikäli vanhemmat eivät omin avuin selviydy lasten kasvatuksen ja kehityksen ongelmatilanteissa.

Lapsiperheiden yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute on lisääntynyt Suomessa. Perheen ympärillä ei ole sosiaalista verkostoa, jolta voisi saada tarvittaessa apua. Isovanhemmat ja muut sukulaiset ja ystävät asuvat kaukana, tai heitä ei ole. Monella vanhemmalla ei ole muita auttajia kuin viranomaiset. Tästä syystä yhteiskunnassa on luotu palveluverkosto, jolta vanhemmat voivat saada tukea lapsen jokaisessa elämän vaiheessa.

Joissakin tilanteissa perhe voi tarvita sosiaalityöntekijän tukea ja apua ongelmiensa ratkaisemisessa. Vanhemmat saattavat olla uupuneita työttömyyden, taloudellisten vaikeuksien tai sairauden takia. Sosiaalityöntekijän tehtävä on suojella lasta, jos lasta laiminlyödään tai hänen hyvinvointiaan uhkaavat vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveydelliset ongelmat, perheen ristiriidat, lapsen kaltoinkohtelu tai perheväkivalta. Joskus lapsi itse vaarantaa hyvinvointinsa käyttämällä päihteitä, olemalla luvatta pois koulusta tai tekemällä rikoksia.

"Joissakin tilanteissa perhe voi tarvita sosiaalityöntekijän tukea ja apua ongelmiensa ratkaisemisessa. Vanhemmat saattavat olla uupuneita työttömyyden, taloudellisten vaikeuksien tai sairauden takia."

Jokainen, joka huomaa lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa, voi ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään. Apua voivat hakea myös lapsi tai nuori itse, vanhemmat, sukulaiset tai naapuri. Yhteyttä on mahdollista ottaa myös nimettömänä. Apua kannattaa pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lievemmät tukitoimet ja palvelut saattavat auttaa ratkaisemaan tilanteen, kun se ei vielä ole kovin pitkäaikainen ja ongelmallinen.


Ehkäisevä lastensuojelu

Ehkäisevän lastensuojelun avulla tuetaan vanhemmuutta. Lapsiperheiltä ei tällöin edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan se, tarvitseeko perhe erityistä tukea alaikäisen lapsen hoidon, elatuksen, kehityksen ja terveyden kannalta. Tukitoimet toteutetaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien tai muiden lasta hoitavien henkilöiden kanssa.

Ehkäisevä lastensuojelutyö on kunnan peruspalvelua. Erityisen tärkeää ovat äitiys- ja lastenneuvoloiden ja muun terveydenhuollon osuus. Äitiys- ja lastenneuvoloissa seurataan äidin raskautta ja lapsen kehitystä seitsemään ikävuoteen asti. Lastenneuvoloista vanhemmat voivat saada apua tukea ja ohjausta lasten kasvatusasioihin.

Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät lasten päivähoidon ja esikoulun. Jokaisella lapsella on oikeus päivähoitoon, ja jokainen kuusi vuotta täyttänyt voi käydä esiopetuksessa. Myös näiden palvelujen tehtävänä on tukea, edistää ja turvata lasten kasvua ja kehitystä.

Kouluikäisen lapsen tukeminen on koulun oppilashuollon tehtävä. Siihen kuuluvat koulukuraattorien ja koulupsykologien palvelut. Koululaisen terveydentilasta vastaavat kouluterveydenhoitaja ja lääkäri.

Nuorisotyön tehtävänä on antaa tietoa ja neuvoja nuoren ongelmissa ja tukea harrastuksia. Etsivä nuorisotyö pyrkii tarjoamaan turvallisen ja luottamuksellisen aikuissuhteen. Aikuinen on nuoren tukena erilaisissa elämiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa.


Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla on viime kädessä vastuu lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuolto ja jälkihuolto.

Työskentely voi alkaa sillä, että vanhemmat ottavat itse yhteyttä lastensuojelun työntekijään ja pyytävät apua. Usein lastensuojeluasia alkaa siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa tiedon lapsesta, joka tarvitsee apua. Tätä kutsutaan lastensuojeluilmoitukseksi.

Lasten ja perheiden parissa työskentelevillä viranomaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus huolen herättyä. Esimerkiksi päivähoidon tai koulun työntekijöiden on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jos he epäilevät lapsen tarvitsevan apua. Myös poliisin on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jos alaikäinen on tehnyt rikoksen, hänet tavataan päihtyneenä tai hän on ollut paikalla perheväkivaltatilanteessa.

Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa sitä, että joku on huolissaan lapsen tilanteesta. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tutkia jokainen lastensuojeluilmoitus. Tilanne pyritään selvittämään huolellisesti. Jos selviää, ettei ole syytä huoleen, asian käsittely päättyy eikä lapsesta tule lastensuojelun asiakasta. Joskus on tilanteita, jolloin lapsi on välittömässä vaarassa. Tällöin sosiaalityöntekijä hakee lapsen turvaan. Tätä kutsutaan kiireelliseksi sijoitukseksi.

Yleensä lastensuojeluilmoituksesta seuraa se, että seitsemän päivän kuluessa sosiaalityöntekijä pyytää lasta ja hänen vanhempiaan keskustelemaan asiasta. Tapaamisia on useita, ja keskustelujen tarkoituksena on selvittää se, miksi ilmoitus on tehty ja mitä voidaan tehdä perheen auttamiseksi. Tämä on niin sanottua lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu. Tähän selvitystyöhön voidaan ottaa mukaan muitakin läheisiä kuin vanhemmat (esim. isovanhemmat, täti, setä). Tätä neuvottelua kutsutaan läheisneuvonpidoksi.

Jos selvityksen jälkeen päätetään, että perhe tarvitsee lastensuojelua, määritellään asiat, joiden takia lapsi ja vanhemmat tarvitsevat apua. Lisäksi määritellään keinot, joilla voidaan auttaa lasta ja perhettä. Suunnitelma tehdään kirjallisesti yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Tämä suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.


Mitä tarkoittavat avohuollon tukitoimet?

Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia. Usein lastensuojeluun liittyy pelkoa siitä, että lapsi viedään pois. Periaatteena on se, että perhettä tukemalla lapsi voisi asua kotona oman perheensä kanssa. Avohuollon tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia, ja ne perustuvat perheen kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

"Lastensuojelun asiakkuus on ollut tärkeä, olen kokenut sen vain positiivisena. Kun olin yksinhuoltaja, niin saatiin tukiperhe…"

- Liisa 35 v.

Avohuollon tukitoimet voivat olla

  • perhetyö
  • tukihenkilö tai tukiperhe
  • lapsen harrastusten taloudellinen avustaminen
  • lapsen hoitopalvelut ja terapia
  • loma- ja virkistystoiminta
  • lapsen päivähoito ja lapsiperheiden kotipalvelut
  • lapsen tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
  • koko perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon.

Lastensuojelulaissa korostetaan sitä, että kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä tuki, jos lastensuojelun tarve johtuu oleellisesti riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta. Lisäksi kunnan on korjattava asuntoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.


Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena

Avohuollon sijoitus perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Vaikeissa tilanteissa lapsi voidaan sijoittaa yksin lyhyeksi aikaa kotoa pois. Tänä aikana vanhemmat päättävät edelleen lapsen huollosta ja hänen asioistaan. Sijoitus on lopetettava heti, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vaatii sitä.


Huostaanotto

Huostaanotto valmistellaan yhdessä perheen kanssa. Huostaanotto tarkoittaa, että lapsi sijoitetaan oman kodin ulkopuolelle. Hänen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista ottavat vastuun sosiaaliviranomaiset. Jos vanhemmat tai 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät suostu huostaanottoon, tuomioistuimen on päätettävä siitä. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi eli niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Se loppuu viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Lapsen huostaanottoon ryhdytään, jos ongelmat ovat todella vaikeita ja ne ovat kestäneet kauan. Yleensä sitä ennen lasta ja hänen perhettään on pyritty auttamaan monelle tavalla. Kun mikään muu ei auta, lastensuojelulaki määrää, että lapsi on otettava huostaan.


Jälkihuolto

Sijoituksen päättymisen jälkeen lapsi tai nuori saattaa tarvita pitkään erityistä tukea. Tätä tarjotaan jälkihuoltona. Kunnan on järjestettävä jälkihuoltoa aina kun sijoitus on kestänyt vähintään puoli vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiin palaamista tai nuoren itsenäistymistä. Sosiaalityöntekijä tekee yhdessä nuoren kanssa suunnitelman siitä, mitä palveluja ja tukitoimia jälkihuolto sisältää. Jälkihuolto voi jatkua siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta.

 Ehkäisevä lastensuojelu on vanhemmuuden tukemista

Ehkäisevän lastensuojelun avulla tuetaan vanhemmuutta. Lapsiperheiltä ei tällöin edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan se, tarvitseeko perhe erityistä tukea alaikäisen lapsen hoidon, elatuksen, kehityksen ja terveyden kannalta. Tukitoimet toteutetaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien tai muiden lasta hoitavien henkilöiden kanssa.

Ehkäisevä lastensuojelutyö on kunnan peruspalvelua. Erityisen tärkeää ovat äitiys- ja lastenneuvoloiden ja muun terveydenhuollon osuus. Äitiys- ja lastenneuvoloissa seurataan äidin raskautta ja lapsen kehitystä seitsemään ikävuoteen asti. Lastenneuvoloista vanhemmat voivat saada apua tukea ja ohjausta lasten kasvatusasioihin.

Kouluikäisen lapsen tukeminen on koulun oppilashuollon tehtävä. Siihen kuuluvat koulukuraattorien ja koulupsykologien palvelut. Koululaisen terveydentilasta vastaavat kouluterveydenhoitaja ja lääkäri.

Nuorisotyön tehtävänä on antaa tietoa ja neuvoja nuoren ongelmissa ja tukea harrastuksia. Etsivä nuorisotyö pyrkii tarjoamaan turvallisen ja luottamuksellisen aikuissuhteen. Aikuinen on nuoren tukena erilaisissa elämiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa.

 Päivähoidon järjestäminen

Lapsiperheiden käytettävissä on erilaisia vaihtoehtoja pienten lasten hoidon järjestämiseksi. Lapsi voi mennä kunnan järjestämään päivähoitoon joko päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Perhe voi valita kunnallisen päiväkodin tai yksityisen hoitajan tai päiväkodin. Jos perhe hakee palvelun yksityispuolelta, sen on mahdollista hakea yksityisen hoidon tukea tai palveluseteli omasta kunnasta. Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmista jompikumpi voi hoitaa lasta ja saada kotihoidon tukea.

Kunnan velvollisuus on järjestää lapsille hoitoa myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jos vanhempien työ tai opiskelu vaatii sitä. Kunnilla on vastuu päivähoidon palvelujen järjestämisestä ja yksityisen päivähoidon valvonnasta. Päivähoidosta peritään maksu, joka määräytyy perheen tulojen ja koon mukaan. Yksityinen päivähoito on maksullista palveluntarjoajan hinnoittelun mukaan, mutta näihin kustannuksiin voi saada yksityisen hoidon tukea.

Vaihtoehtoja päivähoidon järjestelyihin ovat lisäksi kunnan, seurakunnan ja järjestöjen leikkipuisto- ja kerhotoiminta sekä muu avoin varhaiskasvatustoiminta.

 Kasvatus- ja perheneuvonta tukevat lapsiperheitä

Kasvatus- ja perheneuvonta on järjestetty kunnissa perheneuvoloissa. Perheneuvolat palvelevat lapsiperheitä. Niistä saa apua ja tukea kysymyksissä, jotka liittyvät lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen. Perheneuvoloissa työskenteleviä asiantuntijoita ovat psykologit, lääkärit, sosiaalityöntekijät sekä perhe- ja puheterapeutit.

Kasvatus- ja perheneuvonnassa annetaan asiantuntija-apua lasten tai perheen ongelmissa. Kasvatus- ja perheneuvontaan voi hakeutua, jos

  • lapsen kehitys, käyttäytyminen tai tunne-elämä aiheuttaa huolta
  • lapsella on pulmia päivähoidossa, koulussa tai kavereiden kanssa
  • vanhemmat tarvitsevat apua vanhemmuuteen tai vanhempien välisten ristiriitojen selvittämiseen
  • perheessä on ollut menetyksiä tai vaikeita elämäntilanteita
  • perheessä harkitaan avioeroa, tai perheenjäsenet tarvitsevat tukea erosta selviytymiseen.

Perheneuvolan palvelut ovat maksuttomia, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia, eikä lähetettä tarvita. Tarkemmat tiedot löydät oman kuntasi Internet-sivuilta.

 Perhetyö auttaa arjen selviytymisessä

Lastensuojelun perhetyö on avohuollon tukitoimi perheelle. Lastensuojelun perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua tai tukea arjen toiminnoissa. Perhetyön avulla pyritään myös ottamaan käyttöön perheen omat voimavarat arjessa selviytymisessä.

Perhetyön tavoitteet määritellään kunkin perheen kanssa yksilöllisesti. Lastensuojelun perhetyö edellyttää perheen sitoutumista työskentelyyn

"Sain kotiin perhetyöntekijän. Se oli iso apu. Perhetyöntekijä kävi kotona kanssani juttelemassa ja välillä olemassa lasten kanssa."

- Johanna 29 v.

Perhetyötä annetaan myös ennalta ehkäisevänä palveluna. Ennaltaehkäisevä perhetyö on tarkoitettu lapsiperheille, joissa tarvitaan tukea vanhemmuuteen. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön ohjaudutaan yleensä terveydenhuollon, neuvolan, päivähoidon tai muun viranomaistahon kautta.

Perhetyö on yleensä kunnan omaa toimintaa. Jotkut kunnat ostavat perhetyöpalveluita järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Oman kuntasi palvelun löydät kunnan Internet-sivuilta.

 Kotipalveluista apua arjen askareisiin

Kunnat tarjoavat kotipalveluja vanhuksille, lapsiperheille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille sekä mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille. Monissa kunnissa on yhdistetty sosiaalihuoltolakiin perustuva kotipalvelu ja terveydenhuoltolakiin perustuva kotisairaanhoito kotihoidoksi. Tällöin lapsiperheiden kotipalvelu on kotihoidon perhetyötä.

Kotipalvelun saamisen yleisiä perusteita ovat asiakkaan vähentynyt toimintakyky tai sairaus, jonka vuoksi hän tarvitsee apua selviytyäkseen kotona arkipäivän askareista ja oman hygienian hoitamisesta. Tukipalveluina voidaan järjestää ateriapalveluja, siivousta, kylvetystä ja kuljetuspalveluita.

Kotisairaanhoito huolehtii lääkärin määräämistä sairaanhoidollisista toimista. Kotisairaanhoitajan työhön kuuluu myös omaisten tukeminen. Kotipalveluja voit tiedustella kunnan sosiaalitoimen palveluohjauksesta.

 Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla vastuu hyvinvoinnin turvaamisesta

Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla on viime kädessä vastuu lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuolto ja jälkihuolto.

Työskentely voi alkaa sillä, että vanhemmat ottavat itse yhteyttä lastensuojelun työntekijään ja pyytävät apua. Usein lastensuojeluasia alkaa siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa tiedon lapsesta, joka tarvitsee apua. Tätä kutsutaan lastensuojeluilmoitukseksi.

Lasten ja perheiden parissa työskentelevillä viranomaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus huolen herättyä. Esimerkiksi päivähoidon tai koulun työntekijöiden on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jos he epäilevät lapsen tarvitsevan apua. Myös poliisin on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jos alaikäinen on tehnyt rikoksen, hänet tavataan päihtyneenä tai hän on ollut paikalla perheväkivaltatilanteessa.

Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa sitä, että joku on huolissaan lapsen tilanteesta. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tutkia jokainen lastensuojeluilmoitus. Tilanne pyritään selvittämään huolellisesti. Jos selviää, ettei ole syytä huoleen, asian käsittely päättyy eikä lapsesta tule lastensuojelun asiakasta. Joskus on tilanteita, jolloin lapsi on välittömässä vaarassa. Tällöin sosiaalityöntekijä hakee lapsen turvaan. Tätä kutsutaan kiireelliseksi sijoitukseksi.

Yleensä lastensuojeluilmoituksesta seuraa se, että seitsemän päivän kuluessa sosiaalityöntekijä pyytää lasta ja hänen vanhempiaan keskustelemaan asiasta. Tapaamisia on useita, ja keskustelujen tarkoituksena on selvittää se, miksi ilmoitus on tehty ja mitä voidaan tehdä perheen auttamiseksi. Tämä on niin sanottua lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu. Tähän selvitystyöhön voidaan ottaa mukaan muitakin läheisiä kuin vanhemmat (esim. isovanhemmat, täti, setä). Tätä neuvottelua kutsutaan läheisneuvonpidoksi.

Jos selvityksen jälkeen päätetään, että perhe tarvitsee lastensuojelua, määritellään asiat, joiden takia lapsi ja vanhemmat tarvitsevat apua. Lisäksi määritellään keinot, joilla voidaan auttaa lasta ja perhettä. Suunnitelma tehdään kirjallisesti yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Tämä suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.


Mitä tarkoittavat avohuollon tukitoimet?

Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia. Usein lastensuojeluun liittyy pelkoa siitä, että lapsi viedään pois. Periaatteena on se, että perhettä tukemalla lapsi voisi asua kotona oman perheensä kanssa. Avohuollon tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia, ja ne perustuvat perheen kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

"Lastensuojelun asiakkuus on ollut tärkeä, olen kokenut sen vain positiivisena. Kun olin yksinhuoltaja, niin saatiin tukiperhe…"

- Liisa 35 v.

Avohuollon tukitoimet voivat olla

  • perhetyö
  • tukihenkilö tai tukiperhe
  • lapsen harrastusten taloudellinen avustaminen
  • lapsen hoitopalvelut ja terapia
  • loma- ja virkistystoiminta
  • lapsen päivähoito ja lapsiperheiden kotipalvelut
  • lapsen tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
  • koko perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon.

Lastensuojelulaissa korostetaan sitä, että kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä tuki, jos lastensuojelun tarve johtuu oleellisesti riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta. Lisäksi kunnan on korjattava asuntoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.


Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena

Avohuollon sijoitus perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Vaikeissa tilanteissa lapsi voidaan sijoittaa yksin lyhyeksi aikaa kotoa pois. Tänä aikana vanhemmat päättävät edelleen lapsen huollosta ja hänen asioistaan. Sijoitus on lopetettava heti, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vaatii sitä.


Huostaanotto

Huostaanotto valmistellaan yhdessä perheen kanssa. Huostaanotto tarkoittaa, että lapsi sijoitetaan oman kodin ulkopuolelle. Hänen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista ottavat vastuun sosiaaliviranomaiset. Jos vanhemmat tai 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät suostu huostaanottoon, tuomioistuimen on päätettävä siitä. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi eli niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Se loppuu viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Lapsen huostaanottoon ryhdytään, jos ongelmat ovat todella vaikeita ja ne ovat kestäneet kauan. Yleensä sitä ennen lasta ja hänen perhettään on pyritty auttamaan monelle tavalla. Kun mikään muu ei auta, lastensuojelulaki määrää, että lapsi on otettava huostaan.


Jälkihuolto

Sijoituksen päättymisen jälkeen lapsi tai nuori saattaa tarvita pitkään erityistä tukea. Tätä tarjotaan jälkihuoltona. Kunnan on järjestettävä jälkihuoltoa aina kun sijoitus on kestänyt vähintään puoli vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiin palaamista tai nuoren itsenäistymistä. Sosiaalityöntekijä tekee yhdessä nuoren kanssa suunnitelman siitä, mitä palveluja ja tukitoimia jälkihuolto sisältää. Jälkihuolto voi jatkua siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta.

 Tukihenkilö tai tukiperhe tukevat kotona asumista

Lasta ja perhettä voidaan auttaa avohuollon tukitoimilla. Niiden tavoitteena on tukea sitä, että lapsi voi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Avohuollon tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia, ja niistä sovitaan aina yhdessä perheen kanssa. Näitä avohoidon tukitoimia ovat tukihenkilö ja tukiperhe.

Tukihenkilö on aikuinen, joka voi auttaa koulutehtävissä tai olla mukana harrastuksissa. Tukiperhe puolestaan on tavallinen perhe, jonka luokse lapsi voi sovitusti mennä esimerkiksi viikonlopuksi. Tukiperheet ja tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia, jotka saavat koulutuksen tehtäväänsä. He ovat vaitiolovelvollisia samoin kuin muutkin lastensuojelussa työskentelevät.

 Lastenvalvoja auttaa lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä tilanteissa

Lastenvalvojien tehtävät voivat vaihdella kunnittain sen mukaan, miten sosiaalihuollon tehtävät on kunnassa järjestetty. Lapsen elatukseen liittyviä tehtäviä (elatuksesta sopiminen, sopimusneuvottelut, vanhempien neuvonta) sekä huolto-, asumis- ja tapaamisoikeudellisia tehtäviä kunnassa voi hoitaa myös muulla virkanimikkeellä toimiva viranomainen kuin sosiaalityöntekijä tai sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja. Useimmiten lastenvalvojien tehtävät liittyvät lapsen isyyden selvittämiseen, lapsen huoltoon ja elatukseen.

Lastenvalvoja on sosiaalityöntekijä, joka hoitaa lapsen isyyden selvittämistä ja vahvistamista koskevat asiat, silloin kun vanhemmat eivät ole keskenään naimisissa. Lastenvalvoja vahvistaa sopimukset lapsen huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta.

Vanhempien avio- ja avoeron yhteydessä lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia sopimusten laadinnassa ja valvoa, etteivät sopimukset ole lapsen edun vastaisia.

 Perheasioiden sovittelu auttaa ristiriitatilanteissa

Perheasioiden sovittelu auttaa parisuhteen ristiriitatilanteissa. Avio- tai avoeroissa pidetään erityisesti silmällä lapsen etua sovittaessa asioista, jotka liittyvät lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen. Sitä järjestetään usein kasvatus- ja perheneuvolassa, mutta kunta voi myös ostaa palvelun kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta tai muulta taholta.

Perheasioiden sovittelun löydät oman kuntasi Internet-sivulta, kohdasta Palvelut. Perheasiain sovittelu on maksutonta.


Kirkon perheneuvonta

Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään kysymyksiä, jotka liittyvät parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään.

Aika perheneuvojalle kannattaa varata etukäteen.

Neuvottelukeskuksissa kokoontuu myös erilaisia terapeuttisia ryhmiä. Palvelut ovat maksuttomia, ja asiakkaaksi voit hakeutua, vaikka et olisi evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Asiakkaita palvellaan usein myös ruotsiksi ja englanniksi. Perheneuvojilla ja vastaanottosihteereillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Jos parisuhde on solmussa, kannattaa hakea apua ja näkökulmaa ulkopuoliselta. Keskusteluapua tarjoavat seurakunnissa erityisesti diakoniatyöntekijät ja kirkon perheasiain neuvottelukeskukset.

Seurakuntien ja kristillisten järjestöjen parisuhdekurssit ja -tapahtumat on tarkoitettu avio-, avo- tai seurustelupareille, jotka haluavat pysähtyä oman parisuhteen äärelle kehittämään yhteistä elämää tyydyttävämmäksi. Parisuhdekurssien muoto ja sisältö on seurakuntakohtainen.

 Palveluohjaus kartoittaa tilanteen ja yhdistää palvelut

Useista yhtäaikaisista ongelmista kärsivällä henkilöllä saattaa olla yhteys moniin erilaisiin palveluihin, joiden välille vastuu arjen palasista jakautuu. Kuitenkaan mikään näistä tahoista ei kanna vastuuta asiakkaan kokonaistilanteesta. Näillä henkilöillä on usein ongelmia, joita he eivät pysty itse ratkaisemaan. Ongelmat eivät johdu välttämättä henkilöstä itsestään. Henkilö on voinut olla vuosia erilaisten palveluiden piirissä saamatta silti omien tavoitteidensa tai tarpeidensa mukaista tukea tai apua. Hän on saattanut sen vuoksi pudota palveluiden ulkopuolelle tai jäädä palveluiden väliin.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan palveluohjaukseen. Useimmissa kunnissa palvelunohjaus kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.

Palvelunohjaus pyrkii löytämään henkilön voimavarat ja ohjaamaan hänet niitä tukevien palveluiden piiriin. Tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua. Palveluohjauksella kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja vähennetään palveluiden hajanaisuutta.

”Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.”

Palvelusuunnitelma tehdään aina, kun henkilö tarvitsee useita eri palveluita ja tukitoimia ja kun tuen tarve on pitkäaikaista. Palvelusuunnitelma on henkilön ja sosiaalityöntekijän yhdessä tekemä kirjallinen toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan henkilön toiveet, näkemys ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Tarvittaessa palvelusuunnitelman tekoon voivat osallistua henkilön ja hänen perheensä luvalla eri toimijat, kuten ystävä, terapeutti, Kelan tai koulun edustaja tai joku muu asian kannalta tarpeellinen henkilö.

Palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelut ja tukitoimet, joita henkilö tarvitsee. Henkilölle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja tai tukitoimia. Palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee kuitenkin myöntää, ellei ole perusteltuja syitä menetellä toisin.

Palvelusuunnitelma sitoo kuntaa, ja siitä poikkeavaa päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Suunnitelmasta poikkeaminen on siis perusteltava. Perusteltu syy voi olla henkilön avun tarpeen muuttuminen suunnitelman teon jälkeen. Samoin henkilön itsensä on perusteltava hakemus, jos hän hakee suunnitelmasta poikkeavaa palvelua. Palvelusuunnitelma tarkastetaan aina tarvittaessa ja silloin, kun henkilön elämässä on tapahtumassa tai tapahtunut muutoksia.

Palveluohjausta tekevät kuntien sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä erilaiset yhteisöt. Oman kuntasi palveluohjauspalvelut löydät kunnan Internet-sivuilta. Järjestöjen ja yhdistysten palvelut löytyvät kyseisen yhdistyksen Internet-sivuilta.

 Toimeentulotuesta apua taloudelliseen tilanteeseen

Toimeentulotukea myönnetään tilanteissa, joissa et voi saada toimeentuloa millään muulla tavalla. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään, saatko muita tuloja tai sosiaaliturvan etuuksia ja oletko hakenut kaikkia sinulle mahdollisesti kuuluvia etuisuuksia.

Joskus toimeentulotukea voidaan myöntää tulevaa etuutta vastaan. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin, jos olet toimeentulotuen tarpeessa ensisijaisesti siksi, että eläkkeesi, työttömyyspäivärahasi, sairauspäivärahasi, asumistukesi, opintoetusi tai muu vastaava on vireillä tai niiden maksaminen on viivästynyt. Tällöin toimeentulotuki voidaan periä takaisin myöhemmin maksuun tulevasta etuudesta.

Toimeentulotuen myöntää asuinkunnan sosiaalitoimisto. Kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukea voi hakea tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki myönnetään aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Toimeentulotuki muodostuu

  • perustoimentulotuesta
  • täydentävästä toimeentulotuesta
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakulomakkeella.

Muistilista hakulomakkeen täyttämiseen

Kaikki antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Kun alat täyttämään hakemusta, varaa riittävästä aikaa ja rauhallinen hetki, jotta voit keskittyä täyttämiseen. On tärkeää, että vastaat jokaiseen kohtaan.

Henkilötiedot ja asuminen

  • hakijan sukunimi ja etunimet
    hakemus käsitellään hakijan tiedoilla
  • ruokakunnassa/samassa taloudessa olevien nimet
    etunimi, sukunimi ja henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus ja myös muualla asuvat alaikäiset lapset
  • kotiosoite
    osoite, johon toimeentulotukipäätös tulee
  • puhelinnumero
  • perhesuhde
    jos olet eronnut, merkitse päivämäärä, mistä lähtien
  • hakijan/puolison ammatti tai koulutus
  • hakijan/puolison työnantaja/oppilaitos
  • asunto
    asumismuoto ja tiedot asunnosta
  • pankkitilin numero, jolle toimeentulotuki maksetaan ja tilinhaltija
    yleensä hakijan tilinumero

Varat ja omaisuus

  • Tiedot merkitään viimeksi vahvistetun veropäätöksen mukaisesti. Veropäätöksen jälkeisistä varallisuuden muutoksista on toimitettava erillinen selvitys, esim. lahjakirja, perunkirja, ositussopimus.

Lainat ja velat

  • Esim. omistusasunto- ja opintolainat: velkakirja ja pankin erittely erääntyvistä koroista.

Työmarkkinatilanne/työtilanne

  • Työssä olevan tulee toimittaa työsopimus ja hakemuskuukauden ja edellisen kuukauden palkkalaskelmat. Työtön toimittaa työvoimaviranomaisen todistuksen työttömyydestä.

Vireillä olevat etuudet

  • Etuudesta koskeva päätös liitteeksi: mitä haettu ja mistä alkaen.

Tämän hetkisen tulot ja menot

  • Tuloja ja menoja koskevat tositteet liitteeksi.

Päiväys ja allekirjoitus

  • Jos asioit henkilökohtaisesti toimipisteessä, varaudu esittämään virallinen henkilöllisyystodistus, esim. passi.

Erittele ja perustele, miksi haet toimeentulotukea ja mihin menoihin

  • Kirjoita vapaamuotoisesti olosuhdeperustelut.

Liitteet

  • Tiliotteet
    sinun ja perheenjäsentesi pankkitileistä, kahdelta viimeiseltä kuukaudelta
  • verolippu
    tiedot viimeksi vahvistetusta verotuksesta (verovuoden lisäveron tai veronpalautuksen on käytävä ilmi)
  • vuokrasopimus
    alivuokralaiselta myös päävuokralaisen vuokrasopimus, asunnon kokonaisvuokran oltava näkyvissä, joissakin kunnissa talonkirjaote
  • asumistukipäätös
  • kaikki tuloselvitykset kahden viimeisen kuukauden ajalta
    esim. palkkatositteet, tositteet työttömyys-, äitiys- tai sairaspäivärahoista, eläkkeestä
  • menotositteet
    vuokrakuitti, sähkölaskut, sairauskululaskut julkisista terveydenhoitopalveluista, työ- ja opiskelumatkakulut ja omistusasunnon asumiskustannuksiin liittyvät laskut, esim. sauna-, jätehuolto-, lokakaivon tyhjennys-, kiinteistövero-, nuohous- ja lämmityslaskut, maksetut päivähoitomaksut
  • pankin todistus asuntolainasta
    lainan käyttötarkoitus, pääoman ja korkoprosentin käytävä ilmi
  • tositteet omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä
  • yrittäjiltä yrittäjien perusselvitys
    liite on erillinen lomake ja sen yhteydessä vaaditaan lisätositteita
  • elatussopimukset muualla asuvista lapsista
  • reseptit ja apteekkikuitit lääkkeistä
    ei huomioida ilman reseptiä
  • sotilaspassi
    armeijasta vasta vapautuneelta ja kotiutuneelta
  • maahanmuuttajalta passi
  • selvitys uuden työsuhteen alkamisesta ja ensimmäinen palkkakuitti tai selvitys työsuhteen päättymisestä ja viimeinen palkkakuitti
  • työvoimapoliittinen lausunto työvoimatoimistosta ja tosite ilmoittautumisesta työnhakijaksi
  • opintotukipäätös ja opintolainan nostokuitit
  • selvitys opiskelusta
  • oleskeluluvan voimassaoloaika.



OPISKELIJAT

Opiskelijoiden tulee toimittaa toimeentulotukihakemus kaikkine liitteineen ja lisäksi opiskelutodistus ja kopio opintotukipäätöksestä.

HUOM.! Jokaisen opiskelijan tulee hakea opintotukea (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Opintotuki on ensisijainen etuus, ja sen hakeminen on toimeentulotuen myöntämisen edellytys.

Hakemuslomakkeita (mukana hakuohjeet) saat asuinkuntasi Internet-sivulta, sosiaalitoimistosta tai yhteispalvelupisteestä.


Perustoimeentulotuki

Kun haet toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki tulot ja varallisuus (talletukset, kiinteä omaisuus). Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin perusmenoihin varattava summa. Tätä summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Perusosan suuruus on määritelty laissa, ja se tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Vuonna 2014 perusosa on yksin asuvalla 480,20 euroa kuukaudessa.

Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on hyväksyttävien menojen sekä tulojen ja varallisuuden välisen erotuksen suuruinen. Toimeentulotukeen vaikuttaa perheen koko sekä huollettavien lasten lukumäärä ja ikä.

Mitä toimeentulotuen perusosa sisältää?

Toimeentulotuen perusosa kattaa seuraavat menot:

  • ruoka
  • vaatteiden osto, pesu ja korjaus
  • henkilökohtainen puhtaus
  • parturi- ja kampaamomaksut
  • paikallisliikenteen käyttö
  • ilman lääkärin määräystä apteekista ostetut lääkkeet ja pienet hoitotarvikkeet
  • sanomalehden tilaus
  • puhelimen käyttö, Internetin käyttökulut
  • pienet virkistys- ja harrastusmenot.

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää seuraaviin menoihin:

  • lasten päivähoitomenot
  • kohtuulliset asuntomenot: vuokra, vesi, lämmitys, yhtiövastike, asuntolainan korot
  • kohtuulliset sähkö- ja kaasulaskut
  • kohtuullinen kotivakuutuslasku
  • hyväksyttävät potilasmaksut (sairaala, poliklinikka)
  • lääkkeet, jotka julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sairaudenhoitoon
  • välttämättömät silmälasit
  • välttämättömät muuttokustannukset
  • välttämättömät hautajaismenot
  • välttämättömät työssäkäyntikulut ja työmatkamenot.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan myös alentaa. Perusosaa alennetaan, jos toimeentulotuen hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä hänelle tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (työharjoittelu, koulutus).


Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruiset erityismenot. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen.

Mitä huomioitavat erityismenot ovat?

Huomioitavia erityismenoja ovat

  • lasten päivähoitomenot (myös iltapäiväkerhot)
  • ylimääräiset asumismenot (takuuvuokra, vuokraennakko, välityspalkkio tai muutosta aiheutuvat kustannukset, palohälyttimen hankinta)
  • erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot (esim. pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot).

Jos olet elänyt pitkään toimeentulotuen varassa, on taloudellinen liikkumisvarasi niukka, ja yllättävien menojen ilmaantuessa voit joutua tinkimään välttämättömistä kuluista, kuten ruokamenoista. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankkimisesta, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot ovat usein niin suuria, että niiden hankkimisesta voi tulla kerralla maksettavaksi iso lasku. Tällöin on mahdollista hakea sosiaalista luototusta. Sosiaalinen luotto pitää pystyä maksamaan takaisin.

Mihin täydentävää toimeentulotukea voidaan hakea?

Täydentävää toimeentulotukea voit hakea esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista aiheutuviin menoihin
  • opinnoista aiheutuviin menoihin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta
  • opintolainojen korkojen maksuun (jos et ole Kelan korkoavustuksen piirissä)
  • oppikirjojen ja työvaatteiden hankintakustannuksiin
  • lasten harrastusmenoihin, esim. luistimien, mailan, kenkien hankintaan
  • elektroniikkalaitteiden, kuten television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta aiheutuvat kulut (tietokone on monelle koululaiselle ja opiskelijalle välttämätön väline)
  • lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot (lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu)
  • lapsen luonapidon kustannuksiin, joihin voi anoa täydentävänä toimeentulotukena
  • tavanomaista suurempiin vaatemenoihin (esimerkiksi romaaninaisten tai raskausajan vaatemenot)
  • puhelinkuluihin: jos joudut esim. liikkumisvaikeuksien vuoksi hoitamaan asioita viranomaisten kanssa puhelimitse tai sinulla on akuutti kriisitilanne, joka aiheuttaa tavanomaista suuremmat puhelinkulut.


Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevästä toimeentulotuen myöntämisestä päättävät kunnat itse. Ehkäisevän toimeentulontuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ennalta ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty akuuteissa kriisitilanteissa. Sillä on tuettu perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen äkillinen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voi lisäksi saada lasten harrastusmenoihin ja itsenäistyvän nuoren tukemiseen.

Jos perheellä on vuokrarästejä, voidaan ehkäisevällä tuella välttää häätö ja sen myötä perheen hajoaminen ja tilanteen muuttuminen entistä huonompaan suuntaan. Usein näissä tilanteissa perheillä on sellaisia menoja, joita ei voida huomioida toimeentuloa myönnettäessä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi lainojen lyhennykset.


Huomioon otettavat tulot ja varallisuus

Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Huomioitavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääomatulot, työttömyyskorvaus, sairauspäiväraha, asumistuki, opintotuki, opintolaina, omaishoidontuki, elatusapu, elatustuki, lapsilisä ja veronpalautus sekä omaisuuden tuotto. Varallisuutena otetaan huomioon henkilön tai perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä oleva varallisuus, joita ovat muun muassa säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitava omaisuus.

Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, alle 18-vuotiaan tuloja eikä pankki- ja luottokorttiluottoja.

Varallisuutena ei oteta huomioon

  • henkilön tai perheen käytettävissä olevaa vakituista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
  • tarpeellisia työ ja opiskeluvälineitä
  • alle 18-vuotiaan lapsen varoja tiettyyn rajaan saakka
  • muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Toimeentulotukea myönnettäessä voidaan päättää myönnetyn toimeentulotuen perimisestä takaisin, jos tuen saajalla on varallisuutta, joka ei ole ollut käytettävissä tukea myönnettäessä.


Toimeentulotukipäätös

Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena, ja se perustellaan. Päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua. Päätöksen liitteenä on ohjeet oikaisun tekoon.

Toimeentulotuen hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta.

 Omaishoidontuki mahdollistaa omaisen toteuttaman hoidon ja huolenpidon

Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut.

Kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Lisäksi kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen. Sopimuksen liitteeksi kunta, hoidettava ja omaishoitaja laativat yhdessä hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelman.

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle

  • omaishoito
  • hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  • omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut.

Omaishoidon tukeen sisältyy omaishoitajalle

  • hoitopalkkio
  • vapaa
  • eläke- ja tapaturmavakuutus
  • sosiaalipalvelut.

Omaishoitajalle maksettavan palkkion suuruus riippuu hoidon sitovuudesta. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää omaishoitajalle myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita.

 Seurakunnan diakoniatyö avustaa akuutissa hätätilanteessa

"Seurakunnan diakonilta sain maksusitoumuksen ruokakauppaan…"

- Pentti 49 v.

Kirkon diakoniarahasto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteinen avustusrahasto. Rahaston tarkoituksena on antaa apua taloudelliseen ahdinkoon joutuneille ihmisille, joiden hätä on suurin, eikä muuta apua ole. Avustuksen saaminen tapahtuu aina paikallisen seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat seurakuntien ”sosiaalityöntekijöitä”. Diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä käytännöllisen ja taloudellisen tuen tarpeessa. Lisäksi tukea annetaan yksinäisyyden, mielenterveysongelmien, päihteiden, elämän kriisien, ihmissuhdevaikeuksien ja muiden ongelmien vuoksi.

Taloudellisissa ongelmissa ensisijainen apu löytyy sosiaalitoimistosta. Seurakunnan diakoniatyöllä on mahdollisuus avustaa akuutissa hätätilanteessa olevia. Tavoitteena on auttaa kaikkein vaikeimman yli. Diakoniatyöntekijältä voi pyytää apua ja neuvoja siihen, että avunhakija ja hänen perheensä selviävät omin avuin tai osaavat hakea tukea yhteiskunnalta. Toimintatavat ja resurssit vaihtelevat paikkakunnittain. Joistakin seurakunnista löytyy ainakin ensiapua monenlaisiin tilanteisiin.

Kirkon diakoniarahasto tekee yhteistyötä Tukikummit-säätiön kanssa. Yhteistyö painottuu lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Avustuksia voidaan myöntää esimerkiksi opiskeluun, kouluttamisen ja harrastusten välittömiin kustannuksiin, vaatteisiin ja kenkiin tai vaikkapa matkakuluihin isovanhempien tai etävanhemman tapaamiseksi. Avustukset ovat kertaluonteisia ja perhekohtaisia. Tukikummit-säätiö kanavoi saamansa lahjoitukset Kirkon diakoniarahastolle, joka omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaisesti hoitaa käytännön avustustoiminnan. Avustuspäätökset tehdään kuusi kertaa vuodessa.

Taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa saatetaan kaivata myös hyvää suunnittelua. Seurakunnan diakoniatyöntekijä voi auttaa löytämään asiantuntevaa apua esimerkiksi velkaneuvojalta. Hän voi auttaa lomakkeiden täyttämisessä ja yhteydenpidossa velkojiin ja sosiaalitoimeen. Hän voi myös tulla mukaasi neuvottelemaan kestäviä ratkaisuja ongelmiin.

Lisätietoa oman alueen avustuksista saat paikallisen seurakuntasi verkkosivuilta, seurakuntalehdestä tai soittamalla suoraan kirkkoherranvirastoon tai diakoniatyöntekijälle. Monet seurakunnat tarjoavat myös ruoka-apua.

Lue lisää:

 Järjestöt ja yhdistykset

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat yleensä yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Toimintamuodot vaihtelevat, sillä jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun taas toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii monia järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten, kuntalaisten, hyvinvointia. Sitä tehdään muun muassa järjestämällä toimintaa, tekemällä vaikuttamistyötä, jakamalla tietoa ja tarjoamalla vertaistukea.

Tietoa oman paikkakunnan järjestötoiminnasta ja yhdistyksistä voit kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kuntasi nettisivuilta.

Katso myös

 Suomen Punainen Risti (SPR)

Suomen Punainen Risti (SPR) auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. SPR auttaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa, tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä.

SPR:n toimintamuodot:

  • hätäapu kotimaan onnettomuustilanteissa
  • keräykset, esim. lipaskeräys, Nälkäpäivä
  • ensiapuryhmät ja ensiapukoulutus
  • ystävätoiminta ja omaishoitajien tuki
  • terveyspisteet ja terveyden edistäminen, esim. seksuaaliterveys ja päihteet (järjestää mm. ehkäisevän päihdetyön ja ohjaavan ja tukevan päihdetyön peruskursseja)
  • varhaisnuorten kerhot ja leirit
  • maahanmuuttajien tukeminen ja vastaanottokeskukset
  • veripalvelu
  • kontti-kierrätystavaratalot
  • nuorten turvatalot
  • vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi.

Nuorten turvatalot

SPR ylläpitää viidessä suuressa kaupungissa nuorten turvataloja. Nämä kaupungit ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Tampere. Nuorten turvakodit on tarkoitettu 12–19-vuotiaille nuorille. Turvakodit ovat auki illasta klo 17:sta seuraavaan aamuun klo 10:een. Tarvittaessa nuorten turvatalo voi tarjota väliaikaisen yöpymispaikan. Yöpymisestä sovitaan nuoren huoltajan kanssa. Yöpyminen on maksutonta.

Lue lisää:

 Pelastakaa Lapset

Pelastakaa Lapset -järjestöllä on Eväitä Elämälle -ohjelma. Ohjelman tuki on suunnattu vähävaraisille lapsiperheille, kuten perheille, joissa esimerkiksi taloudellinen tilanne on erittäin tiukka huoltajan pitkään jatkuneen sairauden tai työttömyyden vuoksi.

Taloudellista tukea voidaan antaa muun muassa harrastusvälineisiin, tunti- ja kausimaksuihin sekä harrastusmatkoihin. Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä. Perheet voivat hakea tukea Pelastakaa Lasten paikallisyhdistyksiltä. Tarkempia tietoja löydät järjestön sivuilta.

 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Sen päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Vanhemmat voivat soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti Vanhempainpuhelimeen tai kirjoittaa Vanhempainnetin kirjepalveluun. Lapset ja nuoret voivat soittaa maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tai kirjoittaa Nuortennetin kirjepalveluun.

 

MLL kouluttaa ja välittää perheisiin tilapäistä lastenhoitoapua. Lisäksi se kouluttaa tukihenkilöitä pienten lasten perheisiin ja kehittää yhdessä neuvoloiden kanssa uusia tapoja tukea vanhempia.

Lue lisää:

 Mielenterveyden keskusliitto - Tietopalvelu Propelli

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnassa yhdistetään kokemusasiantuntemus ja ammatillisuus.

Mielenterveydenkeskusliiton toimintaan kuuluu muun muassa Tietopalvelu Propelli, josta saat tietoa esimerkiksi mielenterveyteen liittyvistä asioista, kuntoutumisesta, sosiaaliturvasta, palveluista ja etuuksista, potilaan ja asiakkaan oikeuksista, asuntojen korjauksesta, vertaistuesta sekä mielenterveysyhdistyksistä.

Lue lisää: