Lapsen hankala, vastustava ja huono käytös aiheuttaa haasteita useissa perheissä. Kiukkukohtaukset, tottelemattomuus, riehuminen ja sääntöjen uhmaaminen koettelevat vanhemmuutta. Koska lapset vasta opettelevat käyttäytymisen säätelyä ja muita uusia taitoja, ovat käytöshaasteet heillä tavallisia.
Lapsen käytös voi kuormittaa ja turhauttaa vanhempaa. Tämä voi aiheuttaa konflikteja lapsen ja vanhemman välille.
Vanhempi saattaa kokea, että lapsi tottelee vasta, kun vanhempi korottaa ääntään tai uhkailee. Toistuessaan tällainen toimintatapa kuitenkin pahentaa ongelmia.
Vanhempi voi omalla myönteisellä toiminnallaan vaikuttaa lapsen haastavaan käytökseen. Haastavaan käyttäytymiseen on tärkeä suhtautua rauhallisesti ja johdonmukaisesti.
Huomaa
Tehokkain tapa vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen on kiinnittää positiivisesti huomiota siihen toimintaan, jonka toivoo lisääntyvän.
Mitä haastava käyttäytyminen on?
Tilanne, ympäristö, olosuhteet ja odotukset vaikuttavat siihen, millainen lapsen käyttäytyminen koetaan haasteellisena.
Haastavaa käyttäytymistä voi olla
rajojen testaaminen
vanhemman tai lähiaikuisten uhmaaminen
tottelemattomuus
toisten härnääminen ja ärsyttäminen, kuten koskettelu, ilmeileminen tai hokeminen
töniminen tai muu toisen satuttaminen
raivoaminen, huutaminen ja kiljuminen
kiukuttelu ja mariseminen
Lapsen ajoittaisesta haastavasta käyttäytymisestä ei tarvitse huolestua. Usein kyseessä on asiaankuuluva ikään ja kehitystasoon liittyvä käytös. Kun lapsi oppii esimerkiksi hallitsemaan tunteitaan ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä, tilanne helpottuu.
Haastavan käyttäytymisen vaiheita esiintyy erityisesti noin 2–3 vuoden iässä, esikouluiässä sekä esimurros- ja murrosiässä.
Miksi lapsi käyttäytyy haastavasti?
Kehitykseen liittyvät tekijät
Joskus lapsen käytöshaasteet voivat liittyä kehitystasoon.
Jokainen lapsi kehittyy yksilölliseen tahtiinsa. Esimerkiksi kielenkehityksen, hahmottamisen ja syy–seuraussuhteiden ymmärtämisen taidot vaikuttavat siihen, miten lapsi erilaisissa tilanteissa toimii.
Jos lapsi ei pysty ilmaisemaan toiveitaan ja tarpeitaan kielen avulla, saattaa hän pyrkiä viestimään fyysisesti. Se voi näyttäytyä haastavana käytöksenä, kuten vastustamisena, huutamisena tai tönimisenä.
Ymmärrys kehittyy vähitellen
Lapset alkavat ymmärtää syy–seuraussuhteita paremmin ensimmäisinä kouluvuosinaan. Kun lapsen ymmärrys syy-seuraussuhteista kasvaa, on hänen helpompi sopeuttaa omaa käyttäytymistään kulloiseenkin tilanteeseen ja toisiin ihmisiin.
Jokainen kokee kiukun-, vihan- ja suuttumuksentunteita. Eroa on kuitenkin siinä, miten herkästi tunteet syttyvät ja kuinka voimakkaasti ne koetaan.
Kaikilla tunteilla on oma tarkoituksensa ja tehtävänsä. Tunteet kertovat, mikä on meille tärkeää. Ne myös ohjaavat käyttäytymistämme.
Kun lapsi käyttäytyy haastavasti, on hän usein tunteidensa vallassa. Tyypillisimpiä haastavan käytöksen takana vaikuttavia tunteita ovat viha, kiukku ja ärtymys.
Vihantunne syttyy silloin, kun jokin asia on vialla tai kun on tarve puolustaa jotain itselle merkityksellistä asiaa. Se antaa puhtia tarttua toimeen tilanteen muuttamiseksi.
Kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä – kaikki käytös ei ole
Lapselle tulee opettaa, että kaikkia tunteita on tärkeää kokea, mutta tunteiden vallassa ei saa toimia miten vain.
Lapsi saattaa olla tottelematon tai rikkoa sääntöjä, koska haluaa kokeilla omaa päätöskykyään sekä olla riippumaton muista.
Oman tahdon ilmaiseminen ja itsenäistyminen ovat tärkeitä kehitystehtäviä. Silti ne voivat ajoittain näyttäytyä huonona ja vanhemmuutta koettelevana käytöksenä.
Lapsi kasvaa pikkuhiljaa omaksi erilliseksi itsekseen ja irtautuu vanhemmastaan. Hän on kuitenkin vielä monin tavoin riippuvainen vanhemmastaan.
Lapsi hakee erillisyyttään, osaamistaan ja päätösvaltaansa testaamalla aikuisten asettamia rajoja. Lapsi kokeilee, miten paljon maailma pyörii hänen halujensa mukaan.
Lapsi tarvitsee aikuisen apua käyttäytymisensä säätelyyn. Säätely kehittyy pienin askelin, kun vanhempi auttaa lasta tunteiden ja toiminnan kanssa hankalissa tilanteissa.
Käyttäytymisen säätelyyn tarvitaan myös toiminnanohjauksen taitoja. Nämä liittyvät esimerkiksi toiminnan joustavuuteen, työmuistiin ja reaktioiden hillitsemiseen. Kyky hillitä tunnereaktioita tai pysäyttää toiminta kehittyy lapsilla eritahtisesti.
Pettymyksen seurauksena lapsi saattaa menettää malttinsa ja toimia hetken mielijohteesta. Se on usein kurjaa myös lapselle itselleen.
Käyttäytymisen säätely kehittyy vähitellen
Taitojen kehittyessä ja vanhemman avulla lapsi oppii pysäyttämään reaktionsa ja käyttäytymään toisin.
Lapsen haastava käytös voi liittyä siihen, ettei hänellä ole vielä riittävää kykyä asettua toisen asemaan tai pohtia moraalisia valintoja. Sosiaalisissa tilanteissa toimiminen helpottuu, kun nämä taidot kehittyvät ja lapsi pystyy harkitsemaan tekojensa seurauksia.
Sosialisaatio tarkoittaa sitä, että ihminen oppii yhteisönsä keskeisiä tietoja, toimintatapoja, arvoja ja sääntöjä. Yhteisten normien ja sääntöjen sisäistäminen sekä moraalin kehittyminen luovat pohjan lapsen ymmärrykselle oikeasta ja väärästä.
Empatiakyky ja kyky asettua toisen asemaan auttavat lasta ymmärtämään muiden ajatuksia, tunteita ja aikomuksia. Vasta kykyjen kehittyessä lapsi voi esimerkiksi ymmärtää, miksi toisen kädestä ei saa ottaa tavaraa.
Mallinna toivottua käytöstä lapselle
Lapsi sosiaalistuu ja oppii kanssakäymisen taitoja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lapselle on tärkeää opettaa, miten eri tilanteissa tulee toimia.
Ympäristöön liittyvät tekijät
Lapsi voi reagoida käyttäytymisellään, jos hän on kuormittunut. Lasta saattavat kuormittaa erilaiset ympäristötekijät kuin aikuista.
Kuormitusherkkyyttä voi olla esimerkiksi aistien alueella. Herkkyys on yksilöllistä – esimerkiksi yhtä kuormittaa meteli, toista kirkkaat valot ja kolmatta epämukavat vaatemateriaalit.
Lapsilta ei voi odottaa ikätasoaan kypsempää käytöstä. Esimerkiksi alle kouluikäinen ei aina pysty ilmaisemaan itseään kielellisesti. Tällöin on tavallista, että tunteet purkautuvat ulos kehosta toiminnan kautta.
Alakouluikäinenkin tarvitsee vielä paljon tukea käyttäytymisensä ja tunteidensa ilmaisuun ja säätelyyn.
Miten vaikuttaa kuormitukseen?
On tärkeää miettiä, onko lapsen arjessa kuormittavia tekijöitä ja ovatko vaatimukset oikeassa suhteessa lapsen taitoihin. Vaatimusten ja kuormittavien tekijöiden karsiminen voi vähentää käyttäytymisellä reagointia.
Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on perusta lapsen psyykkiselle kehitykselle.
Vuorovaikutukseen saattaa kuitenkin joskus kehittyä negatiivinen kierre. Siinä ongelmat ylläpitävät tahattomasti toisiaan.
Kierre saa alkunsa, kun vanhempi toistuvasti reagoi negatiivisella tavalla lapsen hankalaan käytökseen. Vanhempi saattaa esimerkiksi torua, uhkailla tai rangaista.
Vanhemman reagointi saattaa lisätä lapsen haastavaa käytöstä, vaikka vanhemman tarkoitus olisi hyvä.
Lapsen haastavan käytöksen lisääntyminen puolestaan voimistaa vanhemman negatiivisia reaktioita.
Lapsi voi myös näin oppia hakemaan vanhemmalta huomiota ja reaktioita haastavan käytöksen kautta.
Kierteelle on tyypillistä myös se, että lapsen hyvä käytös jää vanhemmalta usein huomaamatta.
Negatiivisen kierteen purkaminen
Kierteen voi pysäyttää huomioimalla lapsen hyvä käytös mahdollisimman usein.
Hyviä tapoja huomioida ovat esimerkiksi kehut, kiitokset tai lapsen halaaminen. Myös mukavat yhdessäolon hetket vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta.
Lapset ovat taitavia omaksumaan käytösmalleja muilta ihmisiltä, erityisesti vanhemmiltaan. Lapselle on hyvä näyttää mallia toivotusta käyttäytymisestä.
On hyvä tarkkailla itseä ja kiinnittää huomiota siihen, millaista esimerkkiä antaa eri tilanteissa.
Miten puhut toisille?
Miten ilmaiset ärtymystä, turhautumista tai pettymystä?
Miten toimit, kun suutut?
Millaisia käytöstapoja sinulla on stressaavissa tilanteissa?
Milloin on kyse ongelmallisista käytöshaasteista?
Jos lapsen käyttäytyminen aiheuttaa toistuvasti haasteista arjessa, voidaan puhua käytösongelmista.
Käytösongelmilla tarkoitetaan lapsen uhmakasta, tottelematonta tai vihamielistä käyttäytymistä. Tällaista käytöstä on enemmän kuin ikätovereilla. Se hankaloittaa ja haittaa arjen sujumista.
Käytösongelmat voivat olla
fyysistä aggressiota, kuten lyömistä tai tavaroiden rikkomista
sanallista aggressiota, kuten haukkumista tai nimittelyä
sääntöjen tahallista rikkomista
toisten kiusaamista
valehtelua tai petkuttamista
taipumusta ajautua riitoihin aikuisten tai ikätovereiden kanssa
tottelemattomuutta ja aikuisen vastustamista
Käytöshaasteiden taso
Käytöshaasteet voidaan nähdä jatkumona lievistä vaikeisiin. Lievät käytöshaasteet ovat tavallisia. Mitä voimakkaampia, pitkäkestoisempia ja useammin toistuvia ne ovat, sitä todennäköisemmin kyseessä on ongelmallinen käytöshaaste tai -häiriö.
Ohimenevät lapsen kehitykseen kuuluvat käytösoireet
Käytösongelmat
Uhmakkuus- ja käytöshäiriöt
Mikä auttaa, jos lapsella on käytöshaasteita?
Muokkaa ympäristöä
Vähennä lapsen kuormittumista ja ympäristön vaatimuksia.
Lapsen suotuisaa käyttäytymistä tukevat esimerkiksi
selkeät arjen rutiinit
unen ja liikunnan riittävyys
säännöllinen ruokarytmi
tapahtumien ennakointi
riittävät tauot.
Vahvista myönteistä vuorovaikutusta
Vahvista mukavia yhdessäolon hetkiä, joissa lapsi kokee sinun välittävän ja olevan kiinnostunut hänestä. Myönteinen vuorovaikutus lisää lapsen halua toimia yhteistyössä. Se myös vähentää tarvetta haastaa aikuista.
Huomaa hyvä ja palkitse
Tehokkain tapa vaikuttaa käyttäytymiseen on kiinnittää huomiota siihen toimintaan, jonka toivoo lisääntyvän. Kun lapsi toimii toivotulla tavalla, kannattaa siitä aina antaa kehuja.
Kun lapsella on käytöshaasteita, saa hän usein paljon negatiivista palautetta käyttäytymisestään. On tärkeää, että lapsen itsetuntoa ja kehitystä tuetaan antamalla hänelle paljon hyvää palautetta.
Ole johdonmukainen kasvatuksessa
Turvalliset rajat ja johdonmukainen vanhemmuus tukevat lapsen kehitystä.
Lapsen on tärkeää oppia, ettei uhmaamalla voida muuttaa perheen sääntöjä. Sopimuksista on hyvä pitää kiinni, vaikka se ei aina tuntuisikaan mukavalta.
Lapsen ajatuksen ja tunteen kuuleminen ja vastaanottaminen on ristiriitatilanteissa tärkeää. Se ei estä säännöistä ja sopimuksista kiinni pitämistä.
Aikuisena on hyvä pyrkiä säätelemään omaa käyttäytymistä ja tunnereaktioita. Vältä ajautumista turhaan väittelyyn, vastakkainasetteluun tai kohtuuttomiin seuraamuksiin.
Opeta taitoja
Kuten kaikkia taitoja myös käyttäytymistä voi ja kannattaa treenata ja harjoitella.
Aikuisen tehtävä on auttaa ja opastaa lasta siinä, miten omaa käyttäytymistä voi oppia hallitsemaan. Lapselle voi esimerkiksi opettaa neuvottelemista tai keinoja, joilla voi rauhoittaa mieltä silloin, kun voimakas tunne herää.
Myös mallioppiminen on tehokas keino, joten kiinnitä huomiota siihen, millaista esimerkkiä näytät.
Hyödynnä Mielenterveystaloa
Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista.
Jos lapsen käytöshaasteita esiintyy arjen eri ympäristöissä, lapsi saa toistuvasti negatiivista palautetta tai vanhemmat ovat huolestuneita lapsen käytöksestä, on tilanteeseen hyvä puuttua. Apua kannattaa hakea myös, jos vanhemman omat keinot eivät tunnu riittäviltä tilanteen muuttamiseen tai oma toiminta mietityttää.
Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.
