Pitkittyneet kehon oireet

Kehon fyysiset oireet voivat aiheuttaa kärsimystä ja heikentää toimintakykyä. Tällöin on luonnollista haluta saada selitys oireille. Kaikki oireet eivät kuitenkaan selity sairauksilla. 

Kehon oireet voivat aiheutua myös kehon säätelyjärjestelmien toiminnan häiriintymisestä. Tällöin puhutaan pitkittyneistä kehon oireista.

Mitä ovat pitkittyneet kehon oireet?

Oireet voivat olla hyvin erimuotoisia. Ne voivat olla esimerkiksi kipuja, uupumusta, aivosumua, tärinää, vatsaoireita tai lihasheikkoutta. 

Pitkittyneet kehon oireet voivat liittyä johonkin tiettyyn sairauteen, mutta sairaus ei täysin selitä oireiden voimakkuutta tai kestoa. 

Pitkittyneet kehon oireet ovat todellisia kehon oireita, vaikka niille ei olisi olemassa selittävää sairautta. 

Jokainen kokee joskus elämässään jonkinlaisia kehollisia oireita, kuten väsymykseen liittyvää päänsärkyä tai jännitykseen liittyviä vatsan toiminnan muutoksia. Yleensä oireet ovat ohimeneviä. Pitkittyessään keholliset oireet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa elämänlaadulle ja toimintakyvylle. 

Miten kehon oireet pitkittyvät? 

Kehon oireiden pitkittymiseen vaikuttaa muun muassa keskushermoston herkistyminen. Keskushermoston herkistyminen tarkoittaa sitä, että viestit kehosta tulevat aivoihin korostuneen voimakkaana ja aivojen ohjaamat keskushermoston suojausreaktiot käynnistyvät liian herkästi. 

• Kehon tuntemukset ja kehossa tapahtuvat asiat välittyvät aivoihin. Aivoissa osa niistä aistitaan tietoisina tapahtumina. 
• Aivot säätelevät erilaisia tietoisia ja tiedostamattomia toimintoja kehossa. Tämä viestien välitys tapahtuu muun muassa hermoston välityksellä. 
• Myös muut elimistön säätelyjärjestelmät, kuten immunologinen ja hormonaalinen järjestelmä, osallistuvat kehon viestintään ja säätelyyn. 
• Nämä järjestelmät voivat ajautua epätasapainoon, vaikka mitään kehossa ei ole mitään rikki tai vialla. Tällöin ne toimivat epätarkoituksenmukaisesti.
• Pitkittyneet keholliset oireet ovat aivojen ylimitoitettuja automaattisia virhetulkintoja tai vääriä hälytyksiä, jotka ovat ikään kuin jääneet päälle.

Mikä auttaa, jos oireet pitkittyvät? 

Jos sinulla on toimintakykyä ja elämänlaatua selvästi haittaavia oireita, on lääkärin arvio tarpeen. Jos lääkäri ei epäile oireittesi taustalla olevan sairautta, voit kuitenkin monin keinoin vaikuttaa oireisiisi. 

Palautuminen

Kaikki tarvitsevat riittävästi palautumista, jotta keho ja aivot kykenevät toimimaan ja säätelyjärjestelmät palautuvat kuormituksesta. 

Palautumista on arjessa hyvä olla sekä aktiivisen että passiivisen palautumisen muodossa. Aktiivinen palautuminen tarkoittaa mielekkäitä palauttavia aktiviteetteja, toimintoja tai harrastuksia. Passiivinen palautuminen tarkoittaa riittävää unta ja lepoa. 

Kehon rauhoittaminen

Hermostossa on sekä aktivoiva että palauttava osio. Hermoston aktivoiva osio syttyy nopeasti silloin, kun toimii tavoitteen saavuttamiseksi tai kohtaa uhan tai haasteen. Palauttava hermosto aktivoituu usein automaattisestikin, mutta toimii aktivoivaa hermostoa hitaammin.

Palauttavaa hermostoa on hyvä tietoisesti aktivoida kehon rauhoittamiseksi ja palautumisen edistämiseksi. Tämä voi harjoitella esimerkiksi erilaisten rentoutus- tai hengitysharjoitusten avulla. 

Elintavat

Elimistön on mahdollista palautua ja saavuttaa tasapaino parhaiten silloin, kun hyvinvoinnin peruspilarit ovat kunnossa. 

Pitkittyneiden oireiden helpottumista edistävät

• terveellinen ja säännöllinen syöminen
• kohtuullinen omaan kuntotasoon sopiva liikunta
• riittävä uni
• päihteettömyys