Oppimisvaikeudet lapsilla

Erilaiset oppimisvaikeudet voivat vaikuttaa lapsen elämään ja mielen hyvinvointiin monella tavalla. Siksi ne on hyvä tunnistaa. Oppimisvaikeus ei tarkoita sitä, etteikö voisi oppia.

Mitkä asiat vaikuttavat oppimiseen?

Lapsilla on luontaisesti erilaisia oppimisen tapoja ja vahvuuksia. Toiselle jää helposti muistiin kielelliset asiat. Toisen taas on helpompi oppia nähdyn kautta, esimerkiksi piirtämällä.

Oppimisvaikeudet voivat olla synnynnäisiä tai ne voivat kehittyä tai tulla näkyviin vasta myöhemmin.

Oppimiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi

• mielenterveyden häiriöt
• ympäristöön liittyvät tekijät
• elämänhallinnan ongelmat. 

Oppimista voivat vaikeuttaa myös vaikeudet, jotka liittyvät

• keskittymisen
• hahmottamisen
• puheen ja kielen kehitykseen
• motoriikkaan.

Kapea- ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Kapea-alainen oppimisvaikeus vaikuttaa vain yhteen oppimisen alueeseen, esimerkiksi lukemiseen. Samalla henkilöllä voi olla useampi kapea-alainen oppimisvaikeus.

Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa taito oppia ja päätellä asioita on keskimääräistä matalampi. Silloin vaikeuksia saattaa olla oppimisen lisäksi keskittymisen ja huomiokyvyn säätelyssä, motorisissa taidoissa ja tiedon käsittelyssä.

Mikä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet?

Lukemisen ja kirjoittamisen taitoja kutsutaan lukitaidoiksi. Lukitaitojen taustalla on erilaisia kielellisiä taitoja. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen.

Lukitaidoissa ja luetun ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia myös, jos lapsella on laajempia kielenkehityksen vaikeuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi puutteet sanavarastossa tai vaikeudet ymmärtää kielellisiä käsitteitä.

Lukemisen vaikeus eli dysleksia

Tekninen lukutaito perustuu kykyyn tunnistaa kirjaimet tai tavut ja hakea niitä vastaavat äänteet nopeasti muistista.

Jos lapsella on lukemisen vaikeutta, saattaa lukeminen olla rytmiltään takeltelevaa. Lapsi saattaa vaihtaa kesken sanan tai lauseen lukusuuntaa. Myös kirjaimia saattaa jäädä huomaamatta.

Kaikki nämä vaikuttavat siihen, kuinka tarkasti ja oikein lapsi lukee.

Kirjoittamisen vaikeus eli dysgrafia

Kirjoittamisen vaikeus voi tulla esille kirjainten tai niiden paikkojen sekoittumisena tai kirjainten vääristyminä. Vääristyminen tarkoittaa, että lapsi ei muista, miltä jokin kirjain näyttää tai miten se kirjoitetaan.

Lapsen kirjoittamassa tekstissä voi olla liikaa tai liian vähän kirjaimia. Esimerkiksi kaksoiskonsonanttien puuttuminen tai vokaalien järjestyksen vaihtuminen, esimerkiksi ou/ uo tai ie/ ei, ovat tyypillisiä. Sanoista saattaa puuttua osia.

Lapsen kirjoittamisen vaikeuksien taustalla voi myös olla motoriikan ongelmia. Esimerkiksi jos lapsella on vaikeuksia hienomotoriikassa ja silmän-käden yhteistyössä, voi kynän tarkka ohjailu olla työlästä. Tällöin käsiala saattaa olla suurta ja kirjaimet vääristyneitä.

Luetun ymmärtämisen vaikeus

Luetun ymmärtämisen vaikeudesta on kyse, kun lapsen on vaikea ymmärtää tekstin sisältöä. Se kuinka sujuvasti lapsi lukee, ei välttämättä kerro, kuinka hyvin lapsi ymmärtää lukemaansa. Esimerkiksi hitaasti ja välillä väärin lukeva lapsi voi ymmärtää lukemaansa. Sujuva lukija taas ei välttämättä ymmärrä lukemaansa.

Lapsella voi olla vaikeaa löytää tekstistä olennainen tieto ja tehdä päätelmiä tekstin perusteella. Lapsen on usein vaikea kertoa lukemastaan.

Omahoito-ohjelma avuksi lukivaikeuksiin

Lisää vinkkejä  saat Lasten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien omahoito-ohjelmasta.

Mitä ovat matematiikan vaikeudet?

Matematiikan osa-alueet edellyttävät monenlaisia taustataitoja, kuten

• lukujonotaitoja
• sujuvaa peruslaskutaitoa
• kielellistä muistia
• matemaattisten suhteiden ymmärtämistä
• matemaattisten käsitteiden hallintaa

Matematiikan taidot rakentuvat toinen toistensa päälle. Jotta osaaminen voi vahvistua, perustan on oltava vahva.

Vaikeuksia voi olla yhdellä tai useammalla osa-alueella

Lukujen suuruusluokan ja lukuyksiköiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Tällöin esimerkiksi rahojen laskeminen voi olla epävarmaa tai hankalaa. Toisille voi olla vaikea oppia laskusääntöjä, joihin kuuluu esimerkiksi tieto laskujärjestyksestä.

Eri laskut vaativat erilaisia taustataitoja ja matemaattisia taitoja. Siksi jokin toinen matematiikan alue voi sujua helposti, vaikka toisessa olisi vaikeuksia. Esimerkiksi geometria on helpompaa niille lapsille, joilla on hyvät avaruudellisen hahmottamisen taidot.

Koska lapsilla on yksilölliset yhdistelmät eri taitoja, eri lapset kokevat matematiikan vaikeudet eri tavoin.

Mikä on dyskalkulia?

Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia on diagnoosinimike.

Laskemiskyvyn häiriöstä on kyse, kun

• peruslaskutaito on luokkatasoon nähden erittäin heikkoa
• vaikeus ei selity riittämättömällä tai muuten puutteellisella opetuksella
• vaikeudet peruslaskutaidossa eivät selity muilla tekijöillä

Peruslaskutaitoa harjoitellaan koulun ensimmäisten luokkien aikana. Peruslaskutaitoon kuuluu yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskutaidot.

Laskemiskyvyn häiriön määritelmään ei siis kuulu vaikeus oppia monimutkaisempaa matematiikkaa.

Omahoito-ohjelma avuksi matematiikan vaikeuksiin

Lisää vinkkejä  saat Lasten matematiikan vaikeuksien omahoito-ohjelmasta.

Muut tiedonkäsittelyn vaikeudet

Tiedonkäsittelyn vaikeudet voivat myös vaikeuttaa lukemisen ja kirjoittamisen taitojen oppimista. Tiedonkäsittelyn vaikeudet voivat liittyä kehitykselliseen kielihäiriöön, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD), näönvaraisen hahmottamisen vaikeuteen tai motoriikan ongelmiin. 

Erilaisten tiedonkäsittelyn vaikeuksien tukemisesta löydät lisää sivulta Neuropsykiatriset vaikeudet.

Oppimiseen liittyvät tunteet

Vaikean asian opiskeluun liittyvät tunteet ja taidot vaikuttavat toinen toisiinsa. On ymmärrettävää, että vaikealta tuntuvien asioiden harjoittelu on epämieluisaa ja herättää negatiivisia tunteita. Ne puolestaan vaikeuttavat harjoittelua ja siihen motivoitumista.

Oppimistilanteet voivat aiheuttaa jännitystä, stressiä, pelkoa tai huolta epäonnistumisesta.

Hankalat tunteet ja ikävät ajatukset voivat kuormittaa lapsen mieltä. Tällöin hänen voi olla vaikea pitää mielessään opittavaa asiaa tai keskittyä siihen. Tämä voi korostua esimerkiksi koetilanteessa tai kuormittuneena.

Apua oppimisen vaikeuksiin

Opettajille ja muulle koulun henkilöstölle suunnattua tietoa ja työkaluja lapsen tukemiseen kouluympäristössä on koottu sivulle Kouluyhteisö.

Tietoa ja tukea oppimisvaikeuksiin.

Saavutettavuuskirjasto Celia tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Erilaisten oppijoiden liitto tarjoaa tukea ja apua henkilöille, joilla on vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa tai vieraiden kielten oppimisessa, tai hankaluuksia digitaalisten välineiden käytössä, motoriikassa, hahmottamisessa ja keskittymisessä.

Lukimat-sivustolle on koottu tietoa lukemisen ja matematiikan taitojen kehittymisestä. Sivustolta voi ladata lukemisen perustaitojen harjoitteluun suunnitellun Ekapelin. Sivustolta löydät myös muita materiaaleja lukemisen ja matematiikan taitojen arviointiin ja tukemiseen.

LUKINO-hankkeessa on kehitetty uusia arviointimenetelmiä lukemisen, kirjoittamisen ja nopean nimeämisen arviointiin.

Hahmotusvaikeuksien tietopalvelun sivuilta löydät tietoa, tukea ja välineitä liittyen hahmotusvaikeuksiin.

Oppimisvaikeudet ja lapsen oma kokemus (OMIS) -hankkeessa tuotettiin oppaita, joihin on koottu tietoa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin liittyvistä kokemuksista. 

Oppaissa kuvataan lukemisen ja matematiikan taitojen kehitystä ja niihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksien syitä ja apukeinoja sekä sitä, miltä vaikeus voi tuntua.