Mikä haittaa oppimista ja tiedonkäsittelyä?

Jos aivoja koskettaa jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus, on sillä useimmiten vaikutusta siihen, kuinka hyvin ihmisen tiedonkäsittely ja oppiminen toimivat.  

Aivoihin vaikuttavia fyysisiä sairauksia ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt. Ne voivat aiheuttaa tiedonkäsittelyn haasteiden lisäksi myös mielenterveyden pulmia. 

Moni kokee, että huonosti nukutun yön jälkeen ajatus ei kulje ja virheitä sattuu helposti. Unella onkin tutkimusten mukaan suuri merkitys aivojen toiminnalle ja tiedonkäsittelyn sujuvuudelle.  

Tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemisen lisäksi unettomuus vaikuttaa myös mielenterveyteen. Se voi lisätä esimerkiksi ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta sekä aiheuttaa mielialan laskua.  

Univajeen vaikutus tiedonkäsittelyyn 

Merkittävänä univajeena pidetään sitä, että ihminen nukkuu vuorokaudessa noin kaksi tuntia tarvettaan vähemmän. Tällainen univaje heikentää tarkkaavaisuutta ja lisää päiväaikaista uneliaisuutta. Noin viikon kuluttua univajeen vaikutukset vastaavat jo koko yön yhtenäistä valvomista.  

Pitkään jatkunut univaje heikentää tiedonkäsittelytoimintoja laaja-alaisesti. Univaje vaikeuttaa oppimista, muistamista, tarkkaavuuden säätelyä sekä ongelmanratkaisua. Se heikentää suoriutumista sekä rutiininomaisista että monimutkaista tiedonkäsittelyä vaativista tehtävistä. 

Unen puute ja mielenterveys 

Unettomuus lisää myös riskiä sairastua masennukseen. Krooninen väsymys voi altistaa muillekin psykiatrisille häiriöille. 

Vaikutus on kaksisuuntainen, eli psykiatriset häiriöt puolestaan altistavat krooniselle väsymykselle. 

Monilla lääkkeillä on vaikutusta tiedonkäsittelytoimintoihin. 

Usein lääkkeiden tiedonkäsittelyyn liittyvät vaikutukset ovat sivuvaikutuksia, jotka heikentävät tiedonkäsittelyä ja oppimista.  

Joskus lääkkeillä on positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi tarkkaavuushäiriölääkityksen tavoitteena on keskittymisen ja sitä kautta oppimisen parantaminen. 

Millä tavoin eri lääkkeet vaikuttavat? 

• Useat rauhoittavat lääkkeet väsyttävät, heikentävät muistitoimintoja ja voivat aiheuttaa ongelmia havaintotoimintoihin.  
• Kipulääkkeistä erityisesti opioidit voivat aiheuttaa muistihäiriöitä ja väsymystä.  
• Antipsykoottiset lääkkeet voivat hidastaa tiedonkäsittelyä sekä heikentää muisti- ja ajattelutoimintoja.  
• Masennuslääkkeistä eniten haittavaikutuksia on havaittu trisyklisillä masennuslääkkeillä. Ne voivat aiheuttaa väsymystä ja muistivaikeuksia.  
• Epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ajatustoiminnan hidastumista ja sanojen löytämisen vaikeutta.  
• Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet voivat aiheuttaa merkittäviäkin muistivaikeuksia. Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi eräät psykoosilääkkeet, depressiolääkkeet, virtsankarkailua hoitavat lääkkeet ja Parkinsonin taudin lääkkeet. 

Lääkkeiden väärinkäyttö 

Yleisimmin lääkkeiden väärinkäyttö liittyy unilääkkeisiin, rauhoittaviin lääkkeisiin ja kipulääkkeisiin. Pitkäaikainen rauhoittavien lääkkeiden käyttö heikentää tiedonkäsittelytoimintoja.  

Heikentymistä voi tapahtua erityisesti yleisessä havaitsemisessa, liikkeiden koordinoinnin ja tiedonkäsittelyn nopeudessa, tilojen ja suhteiden hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, ongelmanratkaisussa, kielellisessä päättelykyvyssä ja työmuistissa. 

Päihteet vaikuttavat tiedonkäsittelyyn sekä välittömästi päihtymystilan kautta että pysyvämmin. Lievimmillään kyse on ohimenevistä keskittymisvaikeuksista. Pahimmillaan taas aiheutuu vakavia ja pysyviä muistihäiriöitä.  

Päihdehäiriöstä kärsivä voi olla vetämätön ja ponneton. Hän voi olla myös reagoinniltaan impulsiivinen ja epävakaa. 

Päihdehäiriöistä kärsivät itse valittavat usein muistin ja keskittymisen heikkenemistä. Huumeiden käyttö voi altistaa myös psykiatrisille sairauksille, kuten psykoottisille häiriöille ja skitsofrenialle. 

Pitkään jatkunut alkoholinkäyttö 

Pitkään jatkunut alkoholinkäyttö vaurioittaa aivoja ja heikentää monin tavoin kykyä käsitellä tietoa. Tämä voi näkyä muun muassa muistissa, tarkkaavuudessa, liikkeiden koordinoinnissa, tiedonkäsittelyn nopeudessa, tilojen ja suhteiden hahmottamisessa sekä oman toiminnan ohjaamisessa. 

Mikäli alkoholinkäyttö loppuu, voivat tiedonkäsittelyn ongelmat korjaantua. Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö voi kuitenkin aiheuttaa huomattavia ja pysyviäkin tiedonkäsittelyn muutoksia. Seurauksena voi olla jopa alkoholidementiaa. 

Alkoholismin yhteydessä tavataan myös muun muassa Korsakoffin oireyhtymää, johon liittyy vakava ja verrattain pysyvä muistihäiriö.  

Alkoholin vieroitusoireet 

Alkoholin runsaan käytön jälkeen ilmenee vieroitusoireita, kuten levottomuutta, ahdistuneisuutta ja univaikeuksia. Ne voivat haitata keskittymiskykyä. Vieroitusoireet lievenevät yleensä 1–2 viikossa.  

Kannabis 

Kannabiksen jo vähäiseenkin toistuvaan käyttöön voi liittyä tarkkaavuuden ja muistin heikentymistä. Runsas käyttö voi heikentää lisäksi toiminnanohjausta.  

Pitkään jatkuneeseen kannabiksen käyttöön liittyy lisäksi heikkoutta oppimiskyvyssä, joustavuudessa, näönvaraisessa hahmottamisessa ja liikkeiden koordinoinnin nopeudessa.  

Muut huumeet 

Niin sanottuja piristeitä ovat esimerkiksi amfetamiini ja ekstaasi. Niiden pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä heikentymistä tarkkaavuudessa, liikkeiden koordinoinnissa, tilojen ja suhteiden hahmottamisessa, tiedonkäsittelyn nopeudessa, muistissa ja toiminnanohjauksessa.  

Opioideihin kuuluvat esimerkiksi morfiini ja heroiini. Niiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy erityisesti puutteita toiminnanohjauksessa. Lisäksi tiedonkäsittelyn joustavuus ja yleinen tiedonkäsittelyn taso voivat heikentyä.