Siirry pääsisältöön

Mielenterveyspotilaan oikeudet

Psyykkisesti sairailla ihmisillä on samat perusoikeudet kuin kaikilla muillakin kansalaisilla. Sairaus itsessään ei vaikuta perusoikeuksiin eikä anna hoitotaholle oikeutta rajoittaa perusoikeuksia.

Hoitotakuu 

Suomessa on voimassa hoitotakuu. Sen mukaan hoitoon pitää päästä tietyssä ajassa. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon täytyy päästä välittömästi. Terveyskeskushoitoon pitää päästä kolmen kuukauden kuluessa. 

Tahdosta riippumaton hoito 

Joskus potilas voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon. Tahdosta riippumattoman hoidon ehtona on, että 

  • potilaalla on psykiatrinen sairaus, 
  • hoitamatta jättäminen pahentaisi sairautta tai vaarantaisi potilaan tai muiden henkilöiden turvallisuuden ja 
  • muut mielenterveyspalvelut eivät enää sovi tai riitä potilaan hoitoon 

Yhteys viranomaisiin 

Potilaalla on oikeus olla yhteydessä valvoviin viranomaisiin, lainkäyttöviranomaisiin tai ihmisoikeuksien valvontaelimiin.  

Hänellä on oikeus valittaa alueensa hallinto-oikeuteen  

  • tahdosta riippumattoman hoidon päätöksestä 
  • tahdosta riippumattoman hoidon jatkamisesta 
  • omaisuuden haltuunotosta 
  • yhteydenpidon rajoittamisesta

Henkilöstön salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

Psyykkisestä voinnista riippumatta potilaalla on aina oikeus päättää, kenelle hänen tietojaan voidaan luovuttaa. Henkilöstöllä on salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että edes omaisille tai läheisille ei kerrota potilasta tai tämän terveydentilaa tai hoitoa koskevia asioita ilman potilaan lupaa. 

Myöskään tietoa avohoidossa tai osastohoidossa olemisesta ei kerrota ilman potilaan lupaa. Esimerkiksi osaston henkilökunta ei voi vastata tiedusteluihin siitä, onko jokin tietty potilas osastolla vai ei.

Alaikäinen voi päättää hoidostaan ja tietojensa antamisesta esimerkiksi vanhemmilleen silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan.

Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.

Rajoitus- ja pakkotoimenpiteet 

Joissakin tapauksia perusoikeuksia ja vapauksia joudutaan rajoittamaan potilaan oireilun vuoksi. Rajoituksia käytetään, kun 

  • potilas on vaaraksi itselleen tai toisille 
  • häiritsee jonkun henkilön yksityisrauhaa merkittävästi 

Rajoitusten pitää olla harkittuja ja perusteltuja. Hoitava lääkäri määrää rajoitukset. Rajoituksia saa käyttää vain sen verran kuin sairauden hoito sekä potilaan tai toisen henkilön turvallisuus vaatii. 

Rajoitustoimenpiteitä on erilaisia. 

  • Joskus joudutaan rajoittamaan potilaan vapaata ulkoilua, mahdollisesti myös ulkoilua omaisten kanssa. Rajoituksista pyritään aina sopimaan potilaan kanssa. Jos potilas ei itse huomaa psyykkisten oireiden vaikutusta toimintaansa, täytyy rajoituksista päättää potilaan omasta tai hänen omaistensa näkemyksestä huolimatta. 
  • Jos potilaalla on aineita tai esineitä, jotka voivat vaarantaa hänen oman tai muiden henkilöiden terveyden, ne saatetaan ottaa toimintayksikön haltuun. Joskus joudutaan ottamaan haltuun rahaa tai maksuvälineitä, jos on vaarana, että potilas hävittää ne. Omaisuuden haltuunotosta tehdään kirjallinen päätös. 
  • Potilaan yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle rajoitetaan, jos yhteydenpidosta on vakavaa haittaa potilaan hoidolle, kuntoutukselle tai turvallisuudelle tai jos rajoittaminen on välttämätöntä muun henkilön yksityiselämän suojaamiseksi. Rajoittamisesta tehdään aina kirjallinen päätös. 
  • Joskus henkilö tai hänen omaisuutensa joudutaan tarkistamaan. 
  • Jos potilas on vaaraksi itselleen tai muille, saatetaan käyttää pakkotoimenpiteitä, kuten eristystä, lepositeitä tai tahdonvastaista lääkitystä. 

Psykiatrinen hoitotahto 

Potilas voi tehdä psykiatrisen hoitotahdon. Hoitotahdossa potilas tuo esille hoitoon liittyviä toiveitaan. 

Hoitotahdosta voi kysyä lisää omalta hoitotaholta. 

Asiamiehet 

Potilasasiamies 

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä toimii potilasasiamies. Potilasasiamies neuvoo ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista.  

Jos potilas on tyytymätön hoitoonsa, hän voi ottaa yhteyttä terveydenhuollon yksikön potilasasiamieheen. Tilannetta voidaan selvitellä hoitopaikassa yhdessä potilasasiamiehen kanssa. Potilasasiamies myös avustaa potilasta tekemään muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. 

Potilasasiamies ei ota kantaa diagnoosiin tai hoidon sisältöön. Hän ei arvioi mahdollisia hoitovirheitä eikä tulkitse potilasasiakirjoja. 

Potilasasiamiehen tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa potilaan taudinmääritykseen tai hoidon sisältöön. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko tai hoitovirhe. Potilasasiamies ei tulkitse potilasasiakirjoja. 

Sosiaaliasiamies 

Jokaisessa kunnassa toimii sosiaaliasiamies. Häneen voi olla yhteydessä, jos on tyytymätön saamiinsa palveluihin. Sosiaaliasiamies neuvoo ja kertoo asiakkaalle hänen oikeuksistaan. Hän myös avustaa muistutusten teossa. 

Hän ei kuitenkaan tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 

Päihdeasiamies 

Päihdeasiamies auttaa päihdepalveluihin liittyvissä asioissa. EHYT ry koordinoi päihdeasiamiestoimintaa. 

Lainsäädäntö 

Nämä lait vaikuttavat potilaan oikeuksiin (www.finlex.fi):

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

    Omahoito-ohjelmat

    Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

      Nettiterapiat

      Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

        Sinua saattaa kiinnostaa myös