Mielenterveyspotilaan oikeudet

Hoitotakuu 

Suomessa on voimassa hoitotakuu. Sen mukaan hoitoon pitää päästä tietyssä ajassa. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon täytyy päästä välittömästi.

Tahdosta riippumaton hoito 

Joskus potilas voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon. Tahdosta riippumattoman hoidon ehtona on, että 

• potilaalla on psykiatrinen sairaus, 
• hoitamatta jättäminen pahentaisi sairautta tai vaarantaisi potilaan tai muiden henkilöiden turvallisuuden ja 
• muut mielenterveyspalvelut eivät enää sovi tai riitä potilaan hoitoon 

Valitusoikeus

Hänellä on oikeus valittaa alueensa hallinto-oikeuteen  

• tahdosta riippumattoman hoidon päätöksestä 
• tahdosta riippumattoman hoidon jatkamisesta 
• omaisuuden haltuunotosta 
• yhteydenpidon rajoittamisesta

Henkilöstön salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

Psyykkisestä voinnista riippumatta potilaalla on aina oikeus päättää, kenelle hänen tietojaan voidaan luovuttaa. Henkilöstöllä on salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että edes omaisille tai läheisille ei kerrota potilasta tai tämän terveydentilaa tai hoitoa koskevia asioita ilman potilaan lupaa. 

Myöskään tietoa avohoidossa tai osastohoidossa olemisesta ei kerrota ilman potilaan lupaa. Esimerkiksi osaston henkilökunta ei voi vastata tiedusteluihin siitä, onko jokin tietty potilas osastolla vai ei.

Alaikäinen voi päättää hoidostaan ja tietojensa antamisesta esimerkiksi vanhemmilleen silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan.

Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.

Rajoitus- ja pakkotoimenpiteet 

Joissakin tapauksia perusoikeuksia ja vapauksia joudutaan rajoittamaan potilaan oireilun vuoksi. Rajoituksia käytetään, kun 

• potilas on vaaraksi itselleen tai toisille 
• häiritsee jonkun henkilön yksityisrauhaa merkittävästi 

Rajoitusten pitää olla harkittuja ja perusteltuja. Hoitava lääkäri määrää rajoitukset. Rajoituksia saa käyttää vain sen verran kuin sairauden hoito sekä potilaan tai toisen henkilön turvallisuus vaatii. 

Rajoitustoimenpiteitä on erilaisia. 

• Joskus joudutaan rajoittamaan potilaan vapaata ulkoilua, mahdollisesti myös ulkoilua omaisten kanssa. Rajoituksista pyritään aina sopimaan potilaan kanssa. Jos potilas ei itse huomaa psyykkisten oireiden vaikutusta toimintaansa, täytyy rajoituksista päättää potilaan omasta tai hänen omaistensa näkemyksestä huolimatta. 
• Jos potilaalla on aineita tai esineitä, jotka voivat vaarantaa hänen oman tai muiden henkilöiden terveyden, ne saatetaan ottaa toimintayksikön haltuun. Joskus joudutaan ottamaan haltuun rahaa tai maksuvälineitä, jos on vaarana, että potilas ei pysty huolehtimaan niistä. Omaisuuden haltuunotosta tehdään kirjallinen päätös. 
• Potilaan yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle rajoitetaan, jos yhteydenpidosta on vakavaa haittaa potilaan hoidolle, kuntoutukselle tai turvallisuudelle tai jos rajoittaminen on välttämätöntä muun henkilön yksityiselämän suojaamiseksi. Rajoittamisesta tehdään aina kirjallinen päätös. 
• Joskus henkilö tai hänen omaisuutensa joudutaan tarkistamaan. 
• Jos potilas on vaaraksi itselleen tai muille, saatetaan käyttää pakkotoimenpiteitä, kuten eristystä, lepositeitä tai tahdonvastaista lääkitystä. 

Psykiatrinen hoitotahto 

Potilas voi tehdä psykiatrisen hoitotahdon. Hoitotahdossa potilas tuo esille hoitoon liittyviä toiveitaan. 

Hoitotahdosta voi kysyä lisää omalta hoitotaholta. 

Asiavastaavat

Potilasasiavastaava  

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä toimii potilasasiavastaava. Potilasasiavastaava neuvoo ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista.  

Jos potilas on tyytymätön hoitoonsa, hän voi ottaa yhteyttä terveydenhuollon yksikön potilasasiavastaavaan. Tilannetta voidaan selvitellä hoitopaikassa yhdessä potilasasiavastaavan kanssa. Potilasasiavastaava myös avustaa potilasta tekemään muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä.  

Potilasasiavastaavan tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa potilaan taudinmääritykseen tai hoidon sisältöön. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko tai hoitovirhe. Potilasasiavastaava ei tulkitse potilasasiakirjoja. 

Sosiaaliasiavastaava

Jokaisessa kunnassa toimii sosiaaliasiavastaava. Häneen voi olla yhteydessä, jos on tyytymätön saamiinsa palveluihin. Sosiaaliasiavastaava neuvoo ja kertoo asiakkaalle hänen oikeuksistaan. Hän myös avustaa muistutusten teossa. 

Hän ei kuitenkaan tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 

Päihdeasiavastaava

Päihdeasiavastaava auttaa päihdepalveluihin liittyvissä asioissa. EHYT ry koordinoi päihdeasiavastaavien toimintaa. 

Lainsäädäntö 

Nämä lait vaikuttavat potilaan oikeuksiin (www.finlex.fi)