Siirry pääsisältöön

Aistiherkän oppilaan tukeminen

Kaikki oppilaat voivat välillä reagoida voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Joskus herkkyys aistikokemuksille aiheuttaa haasteita arjessa. Oppilas voi kieltäytyä tekemästä jotakin tai menemästä jonnekin aistikokemusten epämiellyttävyyden vuoksi.

Tämä teksti auttaa koulun aikuisia tukemaan nepsypiirteistä oppilasta. Ohjeista voi kuitenkin saada apua muidenkin aisteillaan voimakkaasti tuntevien oppilaiden tukemiseen.  

Keskeiset asiat

  1. Aistiherkkyys voi näkyä epämiellyttävien aistimusten välttelemisenä sekä mielekkäiden aistimusten pariin hakeutumisena.  
     
  2. Aistiherkkyys on yksilöllisesti ilmenevä ominaisuus. Arjessa keskeinen haittavaikutus on se, että kuormitus kasvaa päivän kuluessa.
     
  3. Erilaiset tukikeinot auttavat aistiherkkää oppilasta selviytymään koulupäivistä. 

Opettajan keskeisimmät toimenpiteet 

  • aistiherkkyyksien tunnistaminen 
  • ympäristön muokkaaminen ja apuvälineiden käyttö
  • aistiesteettömän tilan tarjoaminen silloin, kun se on mahdollista
  • ennakointi 
  • valinnan mahdollisuuden tarjoaminen osallistumisen suhteen 

Miten aistiherkkyys näkyy koulussa? 

Aistiherkkä oppilas voi vältellä epämiellyttävänä kokemiaan aistimuksia. Hän voi esimerkiksi 

  • haluta pitää hattua tai huppua sisätiloissa, koska kirkkaat valot tai heijastukset häiritsevät 
  • laittaa kädet korville 
  • häiriintyä tavanomaisista äänistä 
  • vetäytyä ryhmästä syrjään tai vaikuttaa poissaolevalta 
  • mennä kippuraan pulpetin alle 
  • sulkea silmiään tiukasti 
  • kieltäytyä syömästä tai maistamasta kouluruokaa 
  • ahdistua, jos ruoat koskettavat toisiaan lautasella 
  • kieltäytyä peseytymästä koulussa liikuntatuntien jälkeen 
  • alkaa liikehtiä levottomasti, koska hän ei tunnista nälkää, janoa, wc-käynnin tarvetta tai kipua 
  • suuttua, itkeä tai käyttäytyä eri tavalla kuin yleensä, kun aistikuormitus ylittyy 

Aistiherkkä oppilas voi myös hakeutua miellyttävältä tuntuvien voimakkaiden aistimusten pariin. Silloin hän voi esimerkiksi 

  • hakea voimakkaita ja pitkäkestoisia aistimuksia 
  • pitää keinuvasta tai pyörivästä liikkeestä 
  • hakeutua painimaan toisten kanssa 
  • hyötyä sylipainon käyttämisestä, esimerkiksi painoeläimestä 
  • istua mielellään jalkojensa päällä tai erikoisessa asennossa 
  • töniä tai halata lujasti 
  • tuottaa kovaa ääntä 
  • repiä tai silputa asioita 
  • pureskella kyniä, paidan hihoja ja kauluksia tai muita esineitä 
  • ahtautua pieniin tai tiukkoihin väleihin 
  • haistella asioita ja pitää erikoisista hajuista 
  • hakeutua omalaatuisten ärsykkeiden äärelle ylläpitääkseen vireystilaansa 

Mitä opettaja voi tehdä? 

Koulun aikuisen on hyvä tiedostaa, että aistiherkkä oppilas kokee asioita eri tavalla kuin muut oppilaat. Tämän tiedostaminen auttaa usein järjestämään ympäristöä kaikille sopivaksi.  

Oppilas tai tämän vanhemmat osaavat usein kertoa, millaiset keinot ja tavat auttavat. Avoin keskustelu asiasta yleensä auttaa löytämään kouluun sopivat tavat.  

Huoltajan kanssa voi myös sopia, miten asiasta keskustellaan luokassa. Etukäteen sovitut toimintatavat sekä erilaiset apu- ja tukikeinot myös vähentävät kuormitusta koulussa. Asiasta kertominen muille oppilaille yleensä luo hyväksyvää ilmapiiriä ja lisää ymmärrystä asiaan.   

Keinoja aistikuormituksen vähentämiseen koulussa 

  • Huolehdi, että oppilaan kanssa toimivat koulun aikuiset saavat tietoa lapsen aistiherkkyyksistä ja tunnistavat niihin liittyvää käyttäytymistä.  
  • Muokkaa ympäristöä aistiesteettömämmäksi aina, kun se on tarpeen ja mahdollista. Oppilas tai oppilaan huoltajat osaavat usein kertoa, mikä oppilasta auttaa. Opettaja voi usein tarjota mahdollisia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi 
    • kuulosuojaimet, oppilaan omat kuulokkeet tai musiikin kuuntelu 
    • huppu tai lippalakki, joka estää suoran valon osumisen kasvoille 
    • lyijykynä, kuulakärkikynä tai tussi kirjoittamiseen 
    • omat eväät koulussa ja/tai sopiva paikka syömiselle 
  • Ennakoi tilanteita, joihin sisältyy runsaasti epämiellyttäviä aistimuksia.  
  • Sovi aistihakuisen lapsen kanssa, miten tarvetta miellyttäviin aistikokemuksiin voi kouluympäristössä toteuttaa.  
  • Mieti, mihin on välttämätöntä osallistua ja milloin oppilaan hermostolle voi antaa mahdollisuuden levätä.  

Muista

Aistiherkkä oppilas  

  • pystyy toimimaan hyvin, jos ympäristö on sopiva. 
  • ei tahallisesti haasta koulun aikuisia tai toisia oppilaita. 
  • pinnistelee aistiherkkyyksiensä kanssa joka päivä erilaisissa ympäristöissä. 

Harjoituksia aistiherkän oppilaan tukemiseen koulussa

Harjoituksia voi hyödyntää

  • ryhmässä ennaltaehkäisevästi
  • yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa

Tutkitaan yhdessä koulussa -harjoituksen avulla voit saada lisää tietoa oppilaan kokemuksista, jotka liittyvät aisteihin. Harjoituksen voi jakaa ryhmälle täytettäväksi tai täyttää yhden oppilaan kanssa yhdessä keskustellen. 

Mitä tapahtuu, mikä voi auttaa? muistilista auttaa käymään läpi aistikuormitusta järjestelmällisesti:

Aistimittarin tavoitteena on opettaa oppilasta käyttämään mittaria kertomisen tukena tilanteissa, joissa aistiärsykkeet vaikuttavat käyttäytymiseen:

Ennakointisuunnitelman voi tehdä jotakin tulevaa tilannetta varten. Näitä ovat esimerkiksi kevätjuhla, koulun retki tai uimahallikäynti:

Kerätkää laatikkoon erilaisia esineitä ja materiaaleja, joiden koskettamisesta lapsi pitää:

Harjoituksen avulla oppilas voi oppia kertomaan, kuinka voimakasta kuormitusta hän milloinkin kokee:

Tähän voi yhdistää rentoutusharjoituksen. Ensin tehdään kehon jännitys ohjeen mukaisesti. Jännitystä ja rentoutusta vuorottelemalla saadaan aikaan rentoutusharjoitus.

Miellyttävien tuoksujen pussi voi auttaa selviämään epämiellyttäviltä haisevissa ympäristöissä.

Ympäristöä muokkaamalla autetaan oppilasta säätelemään kuormitusta ja oppilaan selviytymisentunne vahvistuu.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapia

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös