Siirry pääsisältöön

Aistiherkkyys koulussa

Kaikki oppilaat voivat välillä reagoida voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Joskus herkkyys aistikokemuksille aiheuttaa haasteita arjessa. Oppilas voi kieltäytyä tekemästä jotakin tai menemästä jonnekin aistikokemusten epämiellyttävyyden vuoksi.

Mitä aistiherkkyys tarkoittaa? 

Aistiherkkyys on ihmisen ominaisuus, joka ilmenee yksilöllisesti. Aistiherkkä oppilas reagoi aistiärsykkeisiin tavanomaista voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin. Herkkyys voi ilmetä samanaikaisesti useammassa eri aistissa.  

Oppilas voi itse tuottaa kovaa ääntä, vaikka olisi herkkä ympäristöstä tuleville äänille. Oppilas voi myös ilmaista, ettei kestä kosketusta, mutta saattaa itse halata tai hakeutua liian lähelle toisia.  

Oppilaan on vaikea sietää ennakoimatonta ulkoapäin tulevaa kosketusta tai ääntä. Hän pystyy kontrolloimaan ääntä tai kosketusta silloin, kun tuottaa sitä itse. Sen vuoksi sen sietäminen on helpompaa.  

Aistiherkkyydestä lyhyesti

  1. Aistiherkkyys voi näkyä epämiellyttävien aistimusten välttelemisenä ja mielekkäiden aistimusten pariin hakeutumisena.  
  2. Aistiherkkyys on yksilöllisesti ilmenevä ominaisuus. Sen keskeinen haittavaikutus arjessa on se, että kuormitus kasvaa päivän kuluessa.  
  3. On olemassa erilaisia keinoja, joilla aistiherkkää oppilasta voi auttaa selviytymään koulupäivistä. Näitä keinoja ovat aistiherkkyyksien tunnistaminen, ympäristön muokkaaminen ja aistiesteettömän tilan tarjoaminen silloin, kun se on mahdollista.  

Miten aistiherkkyys näkyy koulussa? 

Aistiherkkä oppilas voi vältellä epämiellyttävänä kokemiaan aistimuksia. Oppilas voi esimerkiksi 

  • haluta pitää hattua tai huppua sisätiloissa, koska kirkkaat valot tai heijastukset häiritsevät 
  • laittaa kädet korville 
  • häiriintyä tavanomaisista äänistä 
  • mennä kippuraan pulpetin alle 
  • sulkea silmiään tiukasti 
  • kieltäytyä syömästä tai maistamasta kouluruokaa 
  • ahdistua, jos ruoat koskettavat toisiaan lautasella 
  • kieltäytyä peseytymästä koulussa liikuntatuntien jälkeen 
  • alkaa liikehtiä levottomasti, koska hän ei tunnista nälkää, janoa, wc-käynnin tarvetta tai kipua 

Aistiherkkä oppilas voi myös hakeutua miellyttävältä tuntuvien voimakkaiden aistimusten pariin. Silloin oppilas voi esimerkiksi 

  • hakea voimakkaita ja pitkäkestoisia aistimuksia 
  • pitää keinuvasta tai pyörivästä liikkeestä 
  • hakeutua painimaan toisten kanssa 
  • hyötyä sylipainon käyttämisestä – esimerkiksi painokissasta voi olla apua 
  • istua mielellään jalkojensa päällä 
  • töniä tai halata lujasti 
  • tuottaa kovaa ääntä 
  • repiä tai silputa asioita 
  • pureskella kyniä, paidan hihoja ja kauluksia tai muita esineitä 
  • ahtautua pieniin tai tiukkoihin väleihin 
  • haistella asioita ja pitää erikoisista hajuista 
  • hakeutua omalaatuisten ärsykkeiden äärelle ylläpitääkseen omaa vireystilaansa 

Tutkitaan yhdessä koulussa

Tutkitaan yhdessä koulussa -harjoituksen voi jakaa koko luokalle täytettäväksi tai täyttää yhden oppilaan kanssa yhdessä keskustellen. Harjoituksen avulla voit saada lisää tietoa oppilaan kokemuksista, jotka liittyvät aisteihin.  

  • Tykkään painia toisten kanssa.  
  • Halaan mielelläni lujaa toisia.  
  • Pidän siitä, että minua halataan lujasti.  
  • En halua, että minuun kosketaan.  
  • En pysty menemään koulussa suihkuun. Suihkussa käyminen on vaikeaa kotonakin.  
  • En pidä kouluruoasta sen vuoksi, miltä se tuntuu suussani.  
  • Ruoat eivät saa koskettaa toisiaan lautasella.  
  • Haluan mennä pieniin tiloihin, joihin mahdun juuri ja juuri.  
  • Kirkkaat valot häiritsevät minua koulussa.  
  • Voimakkaat värit häiritsevät minua.  
  • Meteli ja häly häiritsevät minua koulussa.  
  • Minua häiritsevät tavalliset äänet, kuten kellon tikitys, ilmastoinnin hurina tai muut luokassa kuuluvat pienet äänet.  
  • Tykkään istua jalkojeni päällä oppitunnilla.  
  • Tykkään tehdä koulutehtäviä lattialla.  
  • Pidän esineiden pureskelemisesta.  
  • Pidän erikoisista hajuista, ja saatan haistella asioita.  
  • Pidän pehmeistä materiaaleista, ja koskettelen niitä mielelläni.  
  • Minusta tuntuu hyvin epämiellyttävältä, jos vaatteeni tai ihoni kastuu.  
  • Minun on vaikea kestää muiden kasvoissa tiettyjä ominaisuuksia, kuten partaa tai tiettyjä ilmeitä.  
  • En siedä ääntä, joka syntyy, kun kynä liikkuu paperia vasten.  
  • En pysty olemaan kaikuvissa tiloissa.  
  • Musiikki tuntuu epämiellyttävältä korvissani.  
  • Pidän keinuvasta liikkeestä.  

Aistiherkkyys ja kuormitus 

Aistiherkkyys lisää oppilaan kuormitusta, jos tämä ei pääse välillä aistiesteettömään ympäristöön.  

Aistiesteettömällä ympäristöllä tarkoitetaan paikkaa tai tilaa, jossa epämukavat äänet, valot, hajut ja tuntemukset karsitaan mahdollisimman vähiin. Tilassa voi olla oppilasta miellyttäviä asioita, esimerkiksi himmeä valaistus, pehmeitä materiaaleja tai rauhoittava äänimaailma.  

Aistiherkkyyksien sietäminen 

Arjessa aistiherkkyys voi näkyä siten, että oppilas ei totu toistuviin aistimuksiin. Se tarkoittaa sitä, että oppilas kokee aistiärsykkeen joka kerta yhtä voimakkaana. 

On myös tavallista, että jotakin tiettyä aistimusta sietää kotioloissa, mutta ei koulussa. Asia voi olla myös päinvastoin. 

Aistiherkkyys ei yleensä vähene, vaikka oppilas voi oppia sietämään tiettyjä tilanteita hieman paremmin. Aistiherkkyys voi kasvun ja kehityksen myötä muuttaa muotoaan.  

Muista

Aistiherkkä oppilas  

  • pystyy toimimaan hyvin, jos ympäristö on sopiva 
  • ei haasta tahallisesti koulun aikuisia tai toisia oppilaita 
  • pinnistelee aistiherkkyyksiensä kanssa joka päivä erilaisissa ympäristöissä 

Mikä auttaa aistiherkkää oppilasta?  

Lapsen tai nuoren vanhemmat usein osaavat kertoa, millaiset keinot ja tavat tätä auttavat. Avoin keskustelu asiasta yleensä auttaa löytämään kouluun sopivat tavat.  

Huoltajan kanssa voi myös sopia, miten asiasta keskustellaan luokassa. Etukäteen sovitut toimintatavat sekä erilaiset apu- ja tukikeinot myös vähentävät kuormitusta koulussa.  

Aistiherkkyyden tunnistaminen

Ympäristön muokkaaminen

Apuvälineiden käyttö

Ennakointi

Valinnan mahdollisuus osallistumiseen

  • On tärkeää, että oppilaan kanssa toimivat koulun aikuiset saavat tietoa lapsen aistiherkkyyksistä ja tunnistavat niihin liittyvää käyttäytymistä.  
  • Ympäristön muokkaaminen aistiesteettömämmäksi mahdollisuuksien mukaan on tarpeen.  
  • Runsaasti epämiellyttäviä aistimuksia sisältävien tilanteiden ennakoiminen on tärkeää.  
  • Aistihakuisen lapsen kanssa on hyvä sopia, miten tarvetta miellyttäviin aistikokemuksiin voi toteuttaa kouluympäristössä.  
  • On hyvä miettiä, mihin on välttämätöntä osallistua ja milloin oppilaan hermostolle voi antaa mahdollisuuden levätä ilman aistikokemuksia.  

Tukikeinoja

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapia

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös