Opiskelija, onko sinulla keskittymisvaikeuksia?
Tiivistelmä
- Keskittyminen on taito ohjata huomio tiettyyn asiaan ja säilyttää se siinä.
- Keskittymisvaikeudet tarkoittavat, että huomio karkaa helposti pois tärkeästä asiasta kohti ympäristön ärsykkeitä tai omia ajatuksia.
- Keskittymisvaikeuksien taustasyinä voivat olla arjen kuormitus, stressi, univaje, sairaus tai kehityksellinen häiriö.
- Keskittymisvaikeudet voivat vaikeuttaa oppimista, arjenhallintaa ja ihmissuhteita.
- Keskittyminen on taito, jota voi harjoitella ja kehittää. Jo pienillä oivalluksilla ja toimintatapojen muutoksilla voi vaikuttaa omaan keskittymiskykyyn.
Tältä sivulta löydät vinkkejä keskittymisvaikeuksiin.
Mitä on keskittyminen?
Keskittyminen tarkoittaa kykyä suunnata ja ylläpitää huomio olennaisessa asiassa. Keskittyminen edellyttää myös häiriötekijöiden torjumista. Ulkoisia häiriötekijöitä ovat esimerkiksi melu tai puhelimen ilmoitukset, ja sisäisiä häiriötekijöitä ovat esimerkiksi omat ajatukset tai mielen harhailu.
Keskittymiskyky on aivojen toimintaan liittyvä taito, joka kehittyy ja vahvistuu harjoittelemalla. Se on keskeinen osa oppimista, työskentelyä ja monia arjen toimintoja, sillä hyvä keskittymiskyky parantaa suorituskykyä ja tehostaa tiedon käsittelyä.
Keskittymisvaikeudet
Keskittymisvaikeudet tarkoittavat, että huomio karkaa helposti pois tärkeästä asiasta johonkin muuhun asiaan tai omiin ajatuksiin. Vaikeudet eivät tarkoita keskittymiskyvyn puuttumista, vaan huomion kohdistumista epäolennaisiin asioihin etenkin silloin, kun tehtävä tuntuu tylsältä tai haastavalta.
Keskittymisvaikeuksiin voi liittyä myös oman toiminnan säätelyn haasteita, kuten ajankäytön hallinnan, suunnittelun ja ennakoinnin vaikeuksia. Tällöin unohtelut, myöhästelyt tai toiminta hetken mielijohteesta voivat olla tavallisia.
Pitkittyneinä keskittymisvaikeudet voivat haitata oppimista ja johtaa alisuoriutumiseen, mikä voi vaikuttaa opiskelumotivaatioon, arvosanoihin ja jatko-opintojen tai työpaikan saamiseen. Toistuvat epäonnistumisen kokemukset voivat lisäksi heikentää itseluottamusta.
Yleisimpiä taustasyitä keskittymisvaikeuksille
Miten keskittymisvaikeudet näkyvät opiskeluissa?
- Oman toiminnan ohjaus eli kyky suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää tavoitteellista toimintaa, saattaa olla hankalaa. Tämä ilmenee esimerkiksi haasteena noudattaa sovittuja aikatauluja, unohteluina, tavaroiden katoamisina sekä liian monen asian tekemisenä samaan aikaan.
- Opiskelun suunnittelu, tehtävien aloittaminen ja loppuun saattaminen voivat olla haastavia, mikä ilmenee tekemättömien tehtävien kasaantumisena, aloittamisen lykkäämisenä, tehtävien välttelynä ja osaamista heikompana suoriutumisena.
- Oppiminen voi jäädä pinnalliseksi, jos keskittyminen on lyhytkestoista ja häiriintyyhelposti.
- Opiskelumotivaatio saattaa heikentyä, jos tehtäviin keskittyminen tuntuu raskaalta tai turhauttavalta.
- Levottomuuden ja ahdistuneisuuden tunne saattaa lisääntyä, kun tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta tai hallitsemattomilta. Levottomuus ja ahdistuneisuus häiritsevät tarkkaavaisuuden ylläpitämistä. Ryhmässä toimiminen saattaa olla vaikeaa ja kuormittavaa.
Miten keskittymisvaikeudet näkyvät työssäoppimisjaksolla?
- Työtehtävien suunnittelu, aloittaminen ja valmiiksi saaminen voivat vaikeutua etenkin työssäoppimisjakson alussa, kun ympärillä on paljon uusia asioita.
- Ohjeiden noudattaminen, huolellinen työn jälki sekä tehtävästä toiseen siirtyminen saattavat aluksi vaatia työpaikkaohjaajan tukea, aikaa ja kärsivällisyyttä. Nämä todennäköisesti helpottuvat, kun työn rutiinit selkeytyvät ja ympäristö muuttuu tutummaksi.
- Työtehtävien hahmottaminen saattaa viedä aikaa. On mahdollista, että aluksi työvaiheiden järjestys unohtuu, tärkeät yksityiskohdat jäävät huomaamatta tai kokonaisuus tuntuu hallitsemattomalta. Tämä voi lisätä epävarmuutta ja turhautumista.
- Ohjeiden muistaminen ja uusien taitojen yhdistäminen aiemmin opittuun voi muuttua vaikeaksi.
- Oman toiminnan ohjauksen haasteet voivat näkyä työssäoppimisjaksolla myöhästelynä, unohteluna tai tavaroiden hukkaamisena.
- Työmotivaatio saattaa heikentyä, jos oppiminen tuntuu vaikealta ja työtehtävät etenevät hitaasti.
Keskittymisvaikeudet sosiaalisissa tilanteissa saattavat näyttäytyä levottomuutena, toisten päälle puhumisena, keskusteluaiheen nopeana vaihtamisena tai passiivisuutena.
Vinkkejä opiskelijalle keskittymiskyvyn ylläpitämiseen
Hyvinvointi
Selkeä päivärytmi ja säännölliset rutiinit tekevät arjesta ennakoitavaa ja johdonmukaista. Kun sinun ei tarvitse jatkuvasti pohtia, mitä tekisit seuraavaksi, mieli ja keho rentoutuvat ja keskittyminen tärkeisiin asioihin helpottuu.
Riittävä ja säännöllinen uni palauttaa kehoa ja mieltä päivän rasituksista. Levänneenä on helpompi keskittyä ja muisti toimii tehokkaammin. Iltaisin kannattaa rauhoittua ja sulkea älylaitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
Terveellinen, monipuolinen ravinto ja säännöllinen ateriarytmi tukevat keskittymiskykyä ylläpitämällä aivojen toimintaa, muistia ja vireystilaa sekä ehkäisemällä verensokerin heilahteluja, jotka voivat vaikeuttaa keskittymistä. Energiajuomien ja kofeiinin käyttöä on hyvä rajoittaa.
Liikunta virkistää aivoja ja auttaa keskittymään. Jo pieni kävely, venyttely tai tauko ulkona piristää. Säännöllinen liikunta arjessa tukee aivojen toimintaa ja vähentää stressiä sekä levottomuutta.
Lempeys itseä kohtaan tarkoittaa sitä, että sallit itsesi edetä opinnoissa omaan tahtiisi vertailematta itseäsi muihin. Huomaa vahvuutesi, kiinnostu uuden oppimisesta ja itsellesi tärkeistä asioista. Kaikki tämä tukee myös keskittymiskykyä.
Opiskelu
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa suuntaamaan keskittymistä tehokkaasti, jos tehtäväkokonaisuus tuntuu liian laajalta tai monimutkaiselta. Esimerkiksi itsellesi mielenkiintoisen tai helpolta tuntuvan tehtävän valitseminen voi auttaa tehtäväkokonaisuuden aloittamisessa, eikä urakka tunnu silloin niin ylivoimaiselta.
Suunnitelmallisuus, jonka avulla lisäät hallinnan tunnetta ja vähennät kiirettä sekä kuormittumista. Kokeile muistilappuja ja to do -listan hyödyntämistä niin, että listan ensimmäisenä on aina tärkein hoidettava asia. Onko joku tehtävä sellainen, johon voit pyytää apua? Voit merkitä tekemättömät tehtävät ja muistettavat menot myös sähköiseen kalenteriin, jonka hälytysasetukset tukevat muistamista. Ole realistinen suunnitelmassasi: älä lisää liikaa asioita päivän listalle.
Aikataulutus, kun suunnittelet opiskelusi esimerkiksi viikko kerrallaan. On helpompi pitää aikataulusta kiinni, kun teet siitä mahdollisimman realistisen ja sopivan väljän heti aluksi. Aikataulua seuraamalla keskittyminen pysyy opiskelun kannalta oikeissa asioissa.
Tauot ovat tärkeitä, jotta keskittyminen pysyy hyvänä. Hyvä työskentely- ja taukorytmi on ns. pomodoro tekniikka, jossa työskennellään 25 min ja pidetään 5 min tauko ja jatketaan näin. Pidä tauko siis lyhyenä ja palauttavana. Kevyt kävely, venyttely tai hetki rauhoittumista virkistävät esimerkiksi mieltä paremmin kuin kännykän selaaminen tai somen käyttö. Kännykän selaamiseen ja someen saattaa uppoutua pitkäksi aikaa, joten näiden käyttöä tauolla tulisi välttää.
Keskittymistä tukeva opiskeluympäristö on rauhallinen, siisti ja viihtyisä tila, jossa on sopiva valaistus, tavarat tutuilla paikoillaan ja vähän ylimääräisiä ärsykkeitä – paikka, jossa voit keskittyä ilman keskeytyksiä. Muista sammuttaa älylaitteiden ilmoitus- ja hälytysäänet keskittymistä vaativan opiskelun ajaksi. Älylaite on hyvä jättää esim. toiseen huoneeseen.
Ruutuajan hallinta tukee keskittymiskykyä, sillä liiallinen ärsyketulva kuormittaa aivoja. Kun seuraat ruutuaikasi määrää, voit tarvittaessa asettaa rajoja – etenkin sosiaalisen median käytölle, joka vie helposti paljon aikaa.
Juuri sinulle sopivat opiskelutavat löytyvät kokeilemalla. Ne tekevät opiskelusta sujuvampaa ja helpottavat keskittymistä. Opitko parhaiten kuuntelemalla, lukemalla, tekemällä vai keskustelemalla? Hyödynnä äänikirjoja, mielikuvakarttoja, aikajanoja, kuvia ja kaavioita sinulle parhaiten sopivalla tavalla.
Keskittymistä tukevat apukeinot voivat olla yksinkertaisia, mutta niiden löytäminen ja käyttö vaativat usein harjoittelua. Hyödynnätkö oppiessasi muistiinpanojen kirjoittamista tai tärkeiden käsitteiden listaamista, käytätkö korostuskyniä, tarroja tai värejä tekstin jäsentämiseen? Hillitsetkö fyysistä levottomuutta stressipalloa puristelemalla, kynää pyörittelemällä, värittämällä tai sinitarraa venyttelemällä? Vastamelukuulokkeet tai korvatulpat auttavat vaimentamaan kuuloärsykkeitä. Joskus keskittymistä tukee vaimea musiikki, rauhoittavat luonnon äänet tai taustakohina.
Yhteisöllisyys
Pyri vastavuoroisuuteen sosiaalisissa tilanteissa. Kuuntele rauhassa keskustelukumppanisi asia loppuun, vältä päälle puhumista tai aiheen vaihtamista kesken keskustelun. Palauta huomiosi takaisin aiheeseen, jos huomaat miettiväsi muuta. Voit pitää kädessäsi ja hypistellä pientä esinettä, kuten kynää, avaimia tai stressipalloa, mikä voi auttaa keskittymistä myös sosiaalisissa tilanteissa.
Opiskele yhdessä kaverin kanssa. Se saattaa tukea keskittymistä ja oppimista. Opiskeltavaan aiheeseen liittyvä keskustelu ja vaikeiden asioiden selittäminen toiselle auttavat jäsentämään tietoa. Yhdessä opiskelu voi myös lisätä motivaatiota ja auttaa noudattamaan aikatauluja.
Hae apua. Jos koet, että keskittymisen haasteet jatkuvat tai pahenevat, keskustele asiasta opettajan, erityisopettajan, kuraattorin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan kanssa. He voivat tarjota tukea ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Katso video
Seuraavalla videolla (1:39) asiantuntijat keskustelevat siitä, miksi rutiinit ovat hyödyllisiä ja miten uuden rutiinin voi luoda.
Seuraavalla videolla (1:53) keskittymisvaikeuksia kokevat henkilöt kertovat, millä tavalla vaikeudet näkyivät heidän elämässään kouluikäisinä ja missä tilanteissa ne aikuisiällä tyypillisesti nousevat esiin.
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.