Opiskelijan keskittymisvaikeuksien tukeminen työssäoppimisjaksolla

Mitä on keskittyminen?

Keskittyminen tarkoittaa huomion suuntaamista tiettyyn asiaan sekä kykyä ylläpitää tätä tarkkaavaisuutta. Se ei ole pelkästään hetkellistä keskittymistä, vaan myös valmiutta säilyttää huomio olennaisessa ilman suurta ponnistelua.

Keskittyminen edellyttää myös kykyä torjua sekä ulkoisia että sisäisiä häiriötekijöitä.

Ulkoisia häiriötekijöitä voivat olla esimerkiksi taustamelu tai puhelimen ilmoitukset, kun taas sisäisiä häiriötekijöitä ovat esimerkiksi omat ajatukset, kuten innostus tulevasta tapahtumasta tai mielen harhailu muihin tehtäviin.

Keskittymiskyky on aivojen toimintaan liittyvä taito, joka kehittyy ja vahvistuu harjoittelemalla. Se on keskeinen osa oppimista, työskentelyä ja monia arjen toimintoja, sillä hyvä keskittymiskyky parantaa suorituskykyä ja tehostaa tiedon käsittelyä.

Keskittymisvaikeudet

Keskittymisvaikeudet tarkoittavat, että huomio ei pysy helposti olennaisessa, vaan harhautuu esimerkiksi ympäristön ärsykkeisiin tai omiin ajatuksiin. Vaikeudet eivät tarkoita keskittymiskyvyn puuttumista, vaan huomion kohdistumista epäolennaisiin asioihin etenkin silloin, kun tehtävä tuntuu tylsältä tai haastavalta.

Keskittymisvaikeuksiin voi liittyä myös oman toiminnan säätelyn haasteita, kuten ajankäytön hallinnan, suunnittelun ja ennakoinnin vaikeuksia. Tällöin unohtelut, myöhästelyt tai toiminta hetken mielijohteesta voivat olla tavallisia.

Pitkittyneinä keskittymisvaikeudet voivat haitata oppimista ja johtaa alisuoriutumiseen, mikä voi vaikuttaa opiskelumotivaatioon, arvosanoihin ja jatko-opintojen tai työpaikan saamiseen. Toistuvat epäonnistumisen kokemukset voivat lisäksi heikentää itseluottamusta.

Taustalla voi olla monenlaisia syitä

Keskittymisvaikeuksiin liittyy erilaisia taustasyitä, joiden vaikutus on yksilöllistä ihmisen eri kehitysvaiheissa ja elämäntilanteissa. Esimerkiksi nuoruusiässä keskittymistä säätelevät aivoalueet kehittyvät edelleen. Llisäksi sosiaalinen elämä, itsenäistyminen ja vapaa-aika vaativat paljon nuoren huomiota ja aikaa.

Miten keskittymisvaikeudet näkyvät opiskeluissa?

Keskittymisvaikeudet voivat hankaloittaa opiskelua monin tavoin, kuten tehtävien aloittamista, huomion ylläpitämistä ja oppimisen sujuvuutta. Ne saattavat vaikuttaa myös opiskelumotivaatioon ja itsetuntoon.

Keskittymisvaikeuksien vaikutus opiskeluun:

• Oman toiminnan ohjaus eli kyky suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää tavoitteellista toimintaa, saattaa olla hankalaa. Tämä ilmenee esimerkiksi haasteena noudattaa sovittuja aikatauluja, unohteluina, tavaroiden katoamisina sekä liian monen asian tekemisenä samaan aikaan. Tämä voi johtaa tehottomuuteen opiskelussa.
• Opiskelun suunnittelu, tehtävien aloittaminen ja loppuun saattaminen voivat olla haastavia, mikä ilmenee tekemättömien tehtävien kasaantumisena, aloittamisen lykkäämisenä, tehtävien välttelynä ja osaamista heikompana suoriutumisena.
• Oppiminen voi jäädä pinnalliseksi, jos keskittyminen on lyhytkestoista ja häiriintyyhelposti. Pitkäjänteinen paneutuminen yhteen tehtävään on haastavaa, ja huomion jakautuminen useisiin asioihin kuormittaa työmuistia, joka on keskeinen tiedon käsittelyssä. Lisäksi irrallinen tieto on vaikeampi ymmärtää ja palauttaa mieleen myöhemmin.
• Opiskelumotivaatio saattaa heikentyä, jos tehtäviin keskittyminen tuntuu raskaalta tai turhauttavalta. Tämä laskee opiskelijan kyvykkyyden kokemusta ja vaikeuttaa sisäisen motivaation vahvistumista. Henkilöt, joilla on keskittymisvaikeuksia saavat usein myös suhteessa enemmän negatiivista palautetta.
• Opintojen kokonaisuuden hahmottaminen ja selkeät tavoitteet saattavat hämärtyä tai puuttua kokonaan, jos keskittyminen on katkonaista ja opinnot edistyvät hitaasti ja epäjärjestelmällisesti.
• Levottomuuden ja ahdistuneisuuden tunne saattaa lisääntyä, kun tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta tai hallitsemattomilta. Levottomuus ja ahdistuneisuus häiritsevät tarkkaavaisuuden ylläpitämistä, mikä vaikeuttaa tehtäviin keskittymistä entisestään. Keskittymisvaikeudet, levottomuus ja ahdistus voivat näin muodostaa haastavan kierteen.
• Ryhmässä toimiminen saattaa olla vaikeaa ja kuormittavaa, sillä sosiaalinen oppimistilanne vaatii oman toiminnan ohjauksen lisäksi muiden tarpeiden ja toiveiden huomioimista, keskusteluihin keskittymistä sekä impulssikontrollia.

Miten keskittymisvaikeudet näkyvät työssäoppimisjaksolla?

Työssäoppimisjaksolla opiskelijan tulee omaksua uutta tietoa, toimintatapoja ja taitoja, mikä kuormittaa työmuistia ja haastaa keskittymiskykyä. Opiskelijan mahdollinen epävarmuus, puutteellinen perehdytys sekä hälyinen työympäristö vaikeuttavat keskittymistä entisestään.

Keskittymisvaikeudet voivat näkyä työssäoppimisjaksolla monella eri tavalla:

• Työtehtävien suunnittelu, aloittaminen ja valmiiksi saaminen voivat vaikeutua etenkin työssäoppimisjakson alussa, kun ympärillä on paljon uusia ärsykkeitä.
• Ohjeiden noudattaminen, huolellinen työn jälki sekä tehtävästä toiseen siirtyminen saattavat aluksi vaatia työpaikkaohjaajan tukea, aikaa ja kärsivällisyyttä. Opiskelijan todellinen osaaminen tulee esiin, kun työn rutiinit selkeytyvät, ympäristö muuttuu tutummaksi ja keskittyminen helpottuu. Tällöin itseluottamus vahvistuu, ja opiskelija pystyy ottamaan vastuuta työtehtävistä aiempaa itsenäisemmin.
• Työprosessien ja kokonaisuuden hahmottaminen saattaa viedä aikaa. On mahdollista, että aluksi työvaiheiden järjestys unohtuu, tärkeät yksityiskohdat jäävät huomaamatta tai kokonaisuus tuntuu hallitsemattomalta. Tämä voi lisätä epävarmuutta ja turhautumista alan kiinnostavuudesta huolimatta.
• Ohjeiden muistaminen ja uusien taitojen yhdistäminen aiemmin opittuun voi muuttua vaikeaksi. Keskittymisen herpaantuminen voi vaikeuttaa ohjeiden muistamista ja uusien taitojen yhdistämistä aiemmin opittuun. Tämä voi hidastaa oppimista ja tehdä siitä pintapuolista sekä vaikeuttaa opiskelijan todellisen osaamisen näyttämistä arviointitilanteissa. Työssäoppimisessa tämä korostuu, sillä se perustuu käytännön taitojen ja toimintamallien omaksumiseen.
• Oman toiminnan ohjauksen haasteet voivat näkyä työssäoppimisjaksolla myöhästelynä, unohteluna tai tavaroiden hukkaamisena. Opiskelijan voi olla vaikea arvioida, mikä työtehtävä on kiireellisin. Tämä voi kuormittaa sekä opiskelijaa itseään että työpaikkaohjaajaa ja hidastaa oppimista työpaikalla.
• Työmotivaatio saattaa heikentyä, jos oppiminen tuntuu vaikealta ja työtehtävät etenevät hitaasti. Tällöin opiskelija voi kokea osaamisensa riittämättömäksi, ja usko selviytymiseen työelämässä saattaa laskea.
• Keskittymisvaikeudet sosiaalisissa tilanteissa saattavat näyttäytyä levottomuutena, toisten päälle puhumisena, keskusteluaiheen nopeana vaihtamisena tai passiivisuutena. Sosiaaliset tilanteet työyhteisössä ovat usein yhteistyötilanteita, jossa tarvitaan vuorovaikutustaitoja. Työyhteisöön kiinnittyminen voi vaikeutua, vaikka opiskelijalla olisi hyvät sosiaaliset taidot.

Katso myös

Katso video